| Mistähän L. Onervan runosta seuraava katkelma on, ja onko runoa mahdollisesti käännetty englanniksi? "Näin unta, että metsä käveli ja mua vastaan astui joka… |
986 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet eivät ole katkelma, vaan runo on tässä kokonaisuudessaan. 'Näin unta -' kuuluu Onervan aikanaan julkaisematta jääneeseen runotuotantoon. Elämäkerturi Reetta Niemisen mukaan näitä jälkeenjääneitä runoja on yli sata tuhatta. SKS:n kirjallisuusarkistossa Onervan jäämistöihin perehtynyt Hannu Mäkelä vahvistaa tämän mielikuvitukselliselta tuntuvan luvun oikeaksi. Mäkelä luki runot ("ne yli 100 000, joiden lukumäärää aiemmin hieman epäilin") ja kokosi vaikuttavimmista kaksi valikoimaa: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952 (Otava, 2004) ja Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953-1963 (Otava, 2005). Vuodelta 1952 peräisin oleva 'Näin unta -' sisältyy ensinmainittuun. Runoa ei ole käännetty englanniksi; Onervan tuotantoa on... |
| Onko sanonta; "Tutkimattomat ovat herran tiet", raamatusta? Olen kuullut että englanniksi sen kääntyy: "Lord works in mysterious ways". Löytyykö ilmaisulle… |
4578 |
|
|
|
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/... |
| Kysymykseni on valitettavasti hyvin epämääräinen. Luimme koulussa 70-luvun puolivälissä romaanin joka kertoi elämästä vastarintaliikkeessä. Päähenkilöt olivat… |
185 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Yashar Kemalin Haukkani Memed (Tammi 1974). Sitä luettiin kouluissa yleisesti 1970-luvulla.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun Turkkiin, maaseudulle, missä köyhät vuokraviljelijät nousevat kapinoimaan suurmaanomistajia vastaan. Päähenkilö on nuori poika nimeltään Memed. Kirjaan on myös kaksi jatko-osaa. |
| Veroilmoituksen teko Suomessa ja Yhdysvalloissa |
565 |
|
|
|
Eri maissa on päädytty erilaisiin järjestelmiin ja käytäntöihin, mutta miksi näin on, siihen on vaikea antaa vastausta. Suomessa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa veronmaksaja saa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen. Sen tietojen tarkistaminen on verovelvollisen vastuulla, joka korjaa virheelliset tiedot ja lisää puuttuvat. Monet vähennykset täytyy myös lisätä itse. Veroilmoitukseen ei liitetä näitä koskevia kuitteja, mutta ne täytyy säilyttää itsellä.
Esitäytetty veroilmoitus on otettu Suomessa käyttöön asteittain vuodesta 1996 alken. Sitä ennen verotoimisto postitti verovelvollisille tyhjän lomakkeen, johon täytettiin kaikki tiedot itse. Tarvittavat kuitit ja tositteet liitettiin ilmoitukseen. Aiemmin, vuoteen 1960... |
| Muistan 90 luvun lopussa (eli 2000 luvun vaihteessa) lukeneeni nuorten kirjasarjaa, mutta en saa päähäni kirjasarjan nimeä. Kirjat olivat kansiltaan värikkäitä… |
670 |
|
|
|
Vuosituhannen vaihteessa ilmestyneitä suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjoja, joissa päähenkilöt ovat lukiolaisia ovat mm. nämä:
Lehtinen, Tuija: Mirkka-sarja, ensimmäinen osa: Mirkka ja riparikesä (Otava 1986), toinen osa: Mirkka, lukiolainen (Otava 1988). Näissä on hyvin värikkäät kannet, kuten muissakin Tuija Lehtinen nuortenkirjoissa.
Toinen mahdollinen voisi olla Manninen, Katri: Sikabileet / Megakesä / Bittitiikeri / Supersivari -sarja (WSOY 1996-1999).
Myös tässä kirjasarjassa on värikkäät kannet: Hakkarainen, Olli: Enkelinkuvia lumessa. (Karisto 1995) / Silmissä auringonkilo. (Karisto 1996). |
| Miksi mikroaaltouunin ohjekirjassa ilmoitetaan että mikroaalto uunin pitää olla vähintään 85 cm lattiapinnasta? |
1540 |
|
|
|
Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä."
Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa |
| Onko "esitapaus"-termille virallista määritystä? |
311 |
|
|
|
Laintulkinnan yhteydessä asiasta käytetään nimitystä ennakkopäätös tai ennakkoratkaisu eli prejudikaatti. Se on korkeimman oikeuden tekemä päätös, joka annetaan ohjaamaan oikeuskäytäntöä silloin, kun laintulkinta ei ole selvä. Ennakkopäätökseen sisältyvä oikeusohje antaa suuntaa tulevien samanlaisten riita- tai rikoskysymysten ratkaisemiseksi. Sen avulla voidaan myös ohjata oikeuskäytäntöä yhtenäisemmäksi. Ennakkopäätös ei kuitenkaan ole sitova. Valitusluvan korkeimpaan oikeuteen voi saada vain tietyin ehdoin, ja ennakkopäätösperuste on sellainen.
Lähteet:
Linna, Tuula: Prosessioikeuden oppikirja (Alma Talent, 2019)
Korkein oikeus: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset.html
|
| Kuinka suuri osa n. v. 1946-48 syntyneistä kainuulaisista luki koulussa ainakin parina lukuvuotena saksaa tai englantia? |
468 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla... |
| Luin muutama vuosi sitten tuoreen teoksen Hitleristä ja muista kolmannen valtakunnan "merkkihenkilöistä". Tietokirjan kirjoittajat olivat suomalaisia… |
304 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Markku Jokisipilän teos Hitlerin kopla : 20 natsi-Saksan johtajaa (WSOY, 2017). |
| Mikä kappale alkaa: kun päivä taas näin loppuaan kohti kulkee hiljaa, silloin sinut vierelleni saan uudestaan... On mies laulaja. Kuuntelimme sitä 80-luvulla. |
315 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4 |
| Osaisittekohan auttaa? Olen jo vuosia koettanut etsiä iskelmää, joka tuli radiosta usein, kun olin lapsi joskus 80-luvun lopulla–90-luvun alussa. Kertosäe meni… |
604 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
|
| Mikä öttiäinen on kuvassa, ei kai vaan lude? |
4310 |
|
|
|
Kyseessä on jokin ludelaji, todennäköisesti marja- tai kuparilude. Suomessa esiintyy noin 500 ludelajia. Suurin osa niistä käyttää ravintonaan kasveja, mutta osa on muita hyönteisiä syöviä petoja. Ihmisestä verta imevä, asuntoihin pesiytyvä laji on seinälude eli lutikka.
Lähteet:
Ötökkätieto: https://www.ötökkätieto.fi/cat?id=4
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lutikka |
| Missä Kauniit & Rohkeat sarjan jaksossa vauva kuvio selviää Liamille & Hopelle? |
182 |
|
|
|
Liamille paljastuu, että kuolleena pidetty Beth-vauva on elossa kauden 32 jaksossa numero 8144, joka on alun perin esitetty 30. 7. 2019. Hopelle asia selviää muutamaa jaksoa myöhemmin eli jaksossa numero 8147, jonka alkuperäinen esityspäivä on 2.8.2019.
Lähde:
Soapcentral.com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2019/190729.php |
| Onko tietoa missä Kauniit & Rohkeat jaksossa Ridgelle selviää mitä Thomasin ja Carolinen välillä on tapahtunu ? |
187 |
|
|
|
Kyseinen tapahtuma sijoittuu 29. kauden jaksoon, jonka numero on 7177 ja joka on alun perin esitetty 2.10.2015.
Lähde:
Soapcentral. com: https://www.soapcentral.com/bold-and-beautiful/recaps/2015/150928.php#f… |
| Onko lastenlorua "Pop goes the weasel" suomennettu? |
636 |
|
|
|
Kaarina Helakisan käännös lorusta löytyy teoksista Lasten kultainen riimikirja (Otava, 1993) ja Riemukas riimikirja (Kirjalito, 1982).
|
| Olet tosi pitkään pohtinut, mikä ihme mahtaa olla tämän lapsuudessa lukemani kirjan nimi. Kirja oli siis kai tarkoitettu nuorille, mutta sen tapahtumat olivat… |
274 |
|
|
|
Hannele Huovin kirjassa Höyhenketju (Tammi 2002) Eleisa on menettänyt näkönsä, kun Haukka on nokkaissut hänen silmiään. Eleisa vaeltaa metsässä ketjulla yhteensidottuna Haukan kanssa, ja mukana on myös korppi Huki. |
| 90-luvun alkupuolella laulettiin koulussa laulua josta kaipaisin lisätietoja. Muistan katkelmat "simpukan kuoren rannalta kun löysin" ja "muistan kun ensin… |
633 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988). |
| Mikä oli markan kurssi 1946. Eli paljonko USA:n dollari maksoi ja paljonko maksoi Englannin punta? |
934 |
|
|
|
Vuonna 1946 yhden Suomen markan arvo oli 0,183 Englannin puntaa ja 0,735 Yhdysvaltain dollaria (pyöristettynä lähimpään tuhannesosaan).
Lähde:
Jaakko Autio: Valuuttakurssit Suomessa 1864-1991. Katsaus ja tilastosarjat. 1992. 36 + 245 s. ISBN 951-686-309-4. Luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/7920.
|
| Mikä on Singer-koneen valmistusvuosi? |
483 |
|
|
|
Singerin koneet numeroilla F9593990-F9643989 on valmistettu vuonna 1920 Clydebankin tehtaalla Skotlannissa.
Lähteet:
ISMACS International: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Singersewinginfo.co.uk: https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie
|
| Onko kyseessä Tyyne Saastamoisen runo? Päivät putoavat kuin siemenet maahan |
322 |
|
|
|
Päivät putoavat kuin siemenet on Tyyne Saastamoisen runo. Se on julkaistu alun perin kokoelmassa Ehkä tämä on vain syksyä (Otava, 1972) ja sittemmin ainakin teoksessa Ruhtinaslintu : valitut runot 1960-1986 (Otava, 1987). Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978, useita uudempia painoksia). |
Kysy kirjastonhoitajalta