| Olen lapsesta asti lukenut Blytonin kirjoja. Erityisesti Seikkailu-sarja on ollut mieluinen. Nyt, aivan yhtäkkiä, tajusin että kirjoissa käytetään usein… |
892 |
|
|
|
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
|
| Onkohan Suomessa julkaistu mitään ammattilähtöiseen / alakohtaiseen kieltenopetukseen liittyviä teoksia? Voisitteko suositella minulle suomen- tai… |
320 |
|
|
|
Julkaisuja ei juuri näytä olevan.
Helmet-haulla ”opetusmenetelmät kielet” saadaan muun muassa teos Kielinavigaattori : käytännön työvälineitä kieltenopetukseen / Kari Moilanen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1856100?lang=fin
Haulla ”ammatillinen erityisopetus kielet" löytyy teos Työelämän kieli- ja viestintätaito : kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1791411?lang=fin
Hakuja kannattaa tehdä edelleen MELINDA - kirjastojen yhteistietokannassa (sisältää mm. yliopistot) melinda.kansalliskirjasto.fi
Kieliverkosto.fi - Kielikoulutuspolitiikan verkosto sivuilla todetaan:
”Omat haasteensa kieltenopettajan työlle asettaa myös se, että kaikille erityisaloille ei ole valmiita... |
| Milloin saksalainen Jasba Keramik oli toiminnassa? Mistä voisi saada tehtaan "vuosilukuavaimen" pohjassa oleviin tuotenumeroihin esineen iän selvittämiseksi? |
1443 |
|
|
|
Jasba Keramik toimi vuosina 1926-1971. Jonkin verran tietoa toiminnasta ja kuvia tuotanosta ainakin alla olevilta sivuilta. Yrityksen tuotteiden pohjaleimoista ei valitettavasti löytynyt tietoa.
http://anseta.com/designers/german/jasba.php
http://www.ginforsodditiques.com/wgermanmarks.html
|
| Tarvitsisin seuraavaa tietoa kouluesitelmää varten. Missä ovat kirjallisuudenlaji paranormaalin romantiikan juuret? Luin jostain, että se luokitellaan… |
578 |
|
|
|
Suomeksi aiheesta näyttää olevan aika niukasti tietoa. Hanna Matilaisen ”Mitä kummaa : opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon” on yksi harvoista tietokirjoista, joissa on jonkin verran tietoa paranormaalista romantiikasta. Siinä sivutaan myös hiukan yleisemmin spekulatiivisen fiktion historiaa. Paranormaalia romantiikkaa on käsitelty suomeksi myös muutamilla nettisivuilla:
http://vinttikamarissa.blogspot.fi/2013/07/paranormaali-romantiikka-mit…
http://www.elinarouhiainen.com/2012/07/paranormaalin-romantiikan-genre/
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vampyyreja-keijuja-ja-ihmissusia
Englanninkielisessä Wikipediassa on jonkin verran asiaa paranormaalista romantiikasta ja lähteitä aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/... |
| Mistähän Ollin pakinasta, luultavasti vaaranvuosilta 1945-1947, löytyisi juttu eräästä everstistä, jonka väitettiin ampuneen talostaan tykillä erästä latoa… |
467 |
|
|
|
Vaaranvuosilta 1945-1947 -nimistä pakinaa tai pakinakokoelmaa ei pakinoitsija Ollilta löytynyt. Hänen lukuisat kokoelmansa löytyvät lähes kaikki Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan Kirjavarastosta. Halutessasi voit jatkaa etsimistä niistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
|
| Kysyin jokin aika sitten kysymyksen täältä, ja vastauksenkin sain. Mutta mainitsemanne sivulle kirjautumisen jälkeen en siltikään saa oikeutta katsoa… |
584 |
|
|
|
Tuo palvelu tosiaan vaatii kirjautumisen. Maksuton, joskin melko suppea palvelu on Lääkeopas:
http://www.tohtori.fi/laakeopas/
Pharmaca Fennica -hakuteoksesta saa tietoa lääkkeistä. Kirjasarja löytyy monista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spharmaca%20fennica__O-date?…
|
| Mistähän saisi lainattua seikkailu olavinlinnassa dvd:tä vai onko ylellä tai jollain muulla taholla myynnissä kyseistä elokuvaa |
1017 |
|
|
|
Vili Auvisen ohjaama Seikkailu Olavinlinnassa -lastenelokuva valmistui vuonna 1984. Sen saa lainaan VHS-kasettina monesta kirjastosta. Kysy omasta lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Muussa muodossa sitä ei kirjastoissa ole.
Ylen Elävän arkiston kautta elokuvasta voi katsoa muutamia jaksoja:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/paikka/Savonlinnan%20tori
Myytävää versiota ei löytynyt.
|
| Voiko Helsingin Oulunkylän kirjastossa tulostaa ja mitä se maksaa? |
2228 |
|
|
|
Oulukylän kirjastossa voi tulostaa (myös väritulosteita). Voit varata asiakaskoneen Helmet-palvelusivustolla olevasta linkistä tai soittaa kirjastoon. Kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä ns. pistäytymiskoneita, joita ei voi varata.
Tulosteet maksavat 0,40 € / sivu.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Oulunkylan_kirjasto
|
| Mikä on suomen kielessä ennen käytetyn sanan TOLTTI historia merkityksessä KIOSKI - ilmeisesti se tulee ruotsin sanasta TOLFT, mutta miten lautamitasta on… |
3028 |
|
|
|
Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.])
Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
|
| Minulla on kirjastomaksuja 1,60 senttiä enkä pysty niitä nyt maksamaan ja haluaisin tänään käydä kirjastossa lainaamassa muutaman kirjan. Onko se mahdollista? |
531 |
|
|
|
Kyllä vaan lainaaminen on mahdollista. Lainausoikeuden menettää vasta silloin, jos kortilla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän.
Tervetuloa lainaamaan!
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
|
| Onko kirjastossa mahdollisuus päästä online Encyclopaedia Britannicaan? |
455 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista ainoastaan Kauniaisten kirjastossa on käytössä Encyclopedia Britannica Online. Palvelu toimii kirjaston asiakaskoneilla.
http://www.kauniainen.fi/palvelut_ja_lomakkeet/kirjasto/aineistot/tieto…
Encyclopedia Britannica Online on pääkaupunkiseudulla käytössä myös muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Eduskunnan kirjastossa.
http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/Encyclopedia+Britannica+-tilaaj…
|
| Voisiko saada sanat runoon: Oli Jokke joukossa peikkojen, ainoa lyhyt häntäinen... |
941 |
|
|
|
Kyseinen runo on nimeltään Jokke-peikko ja kiltti porsas. Runo on luettavissa esimerkiksi Kultaisesta lukukirjasta (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY). Kirjassa ei ole kerrottu runon kirjoittajaa, vaan runon alkuperästä on vain maininta ”ruotsalaisen lukukirjan mukaan”.
Saat runon sähköpostiisi.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Kultainen lukukirja (toim. Martti Haavio, Aale Tynni ja A.Hinkkanen, 1957, WSOY)
|
| Paljonko aineiston varaus ja tilaaminen maksaa? |
867 |
|
|
|
Aineiston varaaminen toisista HelMet-kirjastoista on nykyisin ilmaista kaikissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
Kaukolaina muualta Suomesta tai muista Pohjoismaista maksaa neljä euroa. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu kaukolaina maksaa enemmän riippuen kaupungista ja siitä, mistä aineisto tilataan. Alla olevasta linkistä aukeaa HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnasto, josta näet tarkat hinnat.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
|
| Sarkiaa vai Meriluotoa? Luin näitä n. 50 vuotta sitten. Näin se suurinpiirtein meni: "Sä kysyt, kuinka sain sun rakkautesi /Oi minkä vastauksen saatan antaa..." |
718 |
|
|
|
Katkelmassa ovat alkusäkeet Kaarlo Sarkian runosta Vastaus. Runo kuuluu sikermään Sielun kukat, joka sisältyy Sarkian runojen kokoelmaan Kohtalon vaaka vuodelta 1943.
Sarkian runo Vastaus on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Suomen kirjallisuuden antologia 7 (toim. Kai Laitinen et al., Otava, 1975), Suomen runotar. 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) sekä Jarkko Laineen toimittamasta runoantologiasta Runoja rakkaudesta (Otava, 1979).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
|
| Suomenruotsalaisella runoilija Bertel Gripenbergilla on ruotsinkielinen runo nimeltä Teodora. Sibeliuskin on tehnyt lauluun sävellyksensä. Kysyisinkin, onko… |
984 |
|
|
|
Bertel Gripenbergin (1878 - 1947) runo Teodora julkaistiin vuonna 1908 Eino Leinon suomentamana. Runo ilmestyi Leinon suomennosten kokoelmassa Maailman kannel.
Leinon suomennosten Maailman kannel -kokoelma on digitoitu ja tallennettu Kansallisarkiston ylläpitämään Klassikkokirjastoon. Pääset teokseen suoraan alla olevasta linkistä. Runo löytyy hakemalla runon nimellä tai siirtymällä sivulle 209.
Runo on luettavissa myös ainakin seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Runot IV : 1908 – 1915 (Otava, 1968)
Lausuntaohjelmistoa (toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY,1929)
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.doria.fi/handle/10024/100498
http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=6898... |
| Mikä kirjan sivu on ensiölehti? Kutsutaanko sitä muilla nimillä, ja mikä on vastaava englannin- ja ruotsinkielinen termi? |
1810 |
|
|
|
Pitkään luettelointityötä tehnyt kollega osasi kertoa, että tässä on varmaankin kyseessä ns. ”esiö”. Teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. Helsingin yliopiston kirjasto, 2006, on seuraavanlainen määritelmä käsitteelle: Esiö= ”Julkaisun nimiösivu(t) (tai nimiösivun vastine) kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a (tai nimiösivun vastinetta) edeltävät sivut.” Englanniksi ”esiö” on ”preliminaries”, ruotsiksi ”försättsblad”
Nimiösivu taas on määritelty Kansalliskirjaston sivulla seuraavasti: Nimiösivu on julkaisun alussa oleva sivu, jossa tulee ilmoittaa vähintään seuraavat julkaisun tunnistamiseen tarvittavat tiedot: tekijä / tekijät, nimeke / nimekkeet (julkaisun nimi, esim. Seitsemän veljestä), osan numero ja... |
| Olen suljetun, saneerauksessa olevan Töölön kirjaston asiakas. Valitettavasti minikirjastossa Korjaamolla ei voi tulostaa tietokoneelta. Voitteko sanoa, onko… |
629 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastoissa tulostimet lienevät kaikki ihan perustasoa. Oman kokemukseni perusteella kenties hiukan tulostusta parempaa jälkeä voi saada kopiokoneella. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on mahdollista tulostaa kopiokoneella muistitikulla olevia tiedostoja. Pasilan kirjastossa on kahden kopiokoneen lisäksi myös kaksi tulostinta, joten luultavasti ainakin osa niistä tekee kelvollista jälkeä. On vaikea kuitenkaan sanoa, onko laatu riittävä sinun tarkoituksiisi, mutta voit tulla toki kokeilemaan.
Jos kirjaston tulostimien laatu ei riitä, suosittelisin kääntymään paino- tai tulostuspalvelua tarjoavien tai valokuvaliikkeiden puoleen.
|
| Muistelen nähneeni Helmetissä ilmoituksen, jonka mukaan Marja-Leena Mikkola esittelisi venäläistä Edverd Limonovia kirjastossa, muistaakseni Käpylän kirjasto… |
1042 |
|
|
|
Käpylän kirjastossa on 3.2.2015 klo 18 kirjallisuusilta, jonka aiheena on Sergei Dovlatovin tuotanto. Tilaisuuden järjestävät Suomi-Venäjä-seura, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. Tilaisuudessa vierailevat Dovlatovin teosten suomentaja Pauli Tapio ja kirjailija Marja-Leena Mikkola.
Lisää kirjallisuusillasta voitte lukea alla olevasta linkistä. Tilaisuudesta tiedotetaan piakkoin myös HelMet-sivustolla.
Eduard Limonovin tuotantoa esittelevää kirjallisuusiltaa Käpylän kirjastossa ei ole tulossa.
http://www.venajaseura.com/node/4022
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
|
| Lapsuudessani 1960-luvulla äitini luki meille lapsille lorukirjaa, jossa "Pisti kettu Repolin kirjeen Rooman kaupunkiin.." tai "Molla-Maija tiellä loikki,… |
1698 |
|
|
|
WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
|
| Onkohan Lord Byronin runoa Darkness suomennettu ja mistä sellaisen suomennoksen voisi löytää? |
1008 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei juuri tuota runoa löytynyt. Kokonaista suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. Sen sijaan katkelma siitä on ilmestynyt suomennettuna Suupohjan Kaiku -lehdessä 16.4.1901. Tuo kohta löytyy digitoituna osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716531?term=pimeyt…, sivun 3 oikealta puolelta.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin tai digitoitu mihinkään julkiseen... |