| Milo nimen alkuperä ja merkitys? Milloin Milon on luontevinta viettää nimipäivää? |
8922 |
|
|
|
Keski-Euroopassa Milo on lyhentymä Miroslav-nimen muodosta Miloslav. Miroslav ja Miloslav merkitsevät 'maineikasta rauhan miestä'. Milo tunnetaan myös antiikan veistoksesta Milon Venuksesta, jossa Milo viittaa paikkakuntaan. Pentti Lempiäisen mukaan Milon kantanimiksi on arveltu myös nimiä Camillo tai Kamillo ja Emil.
Nimipäivättömien nimien kohdalla nimipäivän valinta on viime kädessä lapsen vahempien käsissä. Milon kohdalla voisi olla ainakin kolme mahdollista nimipäivää. Miroslaviin pohjautuvan Miron nimipäivä on 7.9. ja Eemilin nimipäivä on 30.8. Kolmas mahdollinen nimipäivä voisi olla vielä 23.9., mikä on saamelaisessa nimipäiväkalenterissa Milot-nimen nimipäivä. Vanhempien päätettävissä on siis se, että mihin näistä kantanimistä... |
| Tuoreessa kirjassa "Spes Heinolae. Sata vuotta luokio-opetusta Heinolassa 1905-2005" on lähdeviittenä "Ojala, Veikko: Heinolan keskikoulun jatkoluokat 1905… |
174 |
|
|
|
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi teos:
Heinolan keskikoulun jatkoluokat : katsaus koulun vaiheisiin 1905-1950 : kertomus lukuvuodelta 1949-1950. Heinola , 1950.
Julkaisu on Varastokirjastossa Kuopiosta:
https://finna.fi
Voit pyytää teosta kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
|
| Haluaisin tietää Merihaka-nimen alkuperän. Haka rakennusliike rakensi ensimmäiset tornitalot. Tuliko nimi sen mukaan? |
2837 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulta www.kotus.fi löytyy tietoa Helsingin nimistöstä. (http://www.kotus.fi/verkkojulkaisut/julk125/helsinki). Nimestä Merihaka kerrotaan, että tämän täytemaalle rakennetun asuinalueen nimi on luotu liittyen nimeen Hakaniemi. Hakaniemen nimi taas on ollut alun perin vain niemen nimi, myöhemmin se on muuttunut tarkoittamaan aluetta.
Internetin vapaan tietosanakirja Wikipedian artkkeli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Merihaka) kertoo, että Merihaka-nimen alkuperästä on olemassa kaksi käsitystä; toisen mukaan alueen nimi tulee nimestä Hakaniemi, toisen mukaan taas alue on nimetty rakennusyhtiö Hakan mukaan.
|
| Miksi ulkomaan edustustoja kutsutaan suurlähetystöiksi ja suurlähetystön päällikköä suurlähettilääksi? Miksi sanoissa on harhaanjohtava etuliite suur-? |
1125 |
|
|
|
"Nykysuomen sanakirja" määrittelee suurlähettilään ylimmän arvoluokan diplomaattiseksi edustajaksi. Suurlähetystö on lähetystö, jonka päällikkönä on suurlähettiläs. Lähettiläs on puolestaan toisen arvoluokan diplomaattinen edustaja. Diplomaattiedustajat jaetaan yleisesti suurlähettiläisiin, lähettiläisiin ja asiainhoitajiin. Suurlähetystöt ovat eri valtioissa olevia diplomaattisia edustustoja, ja niitä ei sovi sekottaa muihin edustustoihin tai konsulaatteihin. Englannin kielessä suurlähettilästä vastaa termi 'ambassador' ja lähettilästä 'envoy'. 'Suur-' on tyypillinen substantiivien etuliite, joka ilmaisee kooltaan, alaltaan tai vaikutukseltaan suurta.
Lähteet:
SKS: Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1978)
Nurmi, Timo: Uusi suomen kielen... |
| Mitä Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Eksynyt on jäänyt luonnosvaiheen jälkeen pois? |
5025 |
|
|
|
Maalauksen luonnoksessa vuodelta 1885 nuoren naisen vierellä on vastasyntynyt vauva. Luonnos tunnetaan yleisesti nimellä "Salasynnyttäjä". Seuraavana vuonna valmistuneessa lopullisessa versiossa Gallen-Kallela oli luopunut salassa synnyttämisen teemasta. "Eksynyt" tunnetaan myös sen vaihtoehtoisella nimellä "Tyttö palaneessa metsässä". Näin voi päätellä Gallen-Kallelan näyttelyluettelon kuvista, jotka löytyivät kirjasta: Akseli Gallen-Kallela : Ateneum 16.2.-26.5.1996, Turun taidemuseo 26.6.-1.9. 1996 / [kirjan toimittaja Juha Ilvas] [Helsinki] : Suomen taiteen museo, Ateneum, 1996.
|
| Kuka/Ketkä on keksinyt on keksinyt suomen sanat taide ja taiteilija? |
1620 |
|
|
|
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
|
| Mitä Sibeliuksen sinfoniaa Helsingin kaupunginorkesteri ei ole kantaesittänyt säveltäjänsä johdolla? |
950 |
|
|
|
Seitsemännen sinfonian kantaesitys tapahtui Tukholmassa 24.3.1924. Esityksen johti Jean Sibelius ja orkesterina oli Tukholman Konsertföreningen.
Kaikkien muiden Sibeliuksen sinfonioiden kantaesitykset tapahtuivat Helsingissä Sibeliuksen itsensä johtamina. Orkesterina näissä esityksissä oli Helsingin kaupunginorkesteri. 1-4 sinfonioiden esitysten aikoihin orkesterin nimi oli tosin vielä Helsingin filharmonisen seuran orkesteri.
Lisätietoa Sibeliuksen sinfonioista löytyy osoitteesta:
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_sinfoniat.htm
|
| Miten Roihuvuoren vesitormi on rakennettu? Onko tornin "sieniosa" rakennettu maassa ja nostettu paikoilleen vai rakennettu tornin "päällä"? |
752 |
|
|
|
Vesitornin kartiomainen säiliöosa valettiin ensin maassa ja nostettiin sitten hydraulisesti vartta pitkin ylös.
Lisätietoa aiheesta löytyy Wikipedian artikkelista osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Roihuvuoren_vesitorni
|
| Mistä nimi Enna tulee? Montako nimeä pitää olla, jotta se tulee almanakkaan? Montako Ennaa Suomessa on kastettu? |
3931 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan Ennoja on Suomessa yli kolmesataa, mutta nimi on maassamme vähenemässä. Se oli suosionsa huipulla jo 1900-luvun kahden ensi vuosikymmenen aikana. Nimi Enna on samantapainen kuin Henriikan lyhenne Henna (almanakassa 20.1.). Nimi Enni muistuttaa samaan nimiryhmään ja –päivään kuuluvaa Henniä. Ennin nimipäivä on kuitenkin tammikuun 23. päivä.
Lempiäinen liittää nimet Enna ja Enni Elviinaan, joita 1980-luvun alussa oli vain vajaa sata sekä yleisempään Alviinaan, joita oli tuolloin yli tuhat sata. Hänen mielestään Alviina yleisyydessään ansaitsisi oman nimipäivän. Elviina on ehkä Alviinan muunnos tai naispuolinen muoto nimestä Elwin. Pyhä Elwin eli joskus 500-luvulla.... |
| Onko katkaisuasentajalla oikeus mennä asuinhuoneistoon talonmiehen tai isännöistijän kanssa sähkömittarille. Estääkö joku lakipykälä sen? |
1294 |
|
|
|
Viittaamme alla löytyneisiin lakikohtiin ja tunnettuihin asiantuntijapalveluihin, koska emme anna lakiasiain vastuullisia asiantuntijapalveluja. Nähtävästi kyseessä on asunto-osakeyhtiö, kun sieltä löytyy isännöitsijä ja vielä talonmieskin.
Ainakin asunto-osakeyhtiölain 79 §:n mukaan on yhtiön hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä sekä hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamalla oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeellista huoneiston hoitoa tai yhtiön suorittamaa korjaustyötä varten. Käynti huoneistossa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja huoneiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu sitä estä. Jos pääsy kielletään, on hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä oikeus saada poliisilta virka-apua.... |
| Tiedustelisin onko Adolf Hitlerin kirjoittamaa kirjaa nimeltä Mein Kampf suomenkielisenä? |
1983 |
|
|
|
Adolf Hitlerin Mein Kampf on julkaistu suomeksi nimellä Taisteluni.
|
| Mistä löytyisi Anna Erikssonin laulujen nuotteja? |
1241 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Anna Erikssonin nuottikokoelma Parhaat ja erilaisia nuottikokoelmia, joihin sisältyy jonkin Anna Erikssonin kappaleen nuotit. Parhaimmin voit tarkastella sijaintitietoja osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse Sanahaku, valitse Aineisto-kohdan pudotusvalikosta Nuotit ja kirjoita hakukenttään "Eriksson Anna".
|
| Onko pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavana kirjaa: Lyhyt matikka 1, lausekkeet ja yhtälöt, tekijät: Aalto-Kangasaho-Kylliäinen-Metiäinen-Mäkinen-Tahvanainen |
1041 |
|
|
|
Valitettavasti ko kirjaa ei ole lainkaan pääkaupunkiseudun kirjastoiden kokoelmissa. Sitä ei ole myöskään Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
|
| Etsin pajupillillä esitettyä musiikkia. Nokkahuilu myös mahdollinen. |
1937 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kaupuginkirjastojen kokoelmista löytyy perinnemusiikkia, jossa soittimina muiden joukossa on pajupilli tai nokkahuilu tai molemmat.
Nordic folk instruments
Äänite esittelee kansanmusiikkisoittimia Pohjoismaista. Perinne- ja kansanmusiikkia.
Caprice Records, Sveriges Radio P2, 1996.
Hedin, Johan: Skikt
Maailmanmusiikkia, perinnemusiikkia; sekä nokkahuilu että pajupilli ym. soittimia.
AllWin, 1999
Kliekske Spelenderwijs
Kokoelma perinteisiä flaamilaisia sävelmiä lähinnä 1700-luvun flaamilaisista kokoelmista ja kaksi laulua
CBS Disques, 1987.
Ensemble Galilei: From the Isles to the Courts
Sekoitus vanhaa musiikkia, kelttiläisten perinnemusiikkia ja 1990-luvulla sävellettyä yhtyemusiikkia.
Telarc, 2001.
Pajupillillä tai... |
| Etsin M.A. Nummisen runoa, josta hän muistaa ainoastaan sanat "...ajatteli tyytyväisenä asemaansa puolueessa..." |
792 |
|
|
|
Mies, joka oli tyytyväinen asemaansa puolueessa oli Honkakoski. Runon ja laulun nimi on varmaan Työpäivä on päättynyt. Sisältyy ainakin Nummisen jättikokoelmaan Kiusankappaleita, osaan yksi.
|
| Kenen runo tämä on ? Monta on kaunista, monta on hyvää, vain yksi on parasta tunnetta syvää. Suuri on ihme myötäelämisen taito, sen omaa vain ystävä, jonka… |
3557 |
|
|
|
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt kokoelmistamme. Tyyliltään se vaikuttaa värssyltä, jollaisia kirjoitetaan muistokirjoihin. Näissähän ei usein tekijää mainitakaan. Ehkäpä kuitenkin joku palstamme lukijoista tunnistaa runon?
|
| Mitä tarkoittavat nimet Marketta, Marjatta ja Milka |
3437 |
|
|
|
Marketta on muuntuma Margaretasta (kreikan kielessä 'helmi'). Margareta oli marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvulla Vähässä-Aasiassa.
Marjatta on Kalevalan loppurunossa esiintyvä nimi. Nimi on sekamuoto Marketasta ja Mariasta. Maria-nimen alkuperästä löydät tietoa tämän palvelun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon esimerkiksi Maria ja etunimet. Arkiston osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (heprean kielessä 'kuningatar'). Vanha testamentti tuntee kaksi Milkaa.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
|
| Puutarhaterapiasta kaikki mahdolliset kirjat+ artikkelit lehdissä. |
4518 |
|
|
|
Puutarhaterapiaa käsitteleviä kirjoja ja etenkin artikkeleita on runsaasti, tässä niistä muutamia. Lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi alla mainituista lähteistä. Tietokannat ovat käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tervetuloa!
Kirjoja:
Korpela, Elli
Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin
Kandidaatintutkielman tiivistelmä : Helsingin yliopisto , soveltavan biologian laitos, puutarhatiede
Horticulture as therapy : principles and practice / Sharon Pastor Simson, Martha C. Straus, editors
New York : Food Products Press , cop. 2003
ISBN 1-56022-279-4 (pbk.)
Nikkilä, Kalervo
Puutarhaterapiaopas : puutarhaterapia - opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi
[Ulvila... |
| Mistä tulee nimi Ada ja miten monta heitä on Suomessa? |
3529 |
|
|
|
Aada/Ada esiintyy Raamatun Vanhassa testamentissa kahden henkilön nimenä (1.Moos.4:19-23 ja 1.Moos.36:2-16). Hepreassa nimi tarkoittaa 'koristus', 'kaunistus', 'jalo-
kivikoru'. Useimmiten nimi on kuitenkin tulkittu saksalaiseksi lyhentymäksi sananalusta 'Adel','Adal'(aatelinen, jalosukuinen) nimissä Adalberga,
Adalberta, Adelgunda, Adelheid jne. Suomessa nimeä on myös käytetty lyhenteenä nimistä Adalmiina ja Adolfiina. Suomen ruotsalaisessa kalenterissa nimi oli vuoteen 1999 30.11., vuodesta 2000 16.12. Adelen rinnalla. Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada samalle päivälle 16.12. Nimien yleisyydestä tietoja löytyy osoitteesta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Vanhat kalenterit löydätte osoitteesta http://... |
| Lapsuudesta muistan runon alun, se kuuluu näin: Hyvää huomenta Punahilkka, miltäs maistuis kahvitilkka? / Oi, se on aivan liian kuumaa, kieltäni polttaa… |
2418 |
|
|
|
Vuorokeskustelu on Immi Hellenin kirjoittama. Googlen avulla (kirjoitin hakukenttään Hyvää huomenta Punahilkka)löysin sanat kokonaisuudessaan verkostakin mutta varmasti oikea versio löytyy esim kirjasta Tarujen kultamaat, joka on tällä hetkellä paikalla Leppävaaran kirjastossa luokassa 2.2 tekijänä Immi Hellen.
|
Kysy kirjastonhoitajalta