| Olen kadottanut Paavo Haavikon runon, jonka tuntomerkit/mainittuja sanoja ovat: hän pukeutuu... kaappi kylmä kuu Pituus on kaksi tai kolme kappaletta, eli… |
1223 |
|
|
|
Runo löytyy Paavo Haavikon runokokoelmasta Puut, kaikki heidän vihreytensä (Otava 1966) sivulta 122.
Se löytyy myös kokoelmasta Paavo Haavikko: Kirjainmerkit mustat - runot 1949-1966 sivulta 402.
|
| Etsin lastenrunoa, jonka voisi ottaa esimerkiksi onomatopoeettisesta runosta. |
2356 |
|
|
|
Yrjö Hosiaisluoman kirjoittamassa hakuteoksessa Kirjallisuuden sanakirja (WSOY, 2003)
määritellään onomatopoeettisuus sanalliseksi ilmaisuksi, joilla jäljitellään luonnonääniä, äännemaalailuksi. Onomatopoeettisuutta on myös kuvaus, jossa sanojen äännelaatu tuo mieleen tietyn ilmiön kuulokuvan. (s. 658)
Tämän määritelmän täyttää mielestäni Kirsi Kunnaksen runo Kattilat ja perunat (mm. teoksessa Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu. WSOY. 6. p. 1972, s. 21; tai Internet: http://www.brindin.com/pokunkat.htm ). Tämä runo on kirjoitettu lapsille, mutta se riemastuttaa aikuistakin. Muutenkin Kunnas runoissaan jäljittelee paljon eläinten yms. ääniä ja leikittelee äänteillä. Suosittelen!
|
| Joululaulun - Kello löi jo viisi, lapset herätkää - yksi vähemmän tunnetuista säkeistöistä alkaa sanoilla: "Iäks muistiin jääneet" mutta kuinkahan säkeistö… |
3395 |
|
|
|
Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
|
| Kuinka yleisiä ovat nimet Vilppu ja Helmi, entä toiset nimet Eenok ja Adalmiina. |
1667 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen maksuttoman palvelun kautta voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta. Vanhimmat nimitiedot ulottuvat jopa 1800-luvulle.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon myös haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään.
Nimipalveluun pääset suoralla osoitteella:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
tai osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ - oikean puoleisesta valikosta löytyy linkki Nimipalveluun.
Tässä kysymiesi nimien lukumäärät:
Helmi 35673... |
| Mitä nimet Eini ja Aunetta tarkoittavat? |
2518 |
|
|
|
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,... |
| Mistä löytäisin Etelä-Suomen kustannus oy:n kustantaman kirjan Suomen rintamamiehet 1939-45 nimenomaan 2.divisioonaa käsittelevän teoksen.Muista divisioonista… |
1773 |
|
|
|
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole kysymääsi 2. divisioonaa käsittelevää kirjasarjan osaa. Se on kuitenkin hankittu moniin kirjastoihin eri puolille Suomea. Useimmista kirjastoista sitä ei anneta kotilainaan, mutta muutamissa kirjastoissa on lainakappalekin. Tällaisia ovat ainakin Tampereen ja Vaasan kaupunginkirjastot. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjastosta. Kirjan ISBN-numero on 951-9064-08-7. Sen avulla kirja erottuu helpoimmin muista Suomen rintamamiehet -kirjasarjan kirjoista.
|
| Onko jossain lainattavissa tai luettavissa 1890- luvulla ilmestynyttä Alli Trygin kirjaa Anttilan Akustan uudet herkut (Ett kalas)? |
264 |
|
|
|
Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,... |
| Voisitko kertoa mistä ovat peräisin ja mitä tarkoittaa nimet Aurora, Aliisa ja Liisa? |
1527 |
|
|
|
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
|
| Olisiko teillä lukion psykologian kirjoja tai muita, joista löytyisi selkeästi erilaisia kehityspsykologisia teorioita (Piaget, Eriksson, Freud)? |
1142 |
|
|
|
Merkittävimpiä kehityspsykologian teorioita on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä, 1997, 2. p. [2002].
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001.
Näkökulmia kehityspsykologiaan : Kehitys kontekstissaan, 1995.
Saarinen, Pirkko: Kasvatuspsykologian kysymyksiä, 1989.
Kasvu, kehitys ja koulutettavuus, osa 2 : Psykologia, 1987.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyvät myös mm. seuraavat kehityspsykologiaa käsittelevät lukion oppikirjat:
Persoona 2 : Kehityspsykologia, 3. uud. p. 2005 (ISBN 951-37-4362-4).
Psykologia : 2 : Kehittyvä ihminen, 2000 (ISBN 951-0-22476-6).
Psykologian perusteet : Kehittyvä ihminen, 1994 (ISBN 951-1-12921-X).
Tarkista kirjojen saatavuus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston... |
| Onko teillä Sokeri-Sakari -nimistä elokuvaa ja jos ei ole, niin pystyttekö hommaamaan sen jotenkin? DVD-versio ensisijaisesti, mutta VHS-versiokin kävisi. |
2034 |
|
|
|
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
|
| Mistä voisin löytää tietoja kuvittaja Rita Rapp´ista (Rapp-Lenmor)? |
2283 |
|
|
|
Kuvittaja ja taidemaalari Rita Rapp (Rapp-Lennmor)
on syntynyt Helsingissä 17.1.1924 ja opiskellut Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä 1940-1946.
Hän on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Ruotsissa. Kuvitustyötä pääasiallisesti lastenkirjoihin ja aikakauslehdistöön; tekniikat: tussi, akvarelli, guassi.
1. Henkilötietoja:
Svenskt konstnärslexikon / [Red.: Gösta Lilja, Bror Olsson, S.Artur Svensson.]
Del 4. - Malmö : Allhem, 1961. - Sivulla 456: Rapp-Lennmor, Rita Marjatta.
2. Kirjallisuutta kuvitustöistä:
Satujen saari : suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960 / [Maria Laukka (toim.)] ;
[julk. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin kannatusyhdistys ry]
[Tampere] : [Tampereen nykytaiteen museo], [1985]
(Suomen... |
| Löysin internetin välityksellä hyvin vähän tietoa Hämeenlinnan kirjaston historiasta - vain yhden kirjan; Korkama Erkki, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 1861… |
1387 |
|
|
|
Erkki Korkaman kirja on todellakin ainoa varsinainen painettu historiikki Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjaston kotiseutukokoelmassa on Soini Mujon käsikirjoitus Piirteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vaiheista (1937). Teoksessa Ryssänkirkosta tieteen temppeliksi : Tampereen yliopiston täydennyskoulutusta Hämeenlinnassa 10 vuoden ajan kerrotaan lyhyesti vanhasta kirjastotalosta, jossa kaupunginkirjasto toimi vuosina 1924-1983. Kotiseutukokoelmassa on myös muutamia opinnäyte- ja projektitöitä, joissa on käsitelty Hämeenlinnan kirjastoa ja sen palveluita eri näkökulmista. Kaikki nämä saat Web-Origon (http://hameenlinna.kirjas.to/) tarkennetussa haussa esille kirjoittamalla asiasana-kenttään hakusanaksi Hämeenlinnan... |
| Mistä löytyisi pop/rock yms. tyylisiin kappaleisiin netistä ilmaisia nuotteja pienoon? |
32830 |
|
|
|
Tekijänoikeudellisista syistä ilmaista nuottimateriaalia on laillisesti verkosta saatavilla vain rajoitetusti. Erilaista tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa on kyllä tarjolla melko runsaasti. Joillakin yhtyeillä saattaa olla omilla kotisivuillaan satunnaisesti joitain nuotteja.
Hakemistoja vapaasti saatavilla oleviin nuotteihin on esimerkiksi osoitteissa:
http://www.8notes.com/ , http://www.freesheetmusic.net/ , http://www.free-scores.com/ . Joissakin nuottien katselu ja printtaaminen vaatii oman katseluohjelman, joka on ladattavissa sivulta.
http://www.musicnotes.com/ on maksullinen palvelu, josta nuotit voi printata yksittäin. Palvelu vaatii oman katseluohjelman lataamisen. Maksu hoidetaan luottokorteilla.
Nuotteja on koottu... |
| Olen varannut verkon kautta kirjoja, tekstissä luki, että sovi kirjastossa, miten varatun kirjan haku ilmoitetaan? Voiko asian ilmoittaa näin sähköpostilla… |
131 |
|
|
|
Asiasta voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen tietopalvelu@hameenlinna.fi kertoen samalla koko nimensä ja esimerkiksi kirjastokortin numeron tai sosiaaliturvatunnuksen alkuosan.
|
| Mistä löytäisin tietoa kapioarkuista ja yleensä kapioista? |
2113 |
|
|
|
Seuraavista teoksista löydät tietoa kapioista ja kapioarkuista:
Tiltun kapiot : iittiläinen käsityöperinne / toim. Sanna Kaisa Spoof. - SKS 2003.
Pesu, Raija: Perinteiset kirjontatyöt : kapiokirstujen aarteita isoäitien ajoilta. WSOY 2003.
Hausmann, Aino: Kapiokirstu. - 1956.
Kapioarkku (työpiirustus). - 1975.
Näiden teosten saatavuustiedot Hämeenlinnan kirjastossa näet verkkokirjastostamme: http://hameenlinna.kirjas.to/
Kapioista on tehty myös pari opinnäytetyötä, joita voit tarvittaessa kaukolainata.
Mantere, Helena: Katoavat kapiot : kapioperinteen muutos Etelä-Pohjanmaalla 1900-luvulla (Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteen laitos, 2000)
Kastinen, Mirka: Kapiot (Lopputyö : Taideteollinen korkeakoulu... |
| Löytyisikö hämeenlinnan kaupungin kirjastosta mitään esteratsastuksen tietokirjaa? sellaista missä olisi tietoa esteratsastuksesta? |
734 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavat esteratsastuksesta kertovat kirjat löydät Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta:
Andersson, Ingrid: Ratsastajan alkutaival (2001),
Werner, Heidrun: Nouse ratsaille! (1998),
Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja (1992), Holderness-Roddam, Jane: Kilparatsastus : Koulu- ja esteratsastuksen sekä kenttäkilpailun opas (1990), Saarinen, Anne: Esteratsastus (1988).
Hevosista ja ratsastuksesta kertovia kirjoja löytyy paljon muitakin. Löydät niitä verkkokirjastostamme: http://webkirjasto.htk.fi/ Hae tarkennetussa haussa asiasanoilla ratsastus tai esteratsastus. Verkkokirjastosta näet myös ovatko ne hyllyssä ja voit tehdä varauksia.
|
| Onko Suomesta saatavilla kirjaa lobotomiasta neurokirurgiselta ja/tai radiologiselta kantilta? |
1175 |
|
|
|
Ohessa luettelo Suomen kirjastoissa olevista lobotomia-aiheisista kirjoista. Lisäksi monissa muissakin psykiatrian kirjoissa on aiheesta ainakin jotakin tietoa. Kaksi ensimmäistä luettelon kirjoista on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Muista voit tehdä tarvittaessa kaukolainapyynnön esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kautta tilatut kaukolainat maksavat 6 euroa / kpl.
Vataja, Risto: Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969. Helsinki : Stakes, 1997
Psykiatrian hoitomuodot 1900-luvulla / Eero Elomaa ja Ilkka Taipale (toim.). [Tuusula] : Kellokosken sairaala, 1996
Lindstedt, Ove: Normaalien henkilöiden ja skitsofrenia... |
| Etsin lasten runoa,jota lausuttiin 1940-luvulla.Nimi lienee:REPO-MIKON RANGAISTUS. Alkaa muistaakseni näin: "Pupujussi tylleröinen, pieni nöyrä Nöpöstiina... |
3057 |
|
|
|
Repo-Mikon rangaistus -runon kirjoittaja on Maija Konttinen. Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Eläinrunojen kirja / toim. Satu Koskimies. -Kirjayhtymä 1997 (s. 45)
Pieni aarreaitta 3 : runoaitta. -WSOY, 1993 (s. 242-243)
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja. -Otava (useita painoksia)
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Runon ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:
Pupu-Jussin tylleröinen
pieni, näpsä Nöpöstiina
kivikuppi kainalossa
metsätietä tallusteli
oman äidin asialle.
|
| Hokkanen, Veikko: Onnelliset runo |
1072 |
|
|
|
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
|
| Onko tietoa runoilijasta? Osa runosta mennee jotakuinkin näin: Pieni tyttö istui elän, kuolen kukan terälehdet helmassaan. Kuolen, vastas kukka aina kyselyyn,… |
1822 |
|
|
|
Runoilija on Oiva Paloheimo ja runon nimi Lapsi ja kuolema. Runo on ilmestynyt Paloheimon kokoelmassa Elopeltojen yli (WSOY 1943) ja löytyy myös mm. teoksesta: Paloheimo, Oiva: Runot (WSOY 1981).
|