Rajavartiostossa on työskennellyt sellainen henkilö kuin Viljo Vestman, jolla on ollut karhu kaverinaan. Siitä pitäisi olla tehty kirja, mutta en löydä sitä…

Kysytty
12.10.2012

Rajavartiostossa on työskennellyt sellainen henkilö kuin Viljo Vestman, jolla on ollut karhu kaverinaan. Siitä pitäisi olla tehty kirja, mutta en löydä sitä millään hakusanoilla. En tiedä onko totta mutta kirjan nimen pitäisi ehkä olla Nalle tai jokin siihen viittaava. Mistä löytäisin kirjan?

Vastaus

Vastattu
16.10.2012
Päivitetty
19.10.2012

Ilomantsin kirjastotoimenjohtaja otti yhteyttä Viljo Vestmaniin. Rajavartioasemalla Ilomantsissa on ollut karhu lemmikkinä. Vestman, jonka lempinimi on ”Ville”, kertoi olleensa Kivivaaran rajavartioasemalla töissä vv. 1961-62, mutta karhu oli hänen tietojensa mukaan lopetettu edellisenä vuotena ennen hänen tuloaan. Karhun nimi oli ollut Kimmo. Kimmo-karhusta on olemassa muistinvaraisia tarinoita; Villen mukaan tarinoita ei ole merkitty kirjallisesti muistiin.
Ruotsalaiset olivat käyneet filmaamassa Kimmo-karhua kuulemma useamman päivän ajan. Ei ole tietoa siitä, mikä filmausryhmä oli kyseessä eikä onko filmi enää tallessa tai minne se on päätynyt.
Vestmanilla on valokuva Kimmosta, mutta metsätyönjohtaja Pentti Väänänen kuvasi karhua enemmänkin. Pentti Väänänen lahjoitti koko valokuva-arkistonsa Suomen metsämuseoon Lustoon Punkaharjulle. Sieltä voisi karhun kuvia kysellä. Luston yhteystiedot ovat
Lusto
Lustontie 1
58450 PUNKAHARJU
Puh. (015) 345 100
Faksi (015) 345 1050
Email: lusto@lusto.fi

Viljo Vestmanista ei ole kirjoitettu kirjaa, eikä hänellä itsellään ole ollut lemmikkikarhua. Rajavartioaseman karhustakaan ole kirjoitettuja ”muistelmia”.

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi.

Kommentit

Kylä Ilomantsin Kivivaarassa 1953 -1054 oli karhu nimeltä Kimmo. Kimmo tuli sinne kun emo oli keväällä ammuttu pesään. Kimmo oli vapaana vaikka sille oli tehty puurimoista häkki sillä se ei viihtynyt siellä. Kimmosta kasvoi aikuinen joka teki pieniä kepposia sotkemalla keittiön ym. paikkoja ja ovetkaan ei kestänyt saranoillaan sillä sisällä miesten ja emännän kanssa se viihtyi paremmin. Kimmoa yritettiin viedä metsään mutta eipä se halunnut olla siellä joten Kimmon kohtaloksi tuli syksyllä lopetus. Onneksi jäi valokuva ja muistot sillä Hän oli iso mutta kiltti luonteeltaa eikä tahtonut pahaa meidän lehmillekään vaikka laidunti niiden kanssa.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.