Ilomantsi

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko ilomantsilaisista tehty elämäkertoja? Erityisesti naisten elämäkerrat kiinnostavat, tosin miestenkin! 221 12.3.2021 Hei, alla elämäkerrallisia teoksia, joilla on yhteys Ilomantsiin: Harvilahti, Anja: Valkoisen kaapin tarinoita (2002) (sukutarinoita ja ruokaohjeita) Holopainen, Mirjam: Ilomantsin Lackströmit ja heidän aikansa (1986) Ikonen, Jorma: Vapaaehtoisena kotiseutua puolustamassa : Veikko Määttäsen talvisota (2020) Korhonen, Eino: Koitereen kasvatti (1982) Loima, Hannu: Pogostan pappina (1982) Mäkelä, Jari: Rakkaudessa Karjalaan : aitosuomalainen ja Runonlaulajan pirtin juoksupoika (2020) (Heikki Klemola) Rissanen, Kaisu: useita muistelmia, esim. Ilon ja surun, rajan ja runon Ilomantsi (2012) Räty, Jouko: Paula kahdessa Karjalassa (1999) (Paula Klemola) Saarenheimo, Kerttu: Katri Vala : aikansa kapinallinen (1984) (K. V. asui Ilomantsissa...
Rajavartiostossa on työskennellyt sellainen henkilö kuin Viljo Vestman, jolla on ollut karhu kaverinaan. Siitä pitäisi olla tehty kirja, mutta en löydä sitä… 1746 16.10.2012 Ilomantsin kirjastotoimenjohtaja otti yhteyttä Viljo Vestmaniin. Rajavartioasemalla Ilomantsissa on ollut karhu lemmikkinä. Vestman, jonka lempinimi on ”Ville”, kertoi olleensa Kivivaaran rajavartioasemalla töissä vv. 1961-62, mutta karhu oli hänen tietojensa mukaan lopetettu edellisenä vuotena ennen hänen tuloaan. Karhun nimi oli ollut Kimmo. Kimmo-karhusta on olemassa muistinvaraisia tarinoita; Villen mukaan tarinoita ei ole merkitty kirjallisesti muistiin. Ruotsalaiset olivat käyneet filmaamassa Kimmo-karhua kuulemma useamman päivän ajan. Ei ole tietoa siitä, mikä filmausryhmä oli kyseessä eikä onko filmi enää tallessa tai minne se on päätynyt. Vestmanilla on valokuva Kimmosta, mutta metsätyönjohtaja Pentti Väänänen kuvasi karhua...
Katri Vala Kulttuurikeskus avattu Ilomantsissa. Olemme kokoamassa Ilomantsiin pysyvää Katri Vala-näyttelyä vanhan koulun suojiin, jonka tiloissa Katri Vala… 2575 7.7.2009 Joensuun seutukirjaston - Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 voit katsoa, mitä Katri Valan teoksissa kirjastossa on. Mukana on myös kokoomateoksia, jossa hänen runojaan on julkaistu. Pielinen-tietokannasta näet Ilomantsin kirjaston teokset: http://vk-info.nurmes.fi:8000/Intro?formid=form2 . Valitettavasti emme ainakaan Joensuun seutukirjastossa myy hänen kirjoja, vaan ne ovat osa kokoelmaamme. Antikvariaateista voi olla paremmin saatavissa hänen teoksiaan, internetin kauttakin voit etsiä: http://www.antikvaari.fi/ . Pohjois-Karjalan Latvavesiltä-kirjailijatietokannassa kirjailija on mukana: ks. http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=286 . Sieltä löytyvät hänen henkilötietonsa ym....
Tarvitsisin mitä tahansa tietoa Ilomantsissa -60-70-luvuilla suoritetuista vesakkomyrkytyksistä. Voisiko tietoa olla kotiseutukokoelmassa tai sanomalehdissä… 951 30.1.2009 Ilomantsin vesakkomyrkytyksistä ja niitä vastustaneesta kansalaisliikkeestä löytyy useita lehtiartikkeleita. Koivikko-aluetietokannasta hakemalla asiasanoilla 'Ilomantsi' ja 'vesakot' saat viitelistan: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html . Kirjassa Metsä huutaa. 1984, otetaan kantaan tehometsätalouteen 1970-80-luvulla ja myös metsien vesakkomyrkytyksiin. Ilomantsin myrkytykset ja kansalaisliikkeen toiminta on yhtenä esimerkkinä.
Onko "Ilomantsin murretta" eli ilomantsilaisten käyttämää puhekieltä käsittävää kirjallisuutta? 2599 26.2.2008 Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista: Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988. Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa: Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945. Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista. Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä: Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset. Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14 Turunen, Aimo:...
Tietoa ilomantsilaisista runonlaulajista: Jermi ( Jeremi) Volotinen Ivan (Iivana) Volotinen 1742 4.2.2008 Jermi (Jeremi) Volotinen ja Ivan (Iivana) Volotinen kuuluvat Sissosten runonlaulajasukuun. Kirjassa ”Runojen ranta - Mekrijärven Sissola” (toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu; Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995) esitetään Sissosten suvun sukutaulu. S. 105-106 löytyy tietoa Sissos-Volotisista: Jermistä ja Jermin Iivanasta. Kirjassa viitataan seuraaviin lähteisiin: Kalevalaseuran vuosikirja nro 60 (1980); Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura. (Kirjassa Väinö Salmisen artikkeli ”Mietelmiä työmailtamme” jossa kuva Volotisesta Salmisen seurassa). Kalevalaseuran vuosikirja nro 39 (1959). (Kirjassa on Vappu Vainion artikkeli ”Mekrijärven Sissosia ja Huohvanaisia vuosina 1683-n. 1900”). Härkönen, Iivo: Runon hirveä...
Joudun pitämään juhlapuheen 30.5.01 80-vuotta täyttävälle naiselle, joka on Ilomantsista kotoisin, Kalevalan lausuntaa harrastava ja lotta. Mistä löydän ao… 1261 14.5.2001 Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen: Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989. Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987. Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985. Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista. Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...