| Helsingin City-Centeriä on kuulemma alettu kutsumaan Makkarataloksi, koska Kari Suomalainen teki aiheesta pilakuvan. Mistä löytäisin tuon pilakuvan? |
72 |
|
17.8.2021 |
|
City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta... |
| Mistä saa luettua helmikuu 1964 Kouvolan sanomat tai muu Jaalan ( Kouvola) alueella ilmestyvää lehteä? Saako Seura-lehteä luettua samalta ajalta helmikuu 1964?… |
45 |
|
4.6.2021 |
|
Kouvolan Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan pääkirjastosta. Näin korona-aikaan asiakkaat kyllä joutuvat käyttämään mikrofilmin lukulaitetta omatoimisesti.
Seura-lehteä näyttäisi löytyvän yliopistojen kirjastoista. Jos tiedät artikkelin, jonka haluat, saat sen kaukopalvelun kautta artikkelikopiona. Saattaa olla ettei kokonaisia lehtiä kaukolainata. Kaukopalvelu on maksullista.
Ainakin säästö- ja osuuskassan kautta sai ostettua vakuutuksia 1960-luvun Jaalassa. (Salminen, Esko: Jaalan historia, 2004.) Eduskunnan kirjastosta löytyy teos: Männistö, Väinö; Karvinen, Ismo: Valkealan-Jaalan vakuutusyhdistys 1878-1978, 1978.
|
| Minulla on haussa satu tai tarina, jonka luin joskus 1960-luvulla koulun lukukirjassa tai jossakin satukirjassa. |
41 |
|
30.1.2021 |
|
Kysyin viisaammilta kollegoita ja Leena Helsingistä muisti Swanin sadun Tyttö ja kuolema. Olisikohan se oikea, vaikka pikku poika onkin tyttö?
"Vähän sinne päin kuin kysymäsi satu on Anni Swanin satu ”Tyttö ja kuolema”. Siinä tyttö, muistaakseni Liisa, lähtee juhliin vaikka äiti on vaikeasti sairaana.
Kuolema vie äidin hengen, joka on kynttilän muodossa. Liisa ryntää kuoleman perään ja saa riistettyä kynttilän ja vietyä sen kotiin. Äiti pelastuu, onnellinen loppu. Rudolf Koivun upeat kuvat."
Helmet kirjastosta löytyy kaksikin eri painosta Anni Swanin saduista, joissa "Tyttö ja kuolema" on julkaistu. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1537064__SAnni%20Swanin%20satu%20%E2%80%9DTytt%C3%B6%20ja%20kuolema%E2%80%9D.%... |
| Löytyykö 1960-luvun alun tarinaa? |
74 |
|
18.1.2021 |
|
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Elävästä arkistosta löysin kyllä... |
| Olen soittanut levylautasella joskus 1960 lopulla muistaakseni sen nimistä kappaletta kuin "Rakkautta ja chilipippuria". Olen etsinyt sitä nyt, mutta ei löydy… |
72 |
|
12.10.2020 |
|
Laulun nimi on Chilipippuria ja rakkautta. Sen levytti Ragni Malmsteen vuonna 1962.
Cd:nä tätä kappaletta ei ilmeisesti ole julkaistu, mutta sitä voi kuunnella Youtubesta tai Spotifysta.
Alkuperäisen julkaisun tiedot. |
| Laulu inkke pinkke parlevuu sanat |
362 |
|
5.8.2020 |
|
Ossi Malisen sovittaman ja Sauvo Puhtilan sanoittaman version sanat ("Masi on alokas armeijassa") löytyy Westerlundin v. 1962 kustantamasta kirjasta "Laula iskelmiä : N:o 6". Finna.fi -saatavuustietojen mukaan kirja on Tampereen kaupunginkirjaston musiikkivarastossa.
Kappaleen Inke pinke parlevuu -tiedot Yleisradion äänitearkistossa (Fono.fi):http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=35a8003e-7c6a-4b62-8ab0-df7b06fc429f
Laula iskelmiä : N:o 6 -julkaisun tiedot (Finna.fi):https://finna.fi/Record/piki.305568?checkRoute=1#componentparts |
| Kuten tietänette suurimmat kirjakustantamot julkaisivat kuusikymmentäluvulla kirjallisia äänilevyjä. Otavalla, Tammella ja WSOY:llä oli tällaiset omat sarjat… |
73 |
|
25.5.2020 |
|
Otavan, Tammen ja WSOY:n julkaisemia kirjallisia äänilevyjä voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/). Kaikkein aktiivisin levyjulkaisija näistä oli Otava, jonka Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistiin yli 70 levyä.
Otavan kirjallinen äänilevy
Tammen kirjallinen äänilevy
WSOY:n äänilevy
|
| Kuka piti Seinäjoella osto- ja myyntiliikettä ensin Kauppakadulla sitten Koulukadulla Ilkan vieressä 1950-luvulta 1970-luvulle asti. Hän oli jo silloin… |
142 |
|
29.4.2020 |
|
Seinäjoen Osto- ja myyntiliikettä piti Arvi/Arvid Sjögren. Liike sijaitsi puutalossa osoitteessa Kauppakatu 15, talo purettiin 1960-luvulla.
Mäki, Aki, Kauppa kävi jotta pirellä piti : Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa, 1988
|
| Haluaisin tietää, mitä tarkoitusta varten Mannerheimintiellä Erottajan kohdalla Ruotsalaisen teatterin paikkeilla oli kovaääniset taikka kaiuttimet… |
69 |
|
16.4.2020 |
|
Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
|
| Löytyykö Mistään nuottia Esa Pethmanin The Flame -kappaleelle? |
79 |
|
13.1.2020 |
|
Nuottia Esa Pethmanin säveltämän The Flameen ei näytä olevan saatavissa.
Music Finland -nuotistosta kerrottiin, että Edition Coda -kustantamo julkaisi The Flamen vuonna 1964 yhdessä toisen Pethmanin sävellyksen kanssa. Jälkimmäisen eli Finnish Schnapps -kappalen tiedot löytyvät Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, mutta yhtään fyysistä nuottipainosta ei näytä olevan sen tai muidenkaan kirjastojen kokoelmissa.
Edition Coda myytiin 90-luvun alussa Fazer Musiikki Oy:lle, joka pian sen jälkeen fuusioitiin amerikkalaiseen Warner/Chappell Musiciin. Warner/Chappell on sittemmin luopunut nuottien julkaisutoiminnasta, joten uutta painosta nuotista ei siltä ole saatavissa - ellei sitten jokin toinen taho hanki siltä julkaisulupaa.
https://core... |
| Etsin tietoa, millaisilla kosketinsoittimilla/keyboardeilla soitettiin ja äänitettiin 1960-luvulla. Osa koulutehtävää. Plussaa olisi jos löytäisi vielä, mitä… |
84 |
|
30.10.2019 |
|
Populaarimusiikin historiikeissa 1960-luvun kosketinsoittajat ovat jääneet kitaristien varjoon, joten tietoa täytyy poimia sieltä täältä. Suomenkielisiä lähteitä ei juuri ole, mutta soitonoppaan Ashworth: Opi soittamaan koskettimia lopussa on luku Kosketinsoittimien lyhyt historia, jossa esitellään myös tuon ajan tärkeimmät kiipparit.
Aihetta parhaiten vastaava kirja voisi olla Lenhoff - Robertson: Classic keys, 2019, ISBN: 978-1574417760. Sitä ei kuitenkaan näytä (vielä) olevan kirjastojen kokoelmissa, mutta Paul Trynkan rock-instrumentteja yleisesti käsittelevä teos Rock hardware (1996) löytyy kirjastosta. Hyödyllinen saattaa olla myös kirja Vintage synthesizers.
Verkosta löytyvät Pink Floydin kosketinsoittaja Richad Wrightin käyttämät... |
| Olen etsinyt pitkään Åke Lindmanin ohjaamaa suomalaista elokuvaa "JENGI" vuodelta 1963 mutten tuloksetta. Finnkino Oy on julkaissut Jengin DVD:nä, mutta sitä… |
125 |
|
26.8.2019 |
|
Kotimainen elokuva Jengi on lainattavissa seuraavista kirjastoista: Lahden kaupunginkirjasto; Juvan kirjasto, Tampereen kaupungin kirjasto ja Raision pääkirjasto. Niistä sen voi lainata paikallisen kirjaston kautta kaukolainana.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä:
Helsingissä KAVIssa, Kansalliskirjastossa ja Eduskunnan kirjastossa:
ks: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Lähde:
Finna.fihttps://finna.fi/Record/lastu.407932https://www.rtva.kavi.fi/
|
| Missä kirjoissa käsitellään 1945-1960-lukujen elämää Suomessa? |
208 |
|
21.8.2019 |
|
Listaan tässä aluksi tietokirjoja, joissa käsitellään tuota ajanjaksoa. Lopussa on linkkejä myös siihen aikaan sijoittuvien romaanien listoihin.
Tietokirjoja:
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1946, Ajankuvia vuosilta 1946-1966
Rillumarei ja valistus : kulttuurikahakoita 1950-luvun Suomessa / Matti Peltonen (toim.).
Asiasana (henkilö): Kärki, Toivo, 1915-1992. ; Helismaa, Reino, 1913-1965. ; Pakarinen, Esa, 1911-1989. ; Fogelberg, Ola, 1894-1952. ; Linna, Väinö, 1920-1992. Tuntematon sotilas.
Asiasana: kulttuurihistoria populaarikulttuuri ; kulttuurihistoria Suomi 1950-luku ; populaarikulttuuri Suomi 1950-luku ; populaarimusiikki historia Suomi ; elokuva historia Suomi 1950-luku ; kirjallisuus Suomi 1950-luku ; sarjakuvat historia Suomi ;... |
| Mitä nuorten tyttöjen kirjasarjoja oli 1950- ja 1960-luvulla? |
1067 |
|
20.5.2019 |
|
Muistat aivan oikein. Enid Blytonin Viisikko-sarjaa on julkaistu suomeksi 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. (ja uusintapainoksia senkin jäkeen)
L. M. Montgomeryn Anna kirjoja luettiin varmasti myös 1950- ja 1960-luvuilla, vaikka ne kirjoitettiin jo 1900-luvun alussa.
Birgit Th. Sparren Diana-kirjoja lukivat varmaan hieman vanhemmat teini-tytöt.
Saman ajan tyttökirjoja ovat myös Anni Polvan Tiina-kirjat, Rauha S. Virtasen Selja-sarja, Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarja sekä Helen Wellsin Ursula-kirjat.
Myös Louisa M. Alcottin kirjat ja Helen D. Boylstonin Sisar Helenistä kertova sarja olivat silloin suosiossa. Susan Coolidgen Katy sarja sijoittui koulumaailmaan, samoin Mary Marckin Neljäs luokka kirjat.
Edgar Rice ... |
| Mikä oli ensimmäinen suomalainen pop-albumi? |
224 |
|
10.4.2019 |
|
Albumilla tarkoittanet LP-levyä eli halkaisijaltaan 30 cm:n pitkäsoittolevyä, jonka kierrosnopeus on 33 ja jonka yhdelle puolelle mahtuu 6-8 kappaletta. Ensimmäiset tällaiset populaarimusiikin LP-levyt julkaistiin Suomessa vuonna 1962. LP-levystä tuli valtaformaatti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen populaarimusiikkia oli julkaistu 78 kierroksen levyillä ja single- ja EP-levyillä. Mainittakoon, että Suomessa LP-levyn standardina oli ollut aiemmin 25 cm:n levy, johon mahtui neljä kappaletta yhdelle puolelle. Näitä levyjä oli julkaistu jo vuodesta 1957 alkaen.
Siitä, mitä musiikkia pidetään popmusiikkina ja mitä suomalaisena, voidaan olla eri mieltä. Vesa Kurkela nimeää artikkelissaan Suomen ensimmäiseksi popalbumiksi Scandia-levy-... |
| 60-luvulla kirjoitettuja kirjoja, jotka olisi vähän samantapaisia kuin Parraksen jojo ja Laakson unet ajallaan |
145 |
|
28.12.2018 |
|
Ehdotamme tällaisia:
Aila Meriluoto: Ateljee Katariina
Aulikki Oksanen: Tykkimiehen syli
Liisa Laakso: Ennen kesää
Alpo Ruuth: Kämppä
Asko Martinheimo: Taivas rautaa
Rauha S. Virtanen: Ruusunen
Hellevi Salminen: Syyskuun harmaa sade ja Baby
Edellisiä nuoremmista kertovia:
Asko Martinheimo: Polttaa, polttaa
Hellevi Salminen: Paperisiili
Kirjasampo-palvelussa on tietoa näistäkin kirjoista ja niiden aihepiireistä. Sieltä voit tarkistaa, mitkä romaaneista
ovat juuri sitä, mitä etsit.https://www.kirjasampo.fi/ |
| Milloin hopea poistui markan kolikosta? 60-luvulla vai vasta 70-luvulla? |
460 |
|
16.7.2018 |
|
Markoissa oli hopeaa vain vuosina 1964-1968. Silloinkin pitoisuus oli vain 35%. https://www.matinmarkka.com/Suomalaiset-kolikot-ja-setelit/Suomalaiset-kolikot-1963-2001/1-markka-1964-2001 |
| Hyvää huomenta Oulusta! Löytyykö teiltä nuottia kappaleeseen KÄY OHITSEIN. Sen on laulanut Suomessa mm Laila Kinnunen ja Lea Laven. Sain Oulusta Walk on By … |
512 |
|
26.8.2017 |
|
On kaksi tunnettua Walk on By -nimistä laulua. Laila Kinnusen nimellä Käy ohitsein levyttämä laulu on Kendall Hayesin sävellys. Nuotit englanninkielisine sanoineen siihen löytyvät nuottikokoelmasta "Hits - 60-tal" (Warner/Chappell, 2002). Oheista linkistä näkyvät sen saatavuustiedot Outi-kirjastoista.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Suomenkielisenä "irtonuottina" laulu julkaistiin v. 1961. Tätä painosta on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa. Maksullinen kopio nuotista lienee tilattavissa sieltä, missä tapauksessa tulee ottaa yhteys omaan kirjastoon.
https://www.finna.fi/Record/viola.288468
|
| Tarvitsisin tietoa 1960-1970-luvuilla kirjoitetuista lastenkirjoista, jotka olisivat jollain tavalla epätyypillisiä, anarkistisia ja feministisiä. Puhun nyt… |
641 |
|
9.6.2017 |
|
Anarkismia, feminismiä ja muuta epätavallista on mm. seuraavissa lastenkirjoissa;
Camilla Mickwitz: Jason-sarja (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Kerstin Thorvall: Sara-kirjat (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Astrid Lindgrenin tuotanto, esim. Peppi-kirjat. Ensimmäinen ilmestyi jo 1945, muita Peppi-kirjoja ilmes-tyi seuraavina vuosikymmeninä, myös 1960-70-luvuilla (lähinnä satukirjoja)
Roald Dahl, satukirjoja 1960-1970
Tove Jansson, esim. Vem ska trösta knyttet? ilm. 1960, suom. 1960 Kuka lohduttaisi nyytiä?
Ezra Jack Keats: The snowy day (1962), suom. Pepen ensilumi (1968). Esitti ensimmäisenä afrikkalais-amerikkalaislapsen ilman negatiivista stereotypiaa.
Beppe Wolgers, Olof Landström: Ur en kos dagbok (... |
| Muistisairas mummini on kuunnellut ennen vanhaan "vanhoja kunnon lattareita". Mummi ei enää muista, ei nimiä, ei kappaleita, mutta tahtoisi kuulla niitä hyviä… |
1295 |
|
20.5.2016 |
|
Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
|
Kysy kirjastonhoitajalta