Milloin on ilmestynyt P.J.Hannikaisen suomennos Kesäpäivä Kangasalla?

Kysytty
31.7.2023

Milloin on ilmestynyt P.J.Hannikaisen suomennos Kesäpäivä Kangasalla?

Vastaus

Vastattu
5.8.2023
Päivitetty
5.8.2023

Laulun alkuperäinen teksti on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama ruotsinkielinen runo, jonka Gabriel Linsén sävelsi nimellä ”Sylvias visa” (1863 tai 1864, tästä on erilaista tietoa eri lähteissä). Laulu alkaa: ”Jag gungar i högsta grenen”. Niiden suomenkielisten sanojen, joilla laulua nykyään lauletaan, tekijä on P. J. Hannikainen (1854-1924).  P. J. Hannikaisen elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut Matti Vainio, en nopealla selauksella löytänyt mitään mainintaa tästä laulusta. Vuoden 1975 ”Kangasalan joulu” -lehden toimituksen kirjoittamassa artikkelissa "Kesäpäivä Kangasalla" kerrotaan, että "Kangasalan Joulun” toimitus pyysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apua laulun suomennoksen käsikirjoituksen löytämiseksi, mutta sitä ”ei ainakaan vielä löydetty laajoista tiedusteluista huolimatta”. Kyllikki Malisto mainitsee, että Hannikaisen suomennos on julkaistu ”A. W. Forsmanin 1899 toimittamassa Yrjö Weilinin kustantamassa kokoelmassa ’Suomalaista runoutta koulua ja kotia varten’”, mutta tätä tietoa en pysty tarkistamaan. Lisäksi Malisto kertoo, että Hannikaisella ”on säilynyt paperilappu, muistiinpano ’Kesäpäivä Kangasalla’ suomennostyöstä 12 markkaa”. Malisto on saanut tutkittavakseen Hannikaisen jäämistöä, ”useita matkalaukullisia papereita ja kirjeitä”, ja tämä aineisto on lahjoitettu kirjan esipuheen mukaan Sulasolille vuonna 1978.

Anssi Apajalahden artikkelin mukaan laulun ensimmäinen painettu suomennos on julkaistu nuotissa ”Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia” (1. ja 6. säkeistö). Tämän julkaisun toimitti Taavi Hahl (1847-1880). Siinä laulu on nimellä ”Sylvias visa. Kesäpäivä Kangasalla”. Nuotissa ei mainita suomentajan nimeä, mutta sanat ovat erilaiset kuin nykyiset, vaikka alkusanat ovat lähes samat:

”Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan selänteen;
veet sinervät silmäellä täss tarjouu tuhanteen.
Tuoll Längelmänveden lahdet hopeisina hohtelee,
ja Roineen herttaiset laineet tuoll rantojaan suutelee,
ja Roineen herttaiset laineet tuoll rantojaan suutelee."

Sama suomennos (muutamin pienin poikkeamin) on myös nuoteissa ”30 kolme- ja kaksiäänistä laulua : koulujen palwelukseksi : toinen wihko” ja ”Kotoa ja muualta : 100 sekaköörille sovitettua laulua”. ”Kotoa ja muualta” -nuotissa säkeistöjä on kuusi. Suomentajan nimeä ei mainita kummassakaan.

Anssi Apajalahti, joka artikkelissaan pohtii eri suomennoksia, kirjoittaa ”Sävelistö”-nuotin suomennoksesta: ”Käännöksestä käy selvästi ilmi, että se on tehty ruotsinkielisistä myöhemmän, lopullisen version pohjalta. Mutta onko se P. J. Hannikaisen tekemä? On olemassa mahdollisuus: Sävelistö-kirjan toimittaja Taavi (David) Hahl (1847-1880). Hän kunnostautui 1870-luvulla toimittamalla kolmiosaisen nuottijulkaisun Ylioppilaslauluja - Studentsånger I-III, siis kaksikielisen, joka sisälsi runsaasti uusia suomennoksia.  Niistä useimmat olivat Hahlin tekemiä." Samassa artikkelissa Apajalahti jatkaa myöhemmin: ”Sävelistö-kirjan käännös sisältää niin paljon samoja ja samankaltaisia ilmauksia kuin Hannikaisen suomennos. Tämä panee arvelemaan, että hän olisi myös Sävelistön kääntäjä. Käyttöön jäänyt käännösversio on laulullisesti Sävelistön sanoitusta paljon parempi. Ajan tapaan ei olisi mitenkään ihmeellistä, että Hannikainen olisi Hahlin kuoltua muokannut käännöstä ja ottanut sen omiin nimiinsä."

P. J. Hannikainen on julkaissut useita ”Sirkkunen”-nimisiä lauluvihkoja 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. 4. vihkoon sisältyy ”Kesäpäivä Kangasalla” (säkeistöt 1, 5 ja 6) ja suomentajaksi on selvästi merkitty P. J. Hannikainen. Sanoitus on sama kuin nykyään käytetty. ”Sirkkusesta” pääsin katsomaan vain vuonna 1927 julkaistua yhteispainosta, mutta sama sanoitus sisältyy myös ”Suomen raittiusyhdistyksien nuottikirjaan” (1. säkeistö, 1898) ja ”Kansansanopistokurssien nuottikirjaan” (säkeistöt 1-6, 1899). Kummassakaan ei kuitenkaan mainita suomentajan nimeä. Näitä vanhempia julkaisuja en oman kirjastomme kokoelmasta löytänyt enkä siis pysty tarkistamaan.

 

Nuottilähteitä:

30 kolme- ja kaksiäänistä laulua : koulujen palwelukseksi : toinen wihko (sovittanut G. Linsén; Werner Söderström, 1887)

Hannikainen, P. J.: Sirkkunen : uusi kokoelma lauluja kansakouluille (Gummerus, 1927)

Kansanopistokurssien nuottikirja : yksiääniset nuotit "Kansanopistokurssien laulukirjaan" (Kansanvalistusseura, 1899)

Kotoa ja muualta : 100 sekaköörille sovitettua laulua : oppilaitosten ja pienempäin lauluseurain tarpeeksi (toimittanut Anton Rikström; Clouberg, 1890)

Suomen raittiusyhdistyksien nuottikirja : sisältää nuotit "Varpusen", "Toivon liiton laulukirjan" ja "Hoppets här"in laulukirjan lauluihin (SKS,1898)

Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia (Holm, 1880)

 

Muita lähteitä:

Apajalahti, Anssi: Maakuntalaulun sanoituksen vaiheita lehdessä Kangasalan joulu 1995, s. 35-37

Kesäpäivä Kangasalla lehdessä Kangasalan joulu 1975, s. 20-21

Malisto, Kyllikki: P. J. Hannikainen aikalaistensa parissa (SULASOL. Pohjois-Karjalan piiri, 1980, s. 7-8, 131)

Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004)

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.