Miksi suomenkielessä muistetaan ulkoa tai asia on ulkomuistissa, kun tieto nimenomaa on muistajan pään sisällä eikä tallennettuna ulkoisesti paperilapulle tai vastaavaan?
Vastaus
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Kommentit
Ulkoa muistaminen on vastakohta sisäistämiselle.
Hm. Eli jos olet jotain sisäistänyt, osaat sen ulkoa?
Ei "eli" vaan ihan päinvastoin: joko sisäistää tai oppii ulkoa. Ulkoa muistaminen tarkoittaa, että muistaa mekaanisesti, vaikkei ymmärrä. Siis sisäistämisen VASTAkohta.
Onko "ulkoa muistaminen" erityisesti suomen kielen ilmaus?
Peruskouluikäluokat ja osa vanhemmistakin on saanut koulussa eväät sen havaitsemiseen, että "ulkoa oppiminen" tai "ulkoluku" muistuttavat ruotsin ilmauksia "lära [sig] utantill", "kunna utantill": Sanakirjassa mm. "han kunde priserna utantill" = hän muisti hinnat ulkoa. Utanläsning = ulkoluku. Utantilläxa = ulko[luku]läksy.
Muissa skandinaavisissa kielissä: utenat, udenad, uttanat.
Saksassa "etwas auswendig lernen" = oppia (opetella) ulkoa
vrt. auswärts = ulos, ulkona; Ausland = ulkomaa(t); ausgehen = mennä ulos
Kommentoi vastausta