Haluaisin tietää nimien Tommi ja Jami merkityksen, mitä tarkoittavat ja mistä ovat peräisin? Kiitos paljon etukäteen!!
Vastaus
Tommi
Tommi ja Tomi ovat muunnoksia Tuomaasta, joka on vanha, kristillisperäinen nimi. Tuomas on Uudessa testamentissa Jeesuksen opetuslapsi, josta käytetään myös kaksosta tarkoittavaa kreikkalaista nimeä Didymos (Joh. 11:16). Tuomas-nimestä on tullut epäilevien, epäuskoisten ja kriittisten ihmisten symboli (”epäilevä Tuomas”), koska Tuomas ei suoralta kädeltä uskonut apostolitoveriensa vakuuttelua Jeesuksen kuolleista nousemisesta.
Tommi-nimi on otettu Suomen almanakkaan vuonna 1964, ja sitä vietetään apostoli Tuomaan päivänä 21.12. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Tomin ja Tommin kohdalla Tuomaaseen.
Tommila ja Tomminen ovat vanhoja suomalaisia sukunimiä, mistä voi päätellä, että Tommi on hyvin vanha ja Tomia perinteisempi Tuomas-nimen puhuttelumuoto. Tommi-nimi otettiin virallisesti käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Nimen suosio on alkanut Uudeltamaalta, mikä johtunee mm. siitä, että Tom oli hyvin suosittu nimi suomenruotsalaisen väestön keskuudessa jo 1950-luvulla.
Jami
Jami-nimi on lyhentymä nimistä Benjamin, Jalmari ja Viljami.
Benjamin on kristillisperäinen nimi: Raamatun Benjamin oli patriarkka Jaakobin nuorin poika. Heprean kielessä se tarkoittaa ’oikean käden poikaa’ eli ’onnenpoikaa’. Suomessa nimi esiintyy ensi kerran 1382 Lohjalla Benne-muodossa. Benjamin-nimellä on runsaasti kansanomaisia muunnoksia, joista Jami näyttäisi olevan lyhennys puhuttelumuodosta Penjaam.
Jalmari puolestaan on suomalainen muoto Hjalmar-nimestä. Tavallisimmat puhuttelumuodot siitä ovat mm. Jalma, Jallu, Jalli, Jamppa, Jammi ja Jami.
Viljami-nimen lähtökohtana on saksalainen Wilhelm, ja Jami on yleisin puhuttelunimi Viljamista. Viljami on ollut yleinen 1800-luvulta lähtien, ja se on lisännyt suosiotaan selvästi 1980-luvulta lähtien.
Jamin nimipäivää on vietetty vuodesta 2000 alkaen 6.4. yhdessä Vilhon, Villen, Viljamin, Wilhelmin, Vilin ja Williamin kanssa.
Lähteet:
Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993)
Kiviniemi, Eero: Suomalaiset etunimet (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 1990)
Tietoja etunimien yleisyydestä löydät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Kommentoi vastausta