Uuden kirjastokortin rikkoutuneen tilalle saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3,00 € (aikuiset).
Topi ja Tessu - elokuva pohjautuu löyhästi Daniel P. Mannixin Kettu ja Koira romaaniin. Kirjassa ei ole tuotu esiin mihin vuoteen se sijoittuu, mutta se on julkaistu vuonna 1967.
Kirjoitusmenetelmä, jossa vältetään tiettyä kirjainta tai kirjaimia, on nimeltään lipogrammi. Tunnetuimpia esimerkkejä tällä tavalla kirjoitetuista kirjoista lienevät Ernest Vincent Wrightin Gadsby (1939) ja Georges Perecin La Disparition (1969). Kummassakaan romaanissa ei esiinny e-kirjainta, joka on sekä englannin että ranskan kielen yleisin kirjain. Kumpikaan ei ole ilmestynyt suomeksi, mutta ainakin Perecin kirjasta on tehty käännöksiä. Vuonna 1972 Perec julkaisi romaanin Les Revenentes, josta puuttuvat vastavuoroisesti kaikki muut vokaalit paitsi e.
Lipogrammitekstejä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Esimerkiksi Pindaroksen (n. 520-440 eKr.) runo "Ode minus sigma" ei sisällä kreikan sigma-kirjainta, ja Tryphiodoruksen Odysseia-version...
Jos käytät Lapin kirjaston e-kirjapalvelua selaimessa, saat näkyviin vain saatavilla olevat äänikirjat näin:
valitse saatavuus-valikosta Saatavilla heti ja tiedostomuoto-valikosta äänikirja.
Jos käytät Ellibs-sovellusta, valitse oikean ylänurkan pisteiden takaa tiedostomuodoksi MP3 ja vedä Lainattavissa-liukukytkin oikealle ja paina Näytä.
Savon Sanomissa julkaistussa Ritva Kolehmaisen kirja-arvostelussa Leinosen runokokoelmasta Hoida meitä hiljaisuus https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3246237 on lueteltu joitakin isompia tapahtumia runoilijan elämän varrelta. Wikipedia-artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaria_Leinonen on myös lyhyt kuvaus hänen elämästään ja tuotannostaan.
Mikäli tarkemmat elämäkertatiedot ovat hakusessa, kannattaa varmaankin olla yhteydessä Leinosen kustantajaan Kirjapajaan https://kirjapaja.fi/yhteystiedot/.
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "...
Tuskinpa niitä läpällä tehdään. Lasten elokuvat ja sarjat kuitenkin aina heijastelevat ympäröivää todellisuutta, jossa lapset oikeastikin kuulevat kiroilua. Ja tuo "hemmetti" taitaa olla sieltä kesyimmästä päästä. Enemmän pitäisi olla huolissaan lastenohjelmien väkivallasta.
Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama "Hammaslääkärillä"-laulu sisältyy "Suuren lastenlaulukirjan" osaan 2 (sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit). Pelkät sanat sisältyvät "Toivelauluja"-vihkoseen, osaan 15 (Fazerin musiikkikauppa, 1954).
Kyseeseen saattaisi tulla Korppi-sarjassa vuonna 1963 julkaistu Celia Fremlinin Hetket ennen aamunkoittoa. Siinä lapsiperheen taloon asettuu vuokralaiseksi neiti Brandon. Kirjan lopussa selviää, että neiti Brandon on aikonut ryöstää perheen vauvan. Osana suunnitelmaansa hän on ottanut taloudenhoitajan paikan samassa kaupungissa asuvan lääkäriperheen luota. Työnantajilleen hän on esittänyt olevansa äiti ja tätä mielikuvaa ylläpitääkseen hän on jättänyt taloon merkkejä lapsen olemassaolosta: narulla kuivuvia lapsen riepuja, vaunut keittiössä, kaikenlaisia vauvan tarvikkeita. Neiti Brandonin työnantajat ovatkin olleet siinä uskossa, että tämä on asunut lapsensa kanssa heidän luonaan koko ajan. "Jos hänen lopulta onnistuisi...
Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset.
Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt.
På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året.
Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en...
Sähköpostin voi salata myös muulla kuin turvaposti -menetelmällä. Avaamaton posti kuitenkin näyttää olevansa salattu esim. pienellä lukon kuvalla. Postin voi napsauttaa normaalisti luettavaksi, eikä sen avaaminen vaadi välttämättä tunnistautumista.
Jos sähköposti vaikuttaa suojaamattomalta, kannattaa asiasta huomauttaa lähettäjälle.
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/s%C3%A4hk%C3%B6postiviestien-salaaminen-373339cb-bf1a-4509-b296-802a39d801dc tai https://support.google.com/mail/answer/7674059?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Paikannimien palauttaminen saattaa olla hyvin hankalaa. Paikannimirekistereitä pitävät ainakin Kotimaisten kielten keskus ja Maanmittauslaitos.
Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkisto löytää järvestä nimimuodot Säläsjärvi ja Säläisjärvi. https://nimiarkisto.fi/wiki/Toiminnot:Semanttinen_kysely/Haku Paikalliset yrittäjät näyttävät suosivan Säläisjärveä.
Kielikello kertoo asiasta näin:"Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu lain mukaisesti mm. suomen, ruotsin ja saamen kielen huolto, johon sisältyvät myös nimiasiat. Tutkimuskeskuksella on oikeus ja velvollisuus antaa nimiasioissa lausuntoja niin viranomaisille kuin yksityisillekin tahoille. Lakisääteinen velvollisuus pyytää tutkimuskeskukselta lausunto on...
Marja-Leena Tiainen on varsin tuottelias kirjailija, joka on kirjoittanut niin lasten- ja nuortenkirjoja kuin myös romaaneja aikuisille. Esikoisteos Pullopoika ilmestyi vuonna 1987. Se mukaan lukien häneltä on julkaistu tähän mennessä yhteensä 47 romaania, kuusi novellia eri novellikokoelmissa sekä yksi näytelmä.
Lähteet:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Marja-Leena_Tiainen
Helsingin kaupunki on ostanut Wärtsilä oy:ltä osakehuoneiston, joka sijaitsi Marjatan talossa. "Kiinteistöjen ostot. Wärtsilä-yhtymä Oy:ltä päätettiin 1.90 2 mmk:n kauppahinnasta ostaa Bostads Ab. Wilhelmsberg -nimisen yhtiön osakkeet n:o 267—270, jotka oikeuttavat yhtiön omistamassa talossa Vilhovuorenkuja 20 olevan huoneiston n:o 141 hallintaan. Tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokkaan kuuluvista em. määrärahoista myönnettiin kiinteistölautakunnan käytettäväksi 1 913 412 mk kauppahinnan ja leimaveron suorittamista varten (22. 2. 173 §)." https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1956_01/1956_01_12.pdf
Koko talon rakennuttajasta ei löytynyt tietoa. Suunnittelijoiksi mainitaan ...
Tällaisia päiviä ei valitettavasti talvi- tai jatkosodassa ollut. Kaatuneiden ja kadonneiden tilastoja voit tarkastella Sotasampo-palvelussa.
Jatkosodan hiljaisimpia päiviä kaatuneiden ja kadonneiden osalta olivat Ilta-Sanomien artikkelin mukaan vuonna 19.4.1943 ja 7.11.1943.
Tässä esimerkiksi Sotasammon tiedot kyseisiltä päiviltä:
19.4.1943
7.11.1943
Talvisodan osalta en valitettavasti löytänyt tietoa hiljaisimmasta tai hiljaisemmista päivistä, mutta tieto on löydettävissä em. Sotasammosta tai Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Käytännössä rahti- ja matkustajalentokoneiden välillä ei ole rakenteellisesti paljonkaan eroa, sillä pääasiassa lentorahti kuljetetaan matkustajakoneiden ruumissa ja rahtilentokoneistakin suurin osa on aiempia matkustajalentokoneita, jotka on myöhemmin muunnettu tavarankuljetukseen sopiviksi, esimerkiksi poistamalla yläruumasta penkit. Ainoastaan noin kymmenesosa maailman suihkuturbiinilentokoneista on pelkästään rahtiliikenteen käytössä. (Rauhamäki et al., 63.)
Pitkillä reiteillä tärkeimpien lentokonemallien lentokoneissa on hieman mallista riippuen muutaman hengen miehistö. Esimerkiksi suurilla Boeing 747:llä on kolmihenkinen ja McDonnell Douglas MD-11:llä kaksihenkinen miehistö (Jackson, 87; 266). Keskikokoisten...
Alla olevista teoksista voit löytää aiheeseen liittyvää lukemista:
Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen)
Suloinen Savonmaa : voephan se olla näenniin (toim. Ritva Koivukoski)
Hanna Makkula : Ves'kansan jäljille : katsaut eteläsavolaiseen kulttuuriperinteeseen
Vesikansaa : Ahvensalmi-Oravi (toim. Tuomo Loikkanen)
Matti Hako : Voi maailma, sano sepän Iita ja muita perinnelastuja Vanhalta Kerimäeltä
Antero Pelkonen : Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta
löytyy myös verkkojulkaisuna: https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/handle/10024/89945
Sulo Strömberg : Kerimäen ja Savonrannan kyliä kiertämässä : tarinoita Paasveen pirusta ja pohuista
Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Nina Katriina Talvelan pro gradu -...
Yleistä tietoa lääkkeiden väärinkäytön yleisyydestä löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivulta
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/paihdetutkimus/tutkimustuloksia/laakkeiden-vaarinkaytto
Kannattaakin olla yhteydessä THL:ään, yhteystiedot https://thl.fi/fi/thl/yhteystiedot
Foxin tulevasta ohjelmistosta ei liene tietoa kellään, mutta mikäli kysyjän käytössä on DVD-soitin, Num3rot-sarjan kaikki kaudet voi lainata kirjastosta. Oheisesta linkistä pääset tutkimaan kausien tietoja, ja mikäli kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, pääset tekemään kausiin varauksen vaikka heti:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=num3rot&type=AllFields
Riippuu aineesta. Sulamispiste on aineen ominaisuus. Lisätietoa aiheesta ja listoja eri aineiden sulamis- ja kiehumispisteistä löydät esimerkiksi näiltä verkkosivuilta:
Taulukot.com
http://www.taulukot.com/kemia/orgaanisetaineet/#orgaanisten_aineiden_om…
Peda.net: Aineen olomuodot
https://peda.net/p/Markku%20J%C3%A4rvinen/kemia/m7lk2/puhdas-aine-ja-se…
Wikipedia: Luettelo alkuaineista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_alkuaineista
Linkkien toimivuus tarkistettu 1.2.2021
