Vaikuttaako väestön kuolleisuusmääriin enemmän ikärakenne kuin yksittäiset sairaudet tai epidemiat?

Kysytty
9.5.2021

Vaikuttaako väestön kuolleisuusmääriin enemmän ikärakenne kuin yksittäiset sairaudet tai epidemiat?

Vastaus

Vastattu
10.5.2021
Päivitetty
10.5.2021

Suomessa kuolleiden lukumäärät ovat  kasvaneet 2000-luvulla selvästi vuosittain. Vuonna 2000 kuoli 49 300 henkeä ja vuonna 2020 jo lähes  55 500 henkeä.

Kun halutaan selvittää kuolleisuuden muutoksia, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta, yleensä kuolleisuusluvut ikävakioidaan. Ikärakenne vakioidaan niin, että rakenne pidetään samana koko tarkastelujakson ajan eri väestöryhmissä. Suomen ikävakioiduista kuolleisuusluvuista näkyy, että miesten ja naisten kuolleisuus on pienentynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan huolimatta siitä, että kuolleiden määrät ovat vuosittain kasvaneet (Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2019, kuvio 1). Ikärakenteella on ollut selvästi suurempi vaikutus 2000-luvulla kuolleiden määrän kasvuun kuin yksittäisillä taudeilla tai epidemioilla.

Kuolemansyytilastojen mukaan Suomessa kuollaan eniten sairauksiin eli verenkiertoelinten sairauksiin, syöpään ja muihin kasvaimiin sekä ikäihmisten joukossa myös dementiaan tai Alzheimerin tautiin. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena.

Mutta yleisimmin Suomessa siis kuollaan edelleen verenkiertoelinten sairauksiin, joihin on kuollut noin kolmannes kaikista kuolleista ja toiseksi eniten syöpään ja muihin kasvaimiin, joihin on kuollut noin neljännes kaikista kuolleista. Dementiaan tai Alzheimerin tautiin on kuollut noin viidesosa kaikista kuolleista.

Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2019

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.