Terttu Järvilehto-Forssellin romaani Sininen sävel on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä ja lainattavissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325824__SJ%C3%A4rvilehto…
Suomen valtiolipun ostaminen onnistuu helposti netistä. Tämän linkin kautta voit ostaa pöydällä pidettävän koristelipun: https://www.pocal.fi/suomi-valtiolippu.html
Muita lippuvaihtoehtoja ja tietoja Suomen valtiolipusta voit hakea itsekin Googlesta hakusanoilla "Suomen valtiolippu"
Tutkimusta Suomen varakkaimpien hyväntekeväisyyteen suhtautumisesta ei liene tehty. Suomessa ylipäätään ei ole juuri ollut tapana puhua henkilökohtaisesti palkoista tai varallisuudestaan. Toki joidenkin ihmisten kohdalla varallisuus käy elintavoista helpostikin ilmi. Raha-asioita pidetään täällä edelleen hyvin yksityisasioina.
Tämä ei tietenkään kerro mitään varakkaiden todellisesta mahdollisesta hyväntekeväisyydestä. Jotain osviittaa saattaa kuitenkin antaa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan teos Huipputuloiset: Suomen rikkain promille. Kirjassa haastatellut esiintyvät nimettöminä, mutta tästä huolimatta he eivät puhu mitään hyväntekeväisyydestä. Tästä voinee melko helposti päätellä, ettei hyväntekeväisyys juuri koske heidän rahan...
Kirsi Kunnaksen lastenrunoja on sävelletty paljonkin. Helmet-kirjastoista löytyy sävellettyja Kirsi Kunnaksen lastenrunoja cd-levyltä, kasetilta ja LP-levyltä:
- Muusa ja Ruusa : Eero Koivistoisen musiikkia, Kirsi Kunnaksen lastenrunoja / Eero Koivistoinen (2016 cd-levy, 1988 kasetti ja 1971 LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuusa%20ja%20ruusa%20koivi…
- Tuhatjalkaisen lauluja / Laulujen sanat: Kirsi Kunnas ; Musiikin sävellys ja sovitus: Joonas Hoo Talikukko (1973 kasetti ja LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%09%20Tuhatjalkaisen%20lau…
Lisäksi löytyy nuottikokoelmallinen hänen sävellettyjä runojaan:
- Tiitiäisen satupuusta: laulusarja Kirsi...
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole yhtä neuvontanumeroa, vaan jokaisella kirjastolla omansa. Helsingin, samoin kuin muidenkin Helmet-kirjastojen (Espoon, Vantaan ja Kauniaisten) kirjastojen puhelinnumerot löytyvät Helmet.fi-sivulta kohdasta Kirjastot ja palvelut:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tästä kappaleesta en löydä suomenkielistä levytystä. Etsin Yleisradion Fono-tietokannasta, Finna-hakupalvelusta, Kansalliskirjaston hakupalvelusta ja Fenno-levytietokannasta. Discogs-tietokannassa sen tekijöiksi on nimetty Engelbert Humperdinck, Laszlo Bencker ja Leslie Mandoki. Oletko kuitenkin kuullut tätä esitettävän suomeksi?
Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Discogs-tietokanta: https://www.discogs.com/
Runo on peräisin Kirsi Kunnaksen (apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman) vuonna 1968 julkaistusta Aikamme aapisesta. Kirjan sisällysluettelossa ei erikseen mainita sen tekijää tai lähdettä eli runo lienee varta vasten tähän laadittu ja voi hyvinkin olla juuri Kunnaksen runoilema. Avustavan työryhmän jäsenten runosuonen sykinnän tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin julkaisuhistoriansa perusteella Nurmen tehtävänä on ensisijaisesti ollut tuoda mukaan kasvatustieteellistä asiantuntemusta, Nöjdin ja Römanin taas oppikirjan tekemiseen liittyvää osaamista.
Etsitty kirja lienee Janusz Piekalkiewiczin Kadonneen kullan jäljillä (Karisto, 1972). Vuonna 1991 siitä otettiin toinen painos ja kirjaa onkin yhä verrattain vaivattomasti saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea - mistään kadonneesta kirja-aarteesta ei siis ole kysymys.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Nelli Hietalan kirjasarjasta, jonka päähenkilö on Miia Martikainen. Kirjasarjassa on neljä osaa: Miia Martikaisen kärsimysviikko, Kenen joukossa seisot Miia Martikainen, Elämää eteisessä Miia Martikainen, Sisar hento, Martikainen. Kirjat kertovat lukiossa olevasta Miiasta ja hänen seikkailuistaan. Kolmannessa kirjassa, Elämää eteisessä, Miia Martikainen, on mukana Eduardo niminen poika. Voit lukea lisää kirjasta täältä: https://lukufiilis.fi/kirja-arviot/erilainen-lukukokemus/ ja tässä kuva sarjan ensimmäisestä kirjasta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Vuoden 1890 The World Almanac and Book of Facts -hakuteos ilmoittaa edellisvuonna kuolleiden listauksessaan Bellin kuolinpäiväksi 23. lokakuuta. Samoin tekee Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehti vuoden 1889 marraskuun 9. päivän numeron kuolinilmoituspalstallaan. Englanninkielinen Wikipedia sitä vastoin on eri mieltä ja väittää Bellin kuolleen jo 22. päivä. Lähteeksi merkitty South of the Mountains -kausijulkaisun vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa julkaistu Carol Weissin artikkeli 'Rockland County's birdman' kertoo Nyack Evening Journalin uutisoineen Bellin kuolemasta 23. päivä, mikä saattaisi selittää hieman myöhempiin aikalaislähteisiin päätyneen virheellisen päiväyksen. Weissin artikkelissa on kuva Grahamin...
Kysytyn kaltaista tekstitystekniikkaa on kehitetty ja käytetty Suomessakin: automatisoitu tekstitys ei ole enää tulevaisuuden utopiaa, vaan jo varsin lähellä nykyistä arkea. Parhaimmillaan automatisoitu tekstitys tuo täysin uusia mediasisältöjä nopeastikin eri kieliryhmien saataville.
Esimerkiksi Yleisradio on kehittänyt yhdessä Ääni Companyn kanssa puheesta tekstiksi-teknologiaa hyödyntävää Sanelius-tekstityspalvelua.
Yleisradion kokemuksia automaattisesta käännöstekstityksestä mahdollisuuksineen ja haasteineen on koottu myös omaksi artikkelikseen.
Näillä sanoilla alkaa Maaria Leinosen kirjoittama runo, joka ilmestyi alun perin hänen vuonna 1984 julkaistussa kokoelmassaan Kuinka kaukaa tähän hetkeen. Kirjan sisällysluettelossa runo on nimetty sen alkusanojen mukaan: Minä en sinulle laula.
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -...
Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen suoraan tehtaan savupiipuista. Hiilidioksidi erotellaan muusta savukaasusta käyttämällä fyysisiä tai kemiallisia menetelmiä. Kemiallisissa menetelmissä käytetään liuotinta, joka absorboi hiilidioksidin itseensä. Tämän jälkeen seos haihdutetaan ja saatu hiilidioksidikaasu paineistetaan. Fyysisissä menetelmissä käytetään puoliläpäiseviä kalvoja, jotka päästävät läpi vain tietyt aineet. Hiilidioksidi voidaan myös erottaa muusta savukaasusta sitomalla se kalkkiin kuumuutta hyödyntävässä reaktorissa ja sitten erottamalla se kalkista vieläkin korkeammassa lämpötilassa toisessa reaktorissa.
Metaania ja hiilidioksidia kerätään myös mädättämällä jätettä biokaasuksi, josta kaasut sitten erotellaan. Samoin...
En löytänyt selitystä Barbapörrön karvaisuudelle. Alla olevassa linkissä on arveltu, että karvaisena Barbapörrö erottuu paremmin samanvärisestä Barbamamasta. Voisi myös ajatella, että karvaisuus korostaa sitä, kuinka Barbapörrö on muita taiteellisempi ja viihtyy näitä enemmän yksin taiteeseensa uppoutuneena.
https://lesbarbapapa.com/barbouille-couleur-noire/
Kylmin maailmankaikkeudessa havaittu paikka on protoplanetaarinen sumu ESO 172-7 eli Bumerangisumu. Sen lämpötilaksi on mitattu noin 1 kelvin eli -272 celsiusastetta. Kylmempiä tiloja on saatu aikaan laboratorio-olosuhteissa.
Nykykäsityksen mukaan absoluuttista nollapistettä ei voida saavuttaa. Tätä perustellaan sillä, että absoluuttisessa nollapisteessä atomien liike olisi täysin pysähtynyt. Kvanttifysiikan vastalause on se, että tuolloin hiukkasesta olisi tiedossa yhtä aikaa sekä liikemäärä että paikka, minkä taas Heisenbergin epätarkkuusperiaate kieltää. Atomeilla on siten aina hieman liike-energiaa eli lämpövärähtelyä.
Absoluuttisen nollapisteen saavuttamisen katsotaan myös rikkovan termodynamiikan kolmatta lakia, jonka mukaan...
Ehkäpä tätä kysymystä voisi lähestyä eläinten kokemusmaailman kautta ja yrittää selvittää, millainen on eläinten tietoisuus - ja varsinkin niiden tietoisuus itsestään. Esimerkiksi Jussi Viitala ja Helena Telkänranta ovat kirjoittaneet kiintoisia populaaritieteellistä kirjoja, jotka valaisevat ihmisen ja eläinten tietoisuuden samankaltaisuuksia ja eroja.
Helena Telkänranta, Millaista on olla eläin?
Jussi Viitala, Älykäs eläin
Frans de Waal, Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, miten älykkäitä eläimet ovat?
Hei,
Emme joka asiassa anna suoria vastauksia, vaan ohjaamme etsimään tietoa eri lähteistä.
Kieliasioissa neuvoo Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (https://www.kotus.fi/). Sivulta löytyy paljon kielenhuoltoonkin liittyvää tietoa.
Hyödyllinen on myös Kielitoimiston ohjepankki (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/)
