Muistokirjoitus
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990810/ajas/990810aj04.ht…
Oulun kaupunginkirjasto Ostrobotnia-tietokannasta löytyy paljon Paavo Rintalasta kirjoitettuja artikkeleita
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=form1&sesid=985697837
lapsuudesta kertovat esim.
Kaleva 10.11.2001 (kokotekstiartikkeli)
Suomenmaa 7.1.1995
Suomen Kuvalehti 1990:4 s.20-
Paavo Rintala kerto kirjojensa taustoista teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 1.
Rintala, Paavo: Velkani Karjalalle
Kotimaisia nykykertojia 3
Kotimaisia sotakirjailijoita
Hae kirjaston asiakaspäätteellä ja kirjoita asiasanaksi Rintala Paavo
Alfred Kolehmaisen Suomalainen aitta -teoksessa on kuvailtu erityyppisiä aittoja ja sivulta 37 löytyy piirros aitan sisustuksesta. Albert Hämäläisen Keski-Suomen kansanrakennukset -kirjasssa puhutaan aittojen käyttötavoista (esim. s. 176). Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri sisältää jaksot asuinrakennuksista ja kodin sisustuksesta. Kansanomaista sisustuskulttuuria käsittelevät myös esim. Merja Isotalon Ryijy ja renessanssituoli (jossa on hyvä kirjallisuusluettelo), Timo Niirasen Miten ennen asuttiin ja Sirkka-Liisan Rannan Tupa.
Hain kirjallisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista ja tulokseksi sain seuraavanlaisia kirjoja:
Manda:
- Luoma: Liiketoiminta verkottuneessa taloudessa (2001) Käsittelee mm. yritysten atk-kirjanpitoa ja taloushallintoa.
- Lindfors & Karlsson: Pienyrityksen atk-kirjanpito (1996)
- Lindfors: Pienyrityksen atk-kirjanpito - tilikartta ja kirjausohjeet (1996)
- Tuominen, Pöhö, Luhtala: Kirjanpidon perusteet (1993) Sisältää mm. atk-kirjanpidon.
Linda:
- Toiviainen: Laskentatoimen atk-sovellukset (1987)
- Kaisla: Reskontra (1974) On tosin kovin vanha!
- Vatanen: Reskontra tietokoneella - harjoitusaineistoa (1984) Melko vanha tämäkin.
Kenties paremmin voisi löytyä aineistoa, jos tietäisimme taloushallinto-ohjelmistonne nimen.
Samoin...
Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevaa tietoa löytyy mm. seuraavista teoksista:
- Eerola, Risto; EU-oikeuden perusteet, 2. uud. p. Tampereen yliopisto, 2000
- Eurooppaoikeus, 3. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Joutsamo, Kari; Euroopan yhteisö - eurooppaoikeus,2. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 1991
- Saarinen, Päivi; Johdatusta eurooppaoikeuteen, Tampereen yliopisto, 1996
- Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Edita, 1999
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Lisäaineistoa voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat Euroopan unioni ja lainsäädäntö tai käyttämällä asiasanaa eurooppaoikeus.
Aiheeseesi liittyviä linkkejä:
http://www.makupalat.fi/...
Hei!
Sellaisia nuottikokoelmia pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmasta ei löydy, joissa olisi pelkästään jomman kumman artistin esittämiä laluja nuotinnettuina, mutta tässä muutamia nuottikirjoja, joissa on yksittäisiä tai muutamia kappaleita joko Laila Kinnuselta tai Carolalta:
Uutta kotimaista 6 sisältää Carolan kappaleet Lokki ja laiva, Siellä vielä on se maa ja Kuolleen toiveen maa; Hitit - 60-luku sisältää Carolan kappaleen Maailmain; Keinu kanssani - latinalaisamerikkalaisia rytmejä sisltää Laila Kinnusen kappaleen Epävireiset sydämet; 20 suomalaista ikivihreätä 1 sisältää Laila Kinnusen kappaleen Rantamökissä. Suuri toivelaulukirja-sarjasta löytyy mm. seuraavia kappaleita:
Laila Kinnunen: Lazzarella (osa 8), Pieni...
Kysymyksesi on sen verran spesifi, että Suomessa saatavilla olevista kirjoista tuskin löytyy vastausta kysymykseesi. Suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan hotelliin esim. sähköpostitse info@haparandastadshotell.se . Hotellin kotisivu löytyy osoitteesta http://www.haparandastadshotell.se/ .
Voit kokeilla myös laajempaa Internet-hakua esim. Googlessa, http://www.google.com . Laita hakukenttään esim. seuraavanlainen hakulauseke: historia "haparanda stadshotell". Näin voit saada esiin kiinnostavia linkkejä.
Kiitos kysymyksestä. Haydnin A Pastoral Song löytyy levyltä Mozart:Songs&canzonettas(Mozart/
Haydn). Levyn luokka on 78.322 ja se kuuluu Espoon pääkirjaston (Leppävaara) sekä Vantaan
pääkirjaston (Tikkurila) kokoelmiin. Levyllä laulaa Anne Sofie von Otter. Levyä English and Scottish
songs ei kirjaston tietokannasta löytynyt.
Kannattaa tutkia seuraavia Päätalo-sivuja, jotka löytyivät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista http://www.makupalat.fi/ :
http://www.tampere.fi/kirjasto/paatalo.htm
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/
http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
On vaikeaa antaa kysymykseesi yksiselitteistä vastausta. Leivän ja yleensä viljan historiasta löytyy kyllä runsaasti kirjallisuutta ja näitä tutkimalla voi ongelmaasi löytyä ratkaisu. Sämpylöiden yleistymisen voisi ajatella liittyvän vehnän yleistymiseen. Vehnän leivontaominaisuudethan ovat erinomaiset ja niistä saadaan myös sämpyläjauhoja, joten sämpylämuodonkin voisi ajatella syntyneen kun leivonnassa käytetään vehnäjauhoja. Suomalainen ruokapöytä -kirjasarjassa osassa 1 todetaan, että ohra pysyi kauan Suomen valtaviljana ja vasta 1800-luvulla tuli rukiista yleisin viljalaji maassamme. 1930-luvulla vehnä syrjäytti rukiin aseman. Kyseisessä kirjasarjassa (ainakin osassa 4) on myös runsaasti hyviä lähdeviitteitä, joista voi löytää aiheesta...
Kirjassa Suomen kirjailijat 1945-1980 on seuraavat tiedot Unto Parvilahdesta:
syntynyt 28.9.1907 Turku - kuollut 27.10.1970 Malaga, Espanja. Liikealalla.
Valokuvaaja. Ilmavoimat 1933-1941. Vapaaehtoisessa palveluksessa Saksan
SS-pataljoonassa, yhdysupseerina Berliinissä. Vankina Neuvostoliitossa
1945-1954. Asunut Espanjassa.
Unto Parvilahti on kirjoittanut kaksi kirjaa:
Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliiton vuosilta 1945-1954.
H:ki 1957 Otava.
Terekille ja takaisin. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla
1941-43. Keuruu 1958 Otava.
Valitettavast syytä Unto Parvilahden Suomesta poistumiseen ei ole löytynyt.
Maailman kielten lukumäärästä voi esittää vain ristiriitaisia lukuja, sillä laskentatapoja on niin monenlaisia. Se, lasketaanko jotkin kielimuodot eri kieliksi vai saman kielen eri murteiksi, on myös kiistanalainen asia. Usein valtiolliset rajat määrittävät kielten rajat. Joskus on puhuttu mm. siitä, että ruotsi, norja ja tanska ovat niin lähellä toisiaan, että ne voitaisiin laskea yhdeksi ja samaksi kieleksi. Toisaalta taas esimerkiksi saamen kielen eri murteet (tai kielimuodot) ovat niin kaukana toisistaan, että saamen puhuja ei välttämättä edes ymmärrä toista saamen puhujaa, vaikka nämä laskettaisiin yhdeksi ja samaksi kieleksi. Lisäksi maailmassa on vielä lukuisa määrä syrjäisten heimojen kieliä, joita ei ole riittävässä määrin...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran juhlakalenterista löytyy tietoa kaikista vuotuisjuhlista, https://juhlakalenteri.finlit.fi/. Pääsiäistä käsittelevässä osassa kerrotaan myös lankalauantaista, joka on trullien ja noitien päivä, sekä keinoista, joilla yritettiin torjua pahoja voimia. Pääsiäiskokko on tällainen keino. Kokkoja poltetaan edelleen Pohjanmaalla. https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/233
Kirjoista Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia sekä Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto löytyy tietoa pääsiäisperinteistä.
Valitettavasti aiheesta ei löydy kattavaa yleisesitystä, vaan tieto on hajallaan eri lähteissä. Itse etsin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi ja yliopistokirjastojen yhteisestä Linda-tietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Tulos oli kuitenkin varsin laiha:
1) Ahonen, Jukka: "A-klinikkatoiminnan taustaa : tutkimus vapaaehtoisuuteen ja riippumattomuuteen perustuvan hoitomuodon synnystä", 1997. ISBN 952-9894-25-2. Teos sisältää J.A:n pro gradu-työn hieman lyhennettynä versiona ja on saatavissa tällä hetkellä
Helsingin pääkirjastossa, Töölössä ja Tikkurilassa.
2) "Huumetyö" / toim. Ritva Piisi, 2001. ISBN 951-26-4661-7. Teos on artikkelikokoelma, jossa aihetta käsitellään varsin...
Tammen kotisivuilta osoitteesta http://www.tammi.fi/ löytyy perustiedot Tomi Kontiosta; valitse etusivulta Yleinen kirjallisuus, ja sitten Kirjailijat.
Sanojen Aika kirjailijatietokannasta löydät myös Tomi Kontion, osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi ja "pudotusvalikosta" voit rullata Kontion kohdalle.
Myös teoksesta Suomalaisia nykykertojia 2 on luku Tomi Kontiosta.
Googlen haulla http://www.google.com voit hakea lisää tietoja kirjoittamalla hakusanaksi Tomi Kontio - tässä pari esimerkkiä:
http://www.kaapeli.fi/nvl/kontio/kontiosu.htm
Helsingin Yliopiston kirjaston ISBN-keskuksen kotisivuilla, http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn, kerrotaan ISBN (International Standard Book Number)- tunnuksesta ja sen rakenteesta seuraavasti:
"ISBN-tunnus sisältää kirjaimet ISBN ja 10 merkkiä, jotka jakautuvat neljään osaan – ensin on maantunnus tai kieliryhmän tunnus, sitten kustantajantunnus ja julkaisuntunnus sekä viimeisenä tarkistusmerkki. Esimerkiksi ISBN 951-1-12345-8
951 = maantunnus tai kieliryhmän tunnus
1 = kustantajantunnus 12345 =julkaisuntunnus
8 = tarkistusmerkki
Maantunnus 951 tai 952 kertoo, että kirja tai muu erillisteos on julkaistu Suomessa. Kieliryhmän tunnukset 0 ja 1 ovat englanninkielisen kielialueen tunnuksia,...
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa lehdet keskitetysti kirjakaupan kautta. Karjala-lehden sivuilta löytyy muutamia suomenkielisiä artikkeleita osoitteesta
http://www.karelia.ru/Karelia/NewsPapers/Sanomat/index_f.html Kirjastoilla ei ole lehdestä verkkoversiota.
Lehden tilaukseen liittyvässä ongelmassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi kirjakauppaan josta kyseinen lehti löytyy, Helsingissä Akateeminen Kirjakauppa tai Suomalainen Kirjakauppa.
Suomen kansallisbibliografian, Fennican, verkko-osoite on http://finna.fi
Haluamasi listauksen saat Fennicasta esim. seuraavaa hakupolkua käyttämällä: HAKU->HAUN RAJAUS (julkaisuvuoden kohdalle molempiin ikkunoihin 1981, kieleksi ja julkaisumaaksi Suomi)->ASETA RAJAUKSET. Perushaussa haku onnistuu esim. kaunokirjallisuuden UDK-luokan numerolla. HAKUSANAT-ikkunaan kirjoitetaan udk:894.541 ja hakutyypiksi valitaan LUOKITUS. Tulokseksi saadaan lista v.1981 Suomessa ilmestynestä kaunokirjallisuudesta lajeittain (runot/894.541 -1, näytelmät/894.541 -2, kertomakirjallisuus/894.541 -3 jne.) teoksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos haluaa esille vain listan romaaneista ja novelleista kirjoitetaan hakulausekkeeksi udk:894.541 -3 ja...
Löysitkin jo ehkä itse parhaimman viitteen Internetistä, mutta tässä vielä muutamia vihjeitä:
1)Hale-teleskoopista kerrotaan esim. seuraavissa kirjoissa:
Preston, Richard: First light--the search for the edge of the universe
Florence, Ronald: The perfect machine: Building the Palomar Telescope
Ensimmäinen kirja löytyy yleisistä kirjastoista. Tarkista saatavuus esim. kirjastojen kotisivujen aineistotietokannoista. Jälkimmäisen kirjan löydät Ursan kirjastosta, jossa on myös muuta kaukoputkikirjallisuutta. Ursan osoite on:
http://www.ursa.fi/ursa/yhteys.html
2)Ebsco-tietokannasta, jota pääset käyttämään esim. kaupunginkirjaston työasemalta,löytyy joitakin artikkeleita Mount Palomarin observatoriosta.
3)Internetisssä on vielä
http://astrosun....
Hain kirjalisuusviitteitä Manda- ja Linda-tietokannoista hakusanoilla polttouuni ja kiln. Vastaukseksi sain mm. seuraavia viitteitä:
- Rhodes: Kilns - design, construction and operation. Radnor, 1981.
- Fournier: Electric kiln construction for potters. New York, 1977.
- Gregory: Kiln building. London, 1984.
- Olsen: The kiln book. Bassett, 1973.
- Fraser: Kilns and kiln firing for the craft potter. London, 1971.
Toivottavasti näistä on apua. Kertakäyttöiselle polttouunille en keksinyt sopivaa englanninkielistä termiä, joten tyydyin käyttämään sanaa kiln = polttouuni. Esim. disposable kiln ei tuottanut yhtään viitteitä. Jos tällainen erikoistermi on teillä tiedossa, sillä voimme yrittää vielä hakua.
hei,
Kyseisen henkilön opinnoista saat tietoa hankkimalla käsiisi Helsingin yliopiston opiskelijamatrikkelit. Matrikkelissa on yleensä lyhyehköt tiedot esimerkiksi syntymäaika ja -paikka, vanhemmat, vanhempien ammatit, opintojen aloitusaika ja opintojen sisältö.
Carpelan, Tor; Helsingfors universitets studentmatrikel 1828-1852 (mm. Kumpulan tiedekirjastossa hyllyssä) tai
Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1869-1885. Toimittanut Veli-Matti Autio.
(opiskelijakirjastossa Vuorikatu 7 hyllyssä)
Jos et löydä etsimääsi henkilöä näistä, voisit ehkä kysyä Helsingin yliopiston pääkirjaston tietopalvelusta, mistä mahdollisesti löytyvät tiedot Helsingin yliopiston opiskelijoista vuosilta 1852-1869. puh. 09-191 22740, s-posti: hyk-tietopalvelu@...
