Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989, ss. 210-211) mukaan Melisan nimipäivä voi viettää 15.9.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tilastotietoja nimen yleisyydestä:
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
melisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 1 1
1920-39 0 1 1
1940-59 0 4 4
1960-79 0 17 17
1980-99 0 112 112
2000-04 0 61 61
2005 0 8 8
Yhteensä 0 204 204
Nimistä kiinnostuneelle lisää linkkejä esimerkiksi Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet
Ruotsin almanakasta ei löytynyt nimipäivää Melisa/Melissalle; muuta tietoa kyllä löytyi Internetistä
(ks. esim. http://www.svenskanamn.se/...
Kirjastosta ei voi ostaa videoita, ainoastaan lainata. Valitettavasti meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy videoita tästä aiheesta. Masennukseen liittyviä ostettavia videoita kannattaa kysellä esim. Mielenterveyden keskusliitosta(www.mtkl.fi) tai Suomen mielenterveysseurasta (www.mielenterveysseura.fi).
Jos hakee kirjastonhoitajan paikkaa, jossa vaatimuksena on ruotsinkielen taito, ylioppilastodistuksella ei ole merkitystä. Tarvitaan erityinen kielitaitotodistus, jonka voi hankkia eri tavoin.
Todistukseen tarvittavan ruotsinkielen tutkinnon voi ensinnäkin suorittaa korkeakouluopintojen yhteydessä. On myös valtakunnallisia kielitutkintoja, joihin voi osallistua (Valtionhallinnon kielitutkinnot, Yleiset kielitutkinnot). Kielitutkinnoista kerrotaan opetushallituksen sivuilla osoitteessa
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17629
Ystävyyttä käsitteleviä kirjoja löytyy paljon, tässä muutama esimerkki ystävyydestä yleensä ja ystävyyden ongelmatilanteista:
-Elämisen taito 1: Ihmisten välinen vuorovaikutus
-Iloitse hyvistä ihmissuhteista
-Orbach: Naisten kesken: rakkaus, kateus ja kilpailu naisten keskinäisissä ystävyyssuhteissa
-Vakkuri: Ystävän kirja.
Lisää ystävyyttä käsitteleviä kirjoja voit kysyä suoraan kirjastosta tai etsiä kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla ystävyys.
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy tietoja Kreikan ruokakulttuurista: Lakopulos, Kirsti: Tie miehen sydämeen kreikkalaisittain, 1989; Salaman, Rena: Kreikkalainen keittiö, 2003; Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreetalainen keittokirja : terveen elämän avain, 1997;Maailman
keittiöitä: Kreikka : alkuperäisiä ruokaohjeita ja katsaus Kreikan eri alueisiin ja niiden asukkaisiin, 1997; Ljunggren, Hará: Ruokaretkellä Kreikassa, 1980. Voit tarkastaa kirjojen saatavuuden Hyvinkään kirjaston aineistotietokannasta: http://194.137.230.34:8005/intro?formid=form2&sesid=1065091163
Kirkes-kirjastoista löytyy useita teoksia, joissa käsitellään solmujen ja köysitöiden tekoa. Teokset löytyvät aineistotietokannastamme osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1084989038
Asiasanalla 'solmut' haku antaa tulokseksi neljätoista eri teosta, joista uskoisin olevan apua.
Esimerkkejä:
- Svensson: Veneilijän köydet ja solmut.
- Snyder: Veneilijän solmukirja.
- Punokset ja solmut.
Lisäksi asiasanalla 'köydet' löytyi seuraavanlainen teos:
Kinnunen: Purjelaivakauden köysimatot.
Tsekkiläinen Bohumil Hrabal on kirjoittanut yhdestä virkkeestä koostuvan teoksen, joka on suomennettu nimellä "Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille". Teos on hyvin saatavilla kirjastoista.
R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa.
Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Kirjan kustantaja Otava osaa vastata kysymykseesi parhaiten. Otavan kotisivuilla on osoitteessa http://www.otava.fi/otava/palaute/ mahdollista sekä antaa palautetta että tehdä kysymyksiä.
Fennica-tietokannan mukaan Taisteluni on suomennettu kahdessa osassa vasta vuonna 1941. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian löydät täältä:
http://finna.fi
Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta:
http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin on hankittu kysymääsi kirjaa. Tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Kirjaa on hankittu myös pakettina, johon kuuluu kirjan lisäksi myös cd-levy tai kasetti. Nekin ovat nyt lainassa. Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta näet ajantasaisen tilanteen. Varauksen voit tehdä Helmetin kautta (tarvitset kirjastokortin numeron ja tunnusluvun) tai soittamalla kirjastoon tai käymällä siellä.
Eduard Uspenskin kirjassa "Rasavilli Jasu" (Otava 2001) on "Kertomus siitä kuinka Jasu ei suostunut syömään". Jasu näivettyy ja tuuli nappaa hänet mukaansa.
Kysymäsi kirja saattaa olla kuitenkin Renata Schiavo Campon "Tarina pojasta joka ei tahtonut syödä" (Vantaa, PR-tuotanto, 1983, ISBN 951-95673-9-9). Siinä päähenkilön nimi on Antti.
Hei!
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin.
Oman nimesi alkuperä löytyy esim. kirjasta Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri.
Nella on lyhennelmä Petronellasta. Nellan ja Petronellan päivän säästä on ennustettu tulevan kasvukauden ilmoja. Pyhä Petronilla on antanut nimensä almanakkaan. Petronella on muinaisroomalaiseen Petronius-sukuun kuuluva naisen nimi: Se lienee johdettu kreikan sanasta petra= kallio.
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Kysymääsi levyä on etsitty kaikista maakuntakirjastoista ja niiden hakuohjelmiin kytketyistä kirjastoista, samoin kysely on lähetetty kaikkien kirjastojen tieto-listalle. Kysyttyä levyä ei löydy myöskään Suomen Jazz- ja Poparkiston kokoelmista. Sen omistavat Jyväskylän yliopiston kirjasto ja Helsingin yliopiston kirjasto, mutta nämä kirjastot eivät lainaa vapaakappalekokoelmiensa aineistoa. Levyn aineisto on aiemmin ilmestynyt kasetilla, joka on julkaistu v. 1982.
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
Helsingin kaupunginkirjastoon tilataan sellaista materiaalia, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lainat tilataan kirjastosta kirjastoon. Suomesta ja Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa 4 euroa. Kaukolainapyynnön voit tehdä joko kirjastossa tai tämän linkin kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Täältä löydät lisää tietoa kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla...
