Hevosista ja ratsastuksesta kertovia kirjoja on paljon. Alla on joitakin esimerkkejä, jotka kuuluvat Nummi-Pusulan kirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa kirjojen saatavuuden:
http://nummi-pusula.kirjas.to/
Kaikki hevosesta (Otava, 1993)
Ratsastus harrastuksena (Edita, 2003)
Björs, Marko: Ratsastus ja hevosen hoito (Kirjayhtymä, 1992)
Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja (Nordic Press, 1992)
Hampe, Margret: Ensimmäinen hevoskirjani (Gummerus, 1998)
Ingman-Friberg, Susanne: Emmi oppii hevostaitoja (Team Rufus, 2001)
Talaskivi, Soini: Suomalainen hevoskirja (Otava, 1990)
Werner, Heidrun: Nouse ratsaille (Otava, 1998)
Internetistä löytyy myös paljon tietoa hevosista ja ratsastuksesta....
W.I.T.C.H.-lehdestä ovat tällä hetkellä tilauksessa numerot 33/2004, 34/2004 ja 35/2004. Uusia numeroita tilataan varmasti aina sitä mukaa kun kustantajalta tulee tieto, että niitä on tilattavissa. Tällä hetkellä tilauksessa ei ole sen uudempia numeroita eikä meillä ole tietoa niiden ilmestymisestä. Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://www.kajaani.fi ja siinä näkyvät myös tilatut kirjat/lehdet.
Oulun kaupunginkirjastossa oleva Kainuuta koskeva kirjallisuus löytyy asiasanalla Kainuu http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ , myös Ostrobotnia-aluetietokanta kannattaa katsoa, http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Suomessa julkaistu kirjallisuus on Fennicassa http://finna.fi .
Haulla Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania -tietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1097585440 asiasanoilla Kainuu ja alueellinen identiteetti löytyi
- Sirpa Korhonen: Siniset hetket ja siintävät vaarat : Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000.
Asiasanalla kainuulaisuus taas neljä artikkeliviitettä kirjailijoihin, esim.
- Hyrynsalmen maisema ei päästä kirjailijaa otteestaan, Raija Oranen Kallen päivien kahvien...
En valitettavasti pysty suosittelemaan mitään teoksia, mutta ehdotan tiedonhakumenetelmää ja sen avulla tulevien viitteiden arviointia.
Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) tehdään haku, jossa ehtoina ovat luther? ja rakkau? (Fennicassa katkaisun merkkinä käytetään kysymysmerkkiä.) Viitteitä tulee 14. Epäilemättä enimmät ovat hyödyttömiä, mutta kuvailutietojen perusteella on arvioitava, mitkä teokset voisivat olla tarkemman tutustumisen arvoisia. Tässä joukossa on mainitsemasi perusteos. Relevanttien teosten lähdeluetteloista voi saada lisää hyödyllisiä viitteitä. Vaatii tietenkin vaivannäköä, harkintaa ja aikaa.
Toinen haku Fennica-tietokannasta, hakuehtoina teologi? ja rakkau? Viitteitä tulee 25. Viitteiden...
Sipoon kunnankirjastolla on kaksi toimipaikkaa, toinen Nikkilässä ja toinen Söderkullassa. Tässä on linkki verkkosivulle, jolta löydät kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat:
http://194.241.31.9/cgi-bin/iisi3.pl?cid=sipoo&mid=322&sid=20081&sessio…
Sipoon kirjastoauton aikataulut ja reitit löydät tältä sivulta:
http://194.241.31.9/cgi-bin/iisi3.pl?cid=sipoo&mid=542&sid=20081&sessio…
Teoksessa Lykyn avain: 999 vanhaa taikaa ja uskomusta (SKS, 1991)löytyy kappaleen Lapsionni (s. 55-59) alta mm. "Kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä. Vimpeli 1889" (s. 58). Samoin Marja Paasion teoksesta Pilvihin on piian nännit: kansan seksiperinnettä (1985) löytyy mm. lapsentekoa ja raskautta koskevia uskomuksia.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa www.helmet.fi voit tehdä aihehakuja kirjoittamalla asiasanaksi esim.
verkko-oppiminen, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, tietokoneavusteinen opetus.
Tulokseksi saat melko runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myös CD-ROM -muodossa. Ohessa muutama esimerkki:
Alamäki, Ari: eLearning Hki, Edita 2002
Nevgi, Anne: Hyvää verkko-opetusta etsimässä,Turku 2003
Meisalo, Veijo: Modernit oppimisympäristöt Hki 2003.
Koli, Hannele: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus,Hlinna 2002.
Lähikirjastosi tietokoneilla voit hakea aiheesta aikakauslehtiartikkeleita Aleksista, joka on suomalainen viitetietokanta ja Ebscosta, jossa osa artikkeleista on myös...
Kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Linda-tietokanta, josta hakemalla asiasanoilla Tansania ja koulu? saadaan 50 viitettä ja asiasanoilla Tansania ja naisen asema 34 viitettä, mutta enimmäkseen aineisto on englanninkielistä. Suomen kielellä löytyy seuraavat kirjat:
Kasva, tyttäreni : Tansanian naiset kertovat, 1998. (koulutus, naisen asema)
Tarinoita Tansaniasta : tansanialaiset naiset kertovat avioliitosta ja äidiksi tulemisesta., 1998.
Schwantz, Marja-Liisa : Tansanian nainen, 1983
Artikkelitietokanta Aleksi on myös asiakkaiden käytössä kirjastoissa ja sieltä löytyy esimerkiksi seuraavat artikkelit:
Vaurula, Reijo : Suomesta asiantuntija-apua : Tansaniassa uudistetaan koulutusta.
Lehdessä: Opettaja 2002 : 8-9, s. 36-38
Pirttilä-...
Kuksan teko-ohjeita löytää: Internetistä, osoitteesta http://gamma.nic.fi/~niny/Kuksa1.html ja kirjoista, esim. teoksesta Köhn: Vuoleminen sekä lehdistä (Taito 3/1996 ja Jahti 3/2002 esimerkkeinä). Pahka on syytä irrottaa ja kuoria keväällä tai kesällä, jolloin puuaines on kosteaa ja notkeaa. Jälkikäsittelyyn löysin useitakin ohjeita: öljyäminen,vahaaminen ja suolavedessä marinointi. Suolavedessä liottaminen ei siis ole aivan välttämätöntä.
Kokeile Supertravelnet-linkin karttahakua osoitteessa http://www.supertravelnet.com. Klikkaa ensin Europe, sitten Estonia jne. aina tarkempaa karttaa kohti.
Noitajengi W.I.T.C.H. -lehteä hankitaan tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastoon lasten- ja nuortenosastolle 1 kpl, Lehtikankaan kirjastoon 1 kpl ja Lohtajan kirjastoon 1 kpl. Suosituimmat lehdet/kirjat ovat kirjastossa usein lainassa ja varmin keino saada haluamansa lehti lainaan on jättää siitä varaus. Kirjaston aineistomäärärahat ovat valitettavasti rajalliset ja jos jotain lehteä/kirjaa hankitaan useita kappaleita, niin vastaavasti sitten joudutaan jokin muu jättämään kokonaan hankkimatta. Lasten- ja nuortenosaston kirjahankinnoista vastaa osaston kirjastonhoitaja, jolle voi jättää hankintaehdotuksia. Näitä hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjaston jokaisesta palvelupisteestä.
Kyllä on. Niitä voi selata aineistotietokanta HelMetissä www.helmet.fi valitsemalla hakutavan aihe ja kirjoittamalla hakulaatikkoon portugalin kieli. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua voi valita aineistolajiksi kasetti. Näin saa viitelistan ja kutakin viitettä hiirellä klikkaamalla saatavuustiedot eli missä kijastoissa kyseistä kasettia on ja onko se lainassa vai hyllyssä. Alkeistason kielikasetteja ovat ainakin Lusomania, Bica portuguesa ja Bom dia, Lisboa.
Valitettavasti kaunokirjallisuuden sisältöjen avaaminen on kesken kirjastomaailmassa. Joten on jokseenkin vaikeaa etsiä kirjastojen tietokannoista nimenomaan etsimäsi kaltaisia teoksia. Valmiita listoja ei valitettavasti ole antaa käyttöösi.
Yksi mahdollisuus aloittaa haun tekeminen on etsiä kirjallisuutta, jotka on asiasanoitettu eli kuvailtu termeillä hän tai minä (kertoja).
Omasta PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 löytyy jo jonkin verran suomenkielistä kaunokirjallisuutta näin asiasanoitettuna ja tämäntyyppistä kirjallisuutta voi hakea kirjoittamalla kohtaan ASIASANA termi minä tai hän (vain yksi sana hakuriville) ja rajaamalla haku kaunokirjallisuuteen. Näin hakiessa tietenkin löytää vain murto-osan minä- tai...
Kirjoittajan nimi on Uuno Pekka Kekäläinen. Kuopion kaupunginkirjaston ylläpitämästä bibliografiasta Aapeli ja muita tuttavia : Pohjoissavolaisten kirjailijoiden bibliografia vuoteen 1990
( http://www.kuopio.fi/kirjasto/BIBLIO/biblk.htm ) löytyy seuraavat tiedot:
KEKÄLE, PIETARI
Uuno Pekka Kekäläinen
metallimies
10.5.1896 Joroinen (Leppävirta) - 6.2.1976 Savonlinna.
Vht työjohtaja Kekäläinen.
Holhoojat teurastaja Fabian Mutikainen ja Helena Mutikainen.
Leppävirta, Varkaus -1920.
Valkoinen kosto. Kirj. Uuno Kekäläinen. 1922. /D/ [D = draama, näytelmä]
Kuningas-uni. Seuranäytelmä viidessä kuvaelmassa. H:linna 1930. Hämeen kansa. 70 s. (Seuranäytelmiä. 17.)
Näin elämme keväästä syksyyn. 1931. /D/
Tanssiva satama. Kirj. Uuno Kekäläinen....
Turun kaupunginkirjaston laina-ajat löytyvät kotisivulta kohdasta
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/kokoelmat.htm
Kotisivulta http://www.turku.fi/kirjasto/ laina-ajat löytyvät esim. vasemmalta löytyvästä aakkosellisesta hakemistosta sanalla laina-ajat.
Näistä voisi olla apua: Luonnossa kotonaan(1997); Kuntouttavaa kotielämää(2003);Koivunen et. al.:Puutarhoista iloa vammaisten ja vanhusten elämään, artikkeli Viherympäristö 2003:2,58-61; Karvinen: Elämänlaatua arki- ja täsmäliikunnalla, artikkeli Liikunta ja tiede 2004:2, 2.12-16; Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä(1996); Ikäntyminen ja liikunta(1997); Puisto, puutarha ja hyvinvointi(2003).
Hannu Jaakonhuhdan IT-Ensyklopedian (2003) mukaan tietoverkko on "Yleisesti tiedonsiirtoon tarkoitettu looginen tai fyysinen verkko, joka yhdistää siihen kytketyt laitteet ja palvelut toisiinsa." Vähän yksinkertaisemmin ilmaistuna tietoverkko muodostuu kahdesta tai useammasta tietokoneesta, jotka on kytketty yhteen niin, että niiden välillä voidaan siirtää tietoa.
Tietoverkon edut ovat monet. Verkossa voidaan jakaa tietoa, eri resursseja, kuten kiintolevytilaa, tulostimia, cd-rom -asemia ja ohjelmia. Kaiken ei tarvitse olla verkon jokaisessa tieokoneessa, vaan jaettavat tiedostot ja resurssit voivat sijaita yhdessä koneessa, jota kutsutaan palvelimeksi.
Tietoverkot voivat olla laajudeltaan erilaisia,lähi- tai paikallisverkkoja, alueellisia...
Kiintolevy ja kovalevy tarkoittavat samaa; englanniksi hard disk.
"Tietokoneen massamuistina toimiva kiintolevy eli kovalevy. Tietotekniikka slangissa tunnetaan myös nimet Winchester ja umpilevy."
Lähde: Jaakonhuhta, Hannu, Suuri tietotekniikan sanakirja, käsitteistö ja sanasto, Suomen Atk-kustannus Oy, 1999.
OSI - Open System Interconnection Architecture. OSI on ISO:n (International Organization for Standardization) standardi siitä, miten järjestelmät ovat avoimesti toisiinsa liitettävissä. Järjestelmässä tietoliikenneohjelmistot on jaettu osiin, joita kutsutaan kerroksiksi.
Katso esimerkiksi:
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku19/OSI.html
http://koti.mbnet.fi/mrin/paattotyo/liite1.html
http://www.it.lut.fi/kurssit/04-05/010602000/Luennot/
(valitse luento 2004-luento2.ppt)
