Seuraavista kirjoista saat tietoa 1940-luvun lastenkirjallisuudesta:
NUORTENKIRJA Suomessa ennen ja nyt - WSOY, 1966
LAPPALAINEN, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus - W+G, 2. uud.p. 1979
SUOMEN kirjallisuushistoria 3.- SKS, 1999
HEIKKILÄ-HALTTUNEN, Päivi: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi - SKS, 1999
PIENI suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia - Tammi, 2003
HUHTALA, Liisi: Ilosaarten seutuvilta - BTJ Kirjastopalvelu, 2004
LASTENKIRJA aikansa kuvastimena - BTJ Kirjastopalvelu, 2005
Seuraavista linkeistä pääset TY:n, SNI:n ja Turkuamk:n kirjastojen kautta opinnäytteisiin.
http://kirjasto.utu.fi/
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/prohje.htm
http://www.turkuamk.fi/kirjasto/
Ilmauksen alkuperästä ei olla varmoja. Ruotsalaisesta Svensk kaffeinformation -sivustosta löytyy osa Språk och Etymologi, jossa on tähän samaiseen kysymykseen vastattu,
http://www.kaffeinformation.se/fos/fos_viewcategory.asp?category=1017&e… .
Siellä sanotaan ilmauksen alunperin merkinneen kaupan päälle annettavaa pientä määrää "nestettä" eli esimerkiksi alkoholiryyppyä. Merkityksessä "toinen kupillinen" ilmaus alkaa esiintyä 1840-luvulta. Sanasta tår sivustossa kerrotaan, että se kyynel-merkityksestä olisi yleistynyt merkitsemään yleisemminkin pientä määrää nestettä.
Samoja tietoja löytyy myös teoksista Nationalencyklopedins ordbok ja Svenska Akademiens ordbok, joka on julkaistu myös Internetissä http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ ja...
Kirjailija Sinikka Nopola syntyi vuonna 1953 ja vietti lapsuutensa Tampereella. Perheeseen kuuluivat vanhemmat ja sisar Tiina. Kirjailijasta on kirjoitettu paljon. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivustosta löytyy linkkejä mm. häntä esitteleville sivuille ja hakuteosten nimiä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI
Löydät tämän palvelun arkistosta tähän kirjailijaan liittyen aikaisemmat vastaukset. Osa vastauksista on tehty kysymyksiin, jotka ovat samankaltaisia kuin omasi.
Löydät arkiston osoitteesta . Vasemalla ylhäällä lukee Vastausten arkisto. Valitse "kaikkia hakusanoja"-vaihtoehto. Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan rafaelsen ellinor. Paina vihreätä Hae-nappia.
Tässä ydinkohdat yhdestä aiemmasta vastauksesta:
"Ellinor Rafaelsenistä ei juuri suomeksi tietoa löydy. Hänen Katja-sarjastaan on julkaistu suomeksi 12 kirjaa (eli koko sarja): Katja New Yorkissa 1993, Katja Englannissa 1994, Katja Norjan kesässä 1994, Katja Beverly Hillsissä 1995, Katja Niagaralla 1995, Katja Thaimaassa 1996, Katja tuntureilla 1996, Katja interreilillä 1997, Katja...
Oula on saamenkielinen muunnos Olavista, pidentymä on muoto Oulas. Olav, Olavi sekä latinalainen Olavus ovat muunnoksia muinaisskandinaavisesta nimestä Anleifr, Olafr, Oleifr (anu, ano, esi-isä + laib, jälkeenjäänyt, siis = esi-isiensä vesa, jälkeläinen). Olavi eri muodoissaan on ollut Pohjoismaissa keskiajalta lähtien tavallinen nimi Norjan marttyyrikuninkaan ja suojeluspyhimyksen Olavi Pyhän (k. 1030) ansiosta. Pyhän Olavin muistopäivä on ollut keskiajalta lähtien hänen kuolinpäivänsä 29.7.
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1705 lähtien eri asuissa: Olaus, Olavus, Olavos, Olof, Olawi ja 1908 lähtien Olavi. Ruotsinkielisessä almanakassamme ovat nykyisin muodot Ola, Olav, Ole, Olle, Olof. Saamenkielisen almanakan mainitsemat...
Lahden kirjastoon on tilattu Kingin teosta Callan sudet yhteensä 15 kpl, joista 5 tulee pääkirjastoon. Varauksia on tällä hetkellä pääkirjastoon 4. On vaikea sanoa tarkkaa päivää, milloin kirja on kirjastossa ja lainattavissa. Tammen syksyn luettelossa mainitaan, että kirja ilmestyy lokakuussa 2005. Voitte seurata kirjan saatavuutta nettikirjastossa: http://nettikirjasto.lahti.fi/ esim valitsemalla sanahaku ja kirjoittamalla siihen Callan sudet.
Joel Petterssonista ei valitettavasti löytynyt suomenkielistä tietoa kuin pari lehtiartikkelia:
Carlson, Kristina
Minun elämänlankani
artikkeli kausijulkaisussa
Suomen kuvalehti. - Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet. - ISSN
0039-5552. 82 (1998) : 15-16, s. 73
ja
Kantokorpi, Otso
Yö erottaa pojasta miehen
artikkeli kausijulkaisussa
Taide. - Helsinki : Suomen taiteilijaseura. - ISSN
0039-8977. 38 (1998) : 2, s.25
Maarianhaminan kaupunginkirjaston Joel Pettersson -verkkosivuilla
http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/index.stm
ja Ålands museumin sivuilla http://www.mhbibl.aland.fi/alandica/jpettersson/a1.stm kerrotaan, että tämä ahvenanmaalainen kirjailija ja kuvataiteilija syntyi 1892...
Kirjan Lempiäinen: Suuri etunimikirja mukaan Miia olisi Mirjamin, Mirjan, Marian ja paikoin Vilhelmiinan kutsumamuoto. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen: Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna: Etunimet.
Oletan, että tarkoitat Sergeanne Golonin nimellä julkaistua Angelika -sarjaa. Sergeanne Golon on kirjailijanimimerkki, jonka takana ovat ranskalainen lehtinainen Simone Golonbinoff (s.1921) ja venäläissyntyinen ranskalainen geologi Serge Golonbinoff (1903-72). Lähde: Otavan kirjallisuustieto, 1990
Internetistä löytyy kattava englanninkielinen Angelika-sarjaa ja sen tekijöitä käsittelevä sivusto. Sivuilla kerrotaan, että ennen Angelika-sarjaa Anne Golon oli kirjoittanut lehtiartikkeleiden lisäksi kirjoja ja näytelmiä. Anne oli kiinnostunut historiasta ja harkitsi historiallisen romaanin kirjoittamista aviomiehensä rohkaisemana. Asuessaan Versaillesissa (Annen äidin talossa) Anne ja Serge tutustuivat linnan kirjastoon. Kirjastossa tutkijat...
Ossi on lyhentymä Ossianista. Ossian-nimen pohjana on luultavasti gaelin kielen sana ”oisin”, ”ossin”, joka tarkoittaa ”pieni hirvi”, ”kuusipeura”. Muinaisiiriläinen Ossin oli perimätiedon mukaan 200-luvulla Irlannissa elänyt taruhenkilö, josta skotlantilainen James Macpherson kirjoitti runoelman Ossianin laulut. Ossi on myös Osvaldin, Oskarin ja Osmon kutsumamuoto. Ossin nimipäivä on 17.7.
Lähteet: Etunimet / Kustaa Vilkuna, Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Yleisimmät kuvankäsittelyohjelmat ovat Photoshop ja Paint Shop Pro. Niistä löytyy kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastosta. Internetistä voit hakea näitä kirjoja Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla kuvankäsittely ja rajauksella Tampereen kaupunginkirjasto saa 24 teosta, jotka ovat uutuusjärjestyksessä. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Kyseessä lienee Mickey blue eys (Sinisilmä Mickey), ohj. Kelly Makin, 1999.
Hugh Grant vie vihille mafioson (James Caan) tyttären (Jeanne Tripplehorn)? Caan uhkailee Grantia.
http://mickeyblueeyes.warnerbros.com/
http://www.imdb.com/title/tt0130121/
http://www.mrcranky.com/movies/mickeyblueeyes.html
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/ Vasemmasta laidasta valitaan kohta asiasana ja kirjoitetaan hakuruutuun kansallispuvut. Haulla löytyy esim. kirja Kansallispukuja Suomesta.
Linkkejä internetin kansallispukusivuille löytyy esim. Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Pirjakanmaan seudulla Candy Candy -kasetteja on Piki-verkkokirjaston mukaan Urjalkan, Viialan ja Kangasalan kunnankirjastoissa.
Ks.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Jos ette itse pääse näissä käymään, niin kysykää niitä paikallisen kirjaston kautta kaukolainaan.
Autoista ja erilaisista työkoneista kertovia kirjoja:
Paul Stickland, Nyt mennään -sarja, joissa kerrotaan mm. autoista, junista, laivoista.
Bietz, Rakennustyömaalla
Bingham, Traktoreita
Descamps, Kaivureita
Muita hauskoja autokirjoja:
Richard Scarry, Iloinen autokirja
Mauri Kunnas, Hurjan hauska autokirja
Muita pienille sopivia kuvakirjasarjoja ovat esim.
Kristiina Louhi, Aino-kirjat ja Tomppa-kirjat
Gunilla Wolde, Teemu-kirjat ja Sanna-kirjat
Sergei Jeseninin (1895-1925) tuotantoa on suomennettu valitettavan vähän, mutta teoksista Venäjän runotar (toim. Kiparsky, Viljanen, 1946) sekä Neuvostolyriikkaa I (toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa, Hki : Tammi, 1979)
löytyy joitakin runoja.
Englannin kielellä löytyy kaksi teosta: Selected poetry, 1982 ja Confessions of A Hooligan, 1973.
Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen tietokannasta ositteesta www.helmet.fi
