Näistä teoksista löytyy tietoa väestönsuojelusta talvisodan aikana:
1) Talvisodan historia. 4 : Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat / toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto toimittanut KIRJA 1991
2) Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 / Jukka Knuutt KIRJA 1990
3) Sodan ja rauhan rajalla: muistelmia ylimääräisten kertausharjoitusten ajalta syksyltä 1939 / toimituskunta: Sture Merikallio, Antero Heikkinen, Osmo Lampinen KIRJA 1996
Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja ilmoittaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen väestön lukumääräksi 35.451 vuodenvaihteessa 2002-2003.
Internetissä voit tarkastella lukuja esim. osoitteessa
http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/taskutilasto/TaskutilastoSuomi2…
Häneltä on suomennettu teokset
Hyvä huomenta, armoa
Kasvamme alaspäin valikoima runoja sekä
Pikku Esterin valkea puku
HelMetkirjastoissa viimeksimainitta ei ole.
Hänen runojaan on myös käytetty lauluissa, katso esim
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Hyv%E4%E4+Huomenta+A…
Katso esim Karpon CD-levyä Savilintu.
Raittillalla on useita kokomateosta, mutta minä en ainakaan löytänyt mitään tähän lisättävää.
Helmet-haussa kirjailijan nimellä oli etsittävä ilman "heittomerkkejä", muodossa Turmezei Erzsbet, silloin teokset löytyvät. Tosin Túrmezeillä aukeaa tekijähakemisto kohdasta, josta heittomerkitön muoto löytyy.
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-...
Sitä teosta, joka on itsellä lainassa, ei voi samaan aikaan uusia. Saman kirjan eri painoksesta voi jättää varauksen, vaikka kirjan eri painoksen nide olisikin lainassa. Ko. kirjasta on tällä hetkellä 30 varausta, myös varaus estää uusimisen. Voit ottaa kirjasta valokopioita Teoston sääntöjen puitteissa ja jättää uuden varauksen palautettuasi kirjan.
Äänikirjoja on sekä kasetteina (c-kasetit) ja cd-levyinä. Helmet- aineistoluettelosta voi lähettää listoja sähköpostiosoitteeseen. Katso osoite www.helmet.fi ja ja valitse alhaalta aihe. Kirjoita vasemmalle äänikirjat ja valitse oikealta pudotusvalikosta Espoo. Paina Hae. Napsauta äänikirjat. Valitse ylhäältä Rajaa, jos haluat kohdentaa pelkkiin kasettikirjoihin tai tiettyyn kirjastoon. Kysy lisää myös lähikirjastosta.
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
Yhdysvallat on Haagin sopimuksen osapuoli. Internetistä löytyy vastaus esimerkiksi osoitteesta http://www.kko.fi/ennakkoratkaisut/2004-76.htm
Siellä kerrotaan tämän tuoreimman suomalaisen kaappausjutun käsittelystä korkeimmassa oikeudessa. Asian käsittelyn ja muutoksenhaun jälkeen tekstistä löytyy ratkaisun perustelut ja asian tausta. Tausta-luvun kahdeksannessa kappaleessa todetaan, USA:n kuuluvan kiistattomasti Haagin sopimuksen piiriin.
Mainitut Sammattiin liittyvät runot löytyvät Saarikosken kokoelmasta Katselen Stalinin pään yli ulos (1969). Kokoelma löytyy myös teoksesta Tähänastiset runot (1978) ja Runot (2004). Järven nimi on Siitoonjärvi.
Internetistä löytyvät Suomen Adventtikirkon kotisivut osoitteessa http://www.adventtikirkko.fi/etusivu.html,
josta löytyy yleistä tietoa adventtikirkosta ja eri seurakuntien yhteystiedot.
Rovaniemen adventtiseurakunnasta löytyy vain lyhyt maininta Rovaniemen historiasta vuoteen 1990.
Yleensä adventtikirkon vaiheista löytyy seuraavista teoksista: Heino: Mihin Suomi uskoo tänään (1997); Rossi: Suomalainen usko (1999); Kuosmanen: Herätyksen historia (1979); Ketola: Historiallisia liikkeitä - historiallinen tutkielma Suomen adventtiliikkeestä (1952).
Ikävä kyllä artikkeliviitteitä tästä aiheesta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista tietokannoista, ARTOsta, ALEKSIsta eikä Helecon FINPistä. Joitakin viitteitä löytyy esim. Googlen haulla "lahjakortit kirjanpito" ja etuseteli, esim. Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ Keskusverolautakunnan päätökset 40 ja 41/1998. Myös Kuluttajaviraston sivulta http://www.kuluttaja-asiamies.fi/user_nf/default.asp
site=34&tmf=0&lmf=0&id=0 löytyy aiheesta haulla "etusetelit" ja "lahjakortit". Kannattaisi käydä läpi kirjaston markkinoinnin ja kirjanpidon luokan kirjoja tai etsiä HelMetistä http://www.helmet.fi/ sanahaulla asiakassuhde tai markkinointi.
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Suostumus annetaan oheisella lomakkeella. Sen molemmat osat on täytettävä.
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Kirjastokortin omistaja tai takaaja on vastuussa kaikesta hänen kortillaan lainatusta aineistosta. Jos kortti katoaa, pitää siitä ilmoittaa välittömästi kirjastoon.
Kortti on aina esitettävä lainattaessa ja lainoja...
Suomeksi ei löytynyt mitään tyhjentävää sivustoa säähavaintoilmapalloista mutta englanniksi kyllä:
http://www.usatoday.com/weather/tg/wballoon/wballoon.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Weather_balloon
http://www.infoplease.com/ce6/sci/A0851701.html
Tanssivideoita kyllä löytyy. Seuraavasta luettelosta löytyy jivetanssia: (huom. klikkaa videon nimen päälle niin näät missä kirjastossa on ao. video)
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=jive&m=f&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D&…
foxtrotista löytyy
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=foxtrot&m=f&l=&Da=&Db=&b=&SORT…
ja valsista löytyy
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=valssi+and+not+karaoke+and+not…
On myös hyviä seuratanssikirjoja!
Tästä seuraavasta vuorelma.net käsityösivustosta löytyy vuorelma-logon vierestä sivun yläosassa kohta kansallispuvut. Klikkaamalla saat Suomen kansallispuvut kauniina kuvina esiin, joissakin naisten malleissa on myös kuvattuna tytön puku. Kansallispukukuvaa klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi ja malli tulee selvästi esiin. Myöskin pukujen hinnat on mainittu sivustolla. Pukuja voi myös näköjään tilata ulkomaille.
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli...
Koira-aiheisia runoja on sekä yksittäisissä runokirjoissa että -kokoelmissa. Lähikirjastostasi löytynee Mervi Kosken Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2, joiden avulla voi jäljittää sopivia runoja. Esimerkiksi Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen tuluskukkaro ja Elina Karjalaisen Uppo Nallen kootut runot sisältävät useitakin koira-aiheisia runoja.
Suomen sodasta on kirjoitettu useita kirjoja, ja se mitkä niistä ovat sinulle käyttökelpoisia riippuu siitä mihin tarkoitukseen ja kuinka kuinka laajasti tietoa tarvitset.
Perustietoa Suomen sodasta löydät Suomen historian yleisteoksista. Asiaa on mielestäni käsitelty hyvin esim. Pentti Virrankosken kirjassa Suomen historia 1 ( 2001), jonka luvussa Sota joka erotti Suomen ja Ruotsin kerrotaan lyhyesti sekä sodan kulusta että kansan mielialoista. – Hannele Wirilanderin kirjoittamassa Mikkelin Pitäjän historiassa (1982) sotatapahtumia tarkastellaan eteläsavolaisten näkökulmasta, ja kirjassa on myös luku Savon prikaatin historiasta. – Myös Seppo Saurin teoksesta Suomalaisten suuret taistelut (1993) selviävät Suomen sodan vaiheet.
Jos...
Oiva Paloheimon runo Kerjäläislegenda löytyy hänen vuonna 1935 ilmestyneestä kokoelmastaan Vaeltava laulaja:
Aineistohaku HelMetin http://www.helmet.fi/ mukaan Vaeltava laulaja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta. - Kerjäjäislegenda sisältyy myös Oiva Paloheimon vuosina 1955 ja 1981 julkaistuihin Runot -kokoelmiin.
