Kyllä meillä on jonkin verran joulu-CD-levyjä. Parhaiten voit selata niitä netin kautta kirjastomme nettisivulta WEB-ORIGOSTA www.pegasos.kirjas.to. Siellä voit kirjoittaa kohtaan "asiasana/aihe" joko "joululaulut", "joulumusiikki" tai ruotsinkielisiä halutessasi "julmusik", "julsånger". Kirjastossamme joululevyt eivät vielä ole esillä (sikäli ajoituksesi on oikea - ne ovat paikalla), mutta henkilökunta kyllä hakee Sinulle juuri mitä haluat. Toivottavasti löydät jotakin Sinua kiinnostavaa.
Terveisin Orvokki Tanttu, musiikkikirjastonhoitaja, Kirkkonummi
Löysin seuraavanlaiset versiot Kolmesta iloisesta rosvosta.
Kaikilla painoksilla on sama nimi eli "Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa".
1.p. on vuodelta 1957, 2.p. 1967, 3.p. 1972 ja 4.p. 1977. Kaikki nämä ovat sanmansisältöisiä.
Vuonna 1980 julkaistiin 5. uudistettu ja laajennettu laitos, joka siis poikkeaa edellisistä. Nimi kuitenkin säilyi samana.
Voitte kysyä näitä omasta kirjastostanne. Mikäli niitä ei sieltä löydy, voitte tehdä niistä kaukopalvelutilauksen.
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteesta http://www.energiakeskus.com/energiasivut/egypti-mytologia-1.php
ja Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bes)
(tosin hyvinkin lyhyesti).
Vaasan kaupunginkirjastossa on runsaasti Egyptiä ja mytologiaa käsitteleviä kirjoja, joten suosittelen, että tulet esitelmän tekoa varten tutustumaan niihin pääkirjastoon Maat ja kulttuurit osastollemme,jossa henkilökunta varmasti sinua auttaa i aneistion löytämisessä. Voit itsekin kokeilla hakea kirjoja tietokannastamme (verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa?) antamalla sellaisia hakuehtoja kuin jumalat, Egypti, mytologia (hakuasanat eri kenttiin) ja rajaamalla haun tietokirjoihin (Egyptia ja jumalia koskevaa kaunokirjallisuutta löytyy runsaasti, mutta siitä...
Runot löytyvät Laura Latvalan runokirjasta Hulivili-kili ja muita lastenrunoja (WSOY, 1952). Kirjan ensimmäinen runo ei tosin ole Hulivili-kili, vaan Yksinäinen orava. Voit tilata kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Vuoden 1996 painos on samansisältöinen vuosien 2000 ja 2002 kanssa eli painokset 5-7 ovat samanlaiset. Tätä teosta on hankittu moniin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Voit varata sen soittamalla kirjastoon tai tekemällä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi).
Olen löytänyt kaksi teosta, joista mahdollisesti voisi olla apua tämäntyyppisen kirjaston perustamisessa:
Guidelines for libraries serving hospital patients and the elderly and disabled in long-term care facilities / compiled by a working group chaired by Nancy Mary Panella under the auspices of the Section of Libraries Serving Disadvantaged Persons
Julktiedot The Hague: International Federation of Library Associations and Institutions, cop. 2000
(IFLA professional reports, ISSN 0168-1931 ; 61)
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa / työryhmä: Leena Haapkylä .. et al.
Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunginkirjasto, 1996...
Aleksi -lehtitietokannan mukaan Käytännön Maamies on julkaissut Kyntöoppaan vuonna 1988, numerossa 8, sivuilla 35-46 ja uudelleen vuonna 1998, numeron 9 liitteenä.
Etsivä Sumanen on rikostarkastaja Martti Konosen työtoveri. Kirjailija Eero Pasanen on kirjoittanut useita dekkareita Konosesta, Sumanen esiintyy ainakin dekkarissa Kononen ja kolmen kopla.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Konos-kirjat löytyvät Helmetistä: https://www.helmet.fi
Selvitin asiaa kustantajalta eli WSOY:ltä. Vastaus on, että Fiona Kelly ei ole jatkanut sarjaa vuoden 2002 jälkeen, eikä ole julkaisemassa lähitulevaisuudessakaan uutta teosta.
Neuvostoliitossa valtion omistama suurtila yms. alue.
Tulee venäjänkielisestä lyhenteestä sovhoz, joka tarkoittaa suomeksi neuvostotalous.
Tämä tieto löytyy Kaarina Turtian kirjasta Sivistyssanat (2001).
Marilyn Kaye on on kirjoittanut Sisters Clubin http://www.sistersclub.net/sisters/index.jsp?c=page&id=814
nettisivujen mukaan 120 kirjaa, joista on suomennettu vain Replica-sarja.
Sisters clubin sivuilla on esitelty lyhyesti muutama uusin Replica-sarjan kirja.
Samantapaista tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=&id=320&lastname=Kaye&f…
Muilta nettisivuilta tietoa löytyy vain englanniksi.
Tänä syksynä ilmestyy Kirjastopalvelun kustantama kirja
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Siinä on suomenkielellä tietoa Marilyn Kayesta ja hänen kirjoistaan.
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta voi myös tarkistaa Marilyn Kayen kirjoittamat...
Kuten mainitsit, Heidi on saksalainen lyhentymä Adelheidista ja se on ollut Suomen almanakassa v:sta 1973. Nimen yleistymistä ympäri maailmaa ovat edistäneet Johanna Spyrin Heidi-romaanit, joista ensimmäinen suomennettiin jo 1885. Toisena juurena voi olla vanha pohjoismainen nimi Heid (valo, valoisa, pilvetön), joka esiintyy jo Edda-runoissa.
Mika on lyhentymä Mikaelista ja se on ollut almanakassa v:sta 1973. Mikael on mm. Raamatussa mainittu arkkienkeli. Mikaelin nimi on suosittu kristillinen nimi, pyhimyksiä on yli 20. Mikael on ollut almanakassa v:sta 1705. Mikaelilla on lukuisia muunnoksia.
Lisätietoja molemmista nimista saat esim. kirjasta Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999), jota on käytetty tässä vastauksessa lähteenä....
Suurinosa taidemuseoista ja gallerioista on suljettu maanantaisin. Onnistuimme löytämään vain muutamia, jotka ovat avoinna myös maanantaisin.
http://www.millesgarden.se/
http://www.thielska-galleriet.se/
Tukholman taidegallerioita ja niiden aukioloaikoja:
http://www.stockholmtown.com/templates/CategoryList___2919__SV.aspx?cat…
Tukholman museot:
http://www.stockholmsmuseer.com/
Näistä kirjoista voisi olla apua:
- Vaikuttavat viestit : opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin / Heikki Seppälä
- Lasten ja nuorten psykiatria / Marianne Cederblad
Tällaisia artikkeleita aiheesta löytyy:
- Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve / Esa Chydenius ... (et al.)
Suomen lääkärilehti 1998, n:o 13, s. 1553-1559
- Mielenterveysprojekti muutti käsityksiä hyvästä hoidosta : apu pitää viedä kotiin / Heikki Seppälä (Ketju 1998, n:o, s. 9-10)
- Maailma viekoittelee ja kaatuu lopulta päälle : kun ote elämästä lipsuu, horjuu mieli / (Ketju 1994, n:o 6, s. 8-10)
Ketju-lehti on Kehitysvammaliiton lehti. Kehitysvammaliiton Internet-sivusto löytyy täältä:
http...
Ensimmäisen teoksen nimi on Heinähattu ja Vilttitossu, Tammi 1989 ja uusimman
Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela, Tammi 2005
(ks. esim. http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=424&lang=FI )
Alla viitteitä löytämistäni teatterisovituksista:
1. Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus –lastenooppera: ”Heinähattu, Vilttitossu ja vauva" -kirja on ollut innoittajana lastenoopperalle, jonka käsikirjoitus on Tiina ja Sinikka Nopolan, musiikin sävellys Markus Fageruddin
(http://www.kapsakki.fi/nayttamoesitykset_heinahattu.html)
2. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset –näytelmä (ilmeisesti samannimiseen kirjaan)
(http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.mhtml?hein)...
Kaikkiin kirjastoihin on hankittu journalistiikkaa käsitteleviä kirjoja. Uusimmat ja esim. kurssikirjoina käytetyt ovat kyllä enimmäkseen lainassa. Tässä muutamia Itäkeskuksen kirjastoon hankittujen kirjojen nimiä:
- Parempi lehtijuttu / Lauri Kotilainen
- Oivaltava toimittaja / Esko Salminen
- Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja / Tapani Huovila
- Hyvä lehtijuttu : kirjoittajan opas / Lauri Kotilainen
- Lehdentekijän käsikirja / Lauri Kotilainen
Saat aihetta käsittelevistä kirjoista luettelon Helmet-tietokannan kautta (www.helmet.fi). Kirjoita aihe-hakuun jokin näistä sanoista: journalismi, toimitustyö tai toimittajat. Voit rajata haun koskemaan vain Itäkeskuksen kirjaston kirjoja näin: hae ensin jollakin hakusanoista, napsauta...
Nimesi alkuperää selvitetään mm. kirjassa: Lempiäinen, Pentti, Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Samaisesta hyllypaikasta 88.29.löydät myös kirjan: Kutsu vaikka kukkaseksi, jossa selvitetään nimen Margareta alkuperää.
Rita lienee alkuaan ollut lyhenne Margaretasta.
Voit varata kirjoja, joita on hankittu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Varaaminen maksaa 50 senttiä kirjalta. Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos haluat varata kirjoja, joita ei ole hankittu pääkaupunkiseudulla mihinkään kirjastoon, ei myöskään esim. yliopiston kirjastoon, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Maakuntakirjastojen aineistoa voi etsiä Kirjastot.fi-sivuilta (www.kirjastot.fi ) löytyvän monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Monihaun mukaan äänitettä on olemassa esim. Mikkelin, Kuopion, Tampereen, Rovaniemen, Kajaanin, Jyväskylän maakuntakirjastoissa. Äänitteen saat käsiisi menemällä omaan kirjastoosi ja tilaamalla sen kirjaston kautta itsellesi kaukolainaksi. Kaukolainat ovat maksullisia, maksut vaihtelevat eri kirjastoissa.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Internet-sivuilla esitellään eteläkarjalaisia kirjailijoita. Sivuilta löytyy Anni Swanin elämäkertatiedot ja teosluettelo osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 (tai www.lappeenranta.fi/kirjasto, Etelä-Karjala -aineisto, Eteläkarjalaisia kirjailijoita).
Nilsiän kirjastossa on saatavilla kirjat Robinsonista muumipeikkoon sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, joissa on lyhyet elämäkertatiedot. Samoin pystyt tilaamaan omaan kirjastoosi elämäkerran Anni Swanista, tekijä Maija Lehtonen. Anni Swanista on kirjoitettu myös jonkun verran lehdissä, tiedot niistä löytyvät Aleksista. Lehtiartikkeleita sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi.
