Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut kalenterissa 1700-1800-luvuilla 13.6. Ortodoksisessa kalenterissa on edelleen Akuliinan nimipäivä 13.6. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kaksi Aquilinaa. Enemmän nimen historiasta löytyy Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta (1989) ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Muutamia suomenkielisiä aiheeseesi liittyviä teoksia:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa, kosmetiikka ja nainen kautta aikojen, 1995
Utrio, Kaari: Bella Donna - kaunis nainen kautta aikojen, 2005
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia, 1989
Kopisto, Sirkka: Moderni nainen, muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 voit tarkistaa edellämainittujen teosten saatavuuden ja etsiä lisää valitsemalla hakuehtoihin kaksi asiasanaa esim. kampaukset historia tai asiasanat muoti historia. Muodin historiaa koskevat teokset löytyvät hyllyluokasta 90.21.
Tähän aiheeseen...
Ford Model A -kirjoja ei valitettavasti löytynyt kirjastojen kokoelmista, mutta Alfamerin luettelossa www.alfamer.fi on useita teoksia Model A:sta, esim. James Schild : Ford Model A Original, josta mainitaan että se on hyvin kuvitettu entisöintiopas. Kirjan sisällöstä ja sopivan kirjan valinnasta kannattaa kysyä Alfameriltä puh 09-7742810.
Minna on lyhentymä Vilhelmiinasta, joka taas on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm tulee muisnaissaksan sanoista wille=tahto + helm=suoja, kypärä, siis lujatahtoinen kypäränkantaja.
Eija on toisen maailmansodan jälkeen yleistynyt suomalainen naisennimi, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt huudahdus eijaa.
Pirkko on muunnos Birgitasta, joka taas on muuntuma kelttiläisestä Brigitasta, joka tulee sanasta brigh=voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Irina on venäläinen muoto Irenestä ja sen kreikkalaisesta alkumuodosta Eirene, joka tarkoittaa rauhaa.
Mertta-nimeä en löytänyt nimikirjoista, mutta Meritan kohdalla mainitaan Emerentian lyhentymä Merta ja nimi Emerita (ansiokas, hyvin palvellut).
Saini on...
Ilpo Tiihosen runo 'Sinä kaikkeus' on ennen julkaisematon. Se on ollut Tv 1:n Runoraadissa 22.12.2005. 'Sinä kaikkeus' löytyy Internetistä: http://www.yle.fi/runoraati/index.php/runot/67/ .
Elokuva Äideistä parhain perustuu Heikki Hietamiehen 1992 ilmestyneeseen romaaniin Äideistä parhain ja Veikko Aaltosen käsikirjoitukseen. Elokuvien käsikirjoitukset ovat työkappaleita, tavallaan ainutlaatuiseen arkistoaineistoon rinnastettavia. Tiedossani ei ole, että niitä olisi julkaistu.
Suomen kansallisbibliografiassa (tietokanta Fennica) mainitaan kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siinä ei mainita Daniel Wallacen mukaan mitään, ei myöskään teoksen nimen mukaan, vaikka alkuteosten nimet Fennicassa mainitaan. Kysymäsi teos ei siis ole ilmestynyt suomeksi.
Parc Filmiltä on julkaistu vuonna 1972 elokuva nimeltä "Le Petit Poucet". Elokuva perustuu Charles Perrault'n satuun ja sen on ohjannut Michel Boisrond. Elokuvaa on julkaistu myös englanninkielisellä nimellä "Tom Thumb" tai "Little Tom Thumb" . Tiedot löytyvät mm. Internet Movie Database -hakemistosta.
Pikainen haku kirjastojen tietokannoista ei tuottanut tulosta elokuvasta ainakaan sen ranskalaisella nimellä.
Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteiset 12 elokuvaa ovat:
Kaikki rakastavat Vaala, Valentin 1935
Vaimoke Vaala, Valentin 1936
Koskenlaskijan morsian Vaala, Valentin 1937
Jumalan tuomio Särkkä, T. J.
Norta, Yrjö 1939
Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut Särkkä, T. J. 1940
SF-Paraati Norta, Yrjö 1940
Kulkurin valssi Särkkä, T. J. 1941
Vaivaisukon morsian Särkkä, T. J. 1944
Laitakaupungin laulu Laine, Edvin 1948
Professori Masa Kassila, Matti 1950
Isän vanha ja uusi Kassila, Matti 1955
Ratkaisun päivät Leminen, Hannu 1956
ks. myös www.elonet.fi
Video- ja DVD-saatavuus Suomen elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan
- Kaikki rakastavat video, Suomi-filmi
- Vaimoke, video, Suomi-filmo
Serenaadi sotatorvella, Video, Suomen...
Moottoriresiinasta rata-autoksi kehitellystä ajoneuvosta ei löydy yhtenäistä historiikkia, mutta pieniä palasia sieltä täältä Valtion rautateiden historiakirjoituksista. Suomen rautatiemuseossa on ainakin kaksi rata-autoa näytteillä (Fiat ja Cadillac)ja todennäköisesti sieltä saa lisää tietoa aiheesta. Osoite on http://www.rautatie.org
Ainakin seuraavista lähteistä löytyy tietoja rata-autoista.
Valtionrautatiet 1912-1937/Suomen rautateiden 75-vuotispäiväksi julkaissut Rautatiehallitus, osa 2, 1937 (s 457-458)
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon, 1996 (s 76)
Eonsuu, Tapio: Suomen veturit Osa 2 : Moottorikalusto, 1995
(s 98-113)
Suuri raideliikennealbumi : kuvia meiltä ja muualta = Stort...
Aiheesta kannattaa hakea sekä kirjastojen aineistorekistereistä että artikkeliviitetietokannoista. Hakusanoina kannattaa käyttää mm. asiasanoja maalaukset ja puhdistus, kuvataide ja entistäminen.
Aikakauslehtiartikkeleita:
Roos, Jonni
Lika pois laserilla. Julkaisussa: Taide. 42(2002):4, s. 7.
Virtanen, Hilkka
Kodin tekstiilit ja taulut puhtaaksi. Koti 1997 ; (58) ; 10 ; 10-11
Gylden, Marika
Maalausten puhdistaminen. Julkaisussa: Siivoussektori 1997;(28);4;38-39
sekä vastineena edelliseen
Kyllönen, Päivi
Kuvataiteen puhdistaminen on konservaatorin työtä : vastine. Julkaisussa Siivoussektori 1997;(28);6;32
Kirjoja:
Schweidler, Max
The restoration of engravings, drawings, books, and other works on paper, 2006
Nicolaus, Knut
The restauration...
Seuraavasta väitöskirjasta ja sen lähdeluettelosta saattaisi olla apua. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto : tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista / Anneli Kauppinen. - Helsinki : SKS, 1998.
Marianne Curleyn kotisivu, http://www.mariannecurley.com/ , on tällä hetkellä poissa käytöstä, eikä kustantajan sivuilla ollut tietoa, joten tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Sinun kannattaa käydä kirjailijan kotisivuilla katsomassa myöhemmin, löytyisikö sieltä tietoa asiasta tai mahdollisesti kirjailijan yhteystiedot. Voisit etsiä seuraavasta fanisivusta vaikka keskustelupalstaa, jos vaikka joku olisi asiaa jo selvittänyt, http://www.artisticchardon.com/om/ .
Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.
Herttoniemen kirjastoa kohtaa pian remontti, ja se on suljettuna näillä näkymin 28.2.2007 asti. Koska kirjastossa asioiminen ei remontin aikana ole mahdollista, on Herttoniemen aineistolle annettu tavallista ruhtinaallisemmat eräpäivät.
Aineistoa voi tietysti palauttaa aikaisemminkin, suunnaksi täytyy silloin vaan ottaa jokin toinen kirjasto. Niin kuin normaalistikin, kaikki Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastot kelpaavat palautuspaikoiksi.
Etsit tietoa ilmeisesti sairaudesta, jota kutsutaan nimellä porfyria. Porfyria (Porphyria) on perinnöllisen porfyriiniaineenvaihduntahäiriön aikaansaama tauti ja aiemmin sitä on kutsuttu myös nimillä vampyyri-tauti tai Dracula-tauti. Taudin aiheuttamat oireet on ollut helppo yhdistää vampyyrimyyttiin.
Taudin oireita ovat nimittäin mm. lisääntynyt valoherkkyys, ihottuma, äkillinen vatsakipu, tumma tai punertava virtsan väri, ientulehdus sekä psykiatriset tai neurologiset oireet.
PIKI-verkkokirjastosta haettaessa kannattaa käyttää hakusanana veritaudit, hematologia
Verkkosivuja, joilta voit aloittaa lisätietojen etsimisen (hakusanat porfyria (suom.) ja porphyria (engl.):
http://www.helsinki.fi/project/porfyria/
http://www....
Parhaiten tietoa Veikko Huovisen lapsuudesta löytyy hänen omaelämäkerrallisesta teoksestaan "Muina miehinä". Tässä teoksessa Huovinen kuvailee laajasti varhaislapsuuttaan, kertoo kotioloistaan ja koulunkäynnistään. Teos kattaa myös kirjailijan myöhemmät vaiheet.
Tsutsusia on asunut Karjalassa, etenkin Suojärvellä ja Salmissa. Nimi on todennäköisesti mukaelma venäläisestä nimestä, mahdollisesti nimistä Schutskoff tai Schutschoff.
Lähde: Pirjo Mikkonen-Sirkka Paikkala Sukunimet
Hilkka-nimen lähtökohta on naisen päähinettä tarkoittava sana hilkka. Kerrotaan, että Jalmari Finnen sisar Hilja luki lapsena veljensä kanssa innokkaasti Punahilkka-satua ja häntä alettiin sitten kutsua Hilkaksi. Myohemmin hän muutti nimensä ihan virallisestikin Hilkaksi. Hiljoja on erityisesti Itä-Suomessa kutsuttu Hilkoiksi. Hilja nimi on suomennos latinalaisesta nimestä Placidia, joka tarkoittaa tasaista, hiljaista.
Vilho on suomalainen kutsumamuoto nimestä Vilhelm. Vilhelm-nimi on ollut keskiajalta lähtien suosittu saksalainen miehennimi. Nimi tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa ( muinaissaksan wille=tahto ja helm= suoja, kypärä). Nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia.
Lähde Pentti lempiäinen suuri etunimikirja
