Seuraavasta väitöskirjasta ja sen lähdeluettelosta saattaisi olla apua. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto : tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista / Anneli Kauppinen. - Helsinki : SKS, 1998.
Marianne Curleyn kotisivu, http://www.mariannecurley.com/ , on tällä hetkellä poissa käytöstä, eikä kustantajan sivuilla ollut tietoa, joten tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Sinun kannattaa käydä kirjailijan kotisivuilla katsomassa myöhemmin, löytyisikö sieltä tietoa asiasta tai mahdollisesti kirjailijan yhteystiedot. Voisit etsiä seuraavasta fanisivusta vaikka keskustelupalstaa, jos vaikka joku olisi asiaa jo selvittänyt, http://www.artisticchardon.com/om/ .
Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.
Herttoniemen kirjastoa kohtaa pian remontti, ja se on suljettuna näillä näkymin 28.2.2007 asti. Koska kirjastossa asioiminen ei remontin aikana ole mahdollista, on Herttoniemen aineistolle annettu tavallista ruhtinaallisemmat eräpäivät.
Aineistoa voi tietysti palauttaa aikaisemminkin, suunnaksi täytyy silloin vaan ottaa jokin toinen kirjasto. Niin kuin normaalistikin, kaikki Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastot kelpaavat palautuspaikoiksi.
Etsit tietoa ilmeisesti sairaudesta, jota kutsutaan nimellä porfyria. Porfyria (Porphyria) on perinnöllisen porfyriiniaineenvaihduntahäiriön aikaansaama tauti ja aiemmin sitä on kutsuttu myös nimillä vampyyri-tauti tai Dracula-tauti. Taudin aiheuttamat oireet on ollut helppo yhdistää vampyyrimyyttiin.
Taudin oireita ovat nimittäin mm. lisääntynyt valoherkkyys, ihottuma, äkillinen vatsakipu, tumma tai punertava virtsan väri, ientulehdus sekä psykiatriset tai neurologiset oireet.
PIKI-verkkokirjastosta haettaessa kannattaa käyttää hakusanana veritaudit, hematologia
Verkkosivuja, joilta voit aloittaa lisätietojen etsimisen (hakusanat porfyria (suom.) ja porphyria (engl.):
http://www.helsinki.fi/project/porfyria/
http://www....
Parhaiten tietoa Veikko Huovisen lapsuudesta löytyy hänen omaelämäkerrallisesta teoksestaan "Muina miehinä". Tässä teoksessa Huovinen kuvailee laajasti varhaislapsuuttaan, kertoo kotioloistaan ja koulunkäynnistään. Teos kattaa myös kirjailijan myöhemmät vaiheet.
Tsutsusia on asunut Karjalassa, etenkin Suojärvellä ja Salmissa. Nimi on todennäköisesti mukaelma venäläisestä nimestä, mahdollisesti nimistä Schutskoff tai Schutschoff.
Lähde: Pirjo Mikkonen-Sirkka Paikkala Sukunimet
Hilkka-nimen lähtökohta on naisen päähinettä tarkoittava sana hilkka. Kerrotaan, että Jalmari Finnen sisar Hilja luki lapsena veljensä kanssa innokkaasti Punahilkka-satua ja häntä alettiin sitten kutsua Hilkaksi. Myohemmin hän muutti nimensä ihan virallisestikin Hilkaksi. Hiljoja on erityisesti Itä-Suomessa kutsuttu Hilkoiksi. Hilja nimi on suomennos latinalaisesta nimestä Placidia, joka tarkoittaa tasaista, hiljaista.
Vilho on suomalainen kutsumamuoto nimestä Vilhelm. Vilhelm-nimi on ollut keskiajalta lähtien suosittu saksalainen miehennimi. Nimi tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa ( muinaissaksan wille=tahto ja helm= suoja, kypärä). Nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia.
Lähde Pentti lempiäinen suuri etunimikirja
Anna-Leena Härkösen sähköposti- ja kotiosoitteensa eivät ole julkisesti tiedossa eikä häneltä löydy verkosta henkilökohtaista kotisivua. Otavan kotisivuilta osoitteesta http://www.otava.fi löytyy tietoisku Anna-Leena Härkösestä, kun valitset ensin linkin kirjailijat ja sieltä kotimaisten kirjailijoiden kohdalta pudotusvalikosta hänen nimensä. Voit ehkä yrittää kysyä häneltä jotakin hänen kustantajansa Otavan kautta. Otavan yhteystiedot löytyvät täältä, http://otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Vastauksissa on paljon tietoa hänestä ja hänen kirjailijan urastaan. Vanhat vastaukset löydät täältä, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena Vastauksista...
Töölön kirjasto on paikoillaan, tervetuloa käymään vielä viikon ajan, mutta sen jälkeen kirjasto on suljettu ajalla 27.11.2006- 31.1.2007. Kirjastossa on remontti ja tuona aikana ei varauksia tietenkään voi Töölöstä noutaa, joten se on poistettu hakulistalta. Aiemmin varattu aineisto on noudettavissa tänä aikana Rikhardinkadun kirjastosta ja Töölön aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lähimmät kirjastot ovat Kirjasto 10, Munkkiniemen kirjasto, pääkirjasto Pasilassa ja Rikhardinkadun kirjasto.
Nea on lyhennys Linneasta, joka puolestaan on tullut vanamon tieteellisestä nimestä Linnea borealis. Nea on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995.
Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo on metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Kansallisromanttisen innostuksen myötä Tellervoa ehdotettiin etunimeksi jo 1860-luvun puolivälissä. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut vuodesta 1908.
Nimestä Alviira löytyi vain maininta, että on muunnos nimestä Elvira.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja WSOY 1999
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi Karisto 1992
Valitettavasti ei ole. Kirjastoilla ei ole käytössään sellaista listaa / järjestelmää jonne voisi ilmoittautua jonottamaan mahdollisesti joskus poistettavia kirjoja.
Kysymyksesi herätti keskustelua kirjastomme lastenosaston työntekijöiden keskuudessa, ja leikillisesti joku tokaisikin, etteivät Goosebumpsit ole soveliaita minkään ikäisille lukijoille. No, emmehän me aivan näin tiukkapipoja ole. Kirjojen sankarit ovat siinä 12-vuotiaita, joten ehkä paras kohderyhmä on kahdentoista molemmin puolin, mutta nuorempienkin tiedetään lukevan Goosebumpseja. Olennaisempaa on ehkä tietää jotain lahjan saajan persoonallisuudesta, nauttiiko hän kauhusta ja jännityksestä vai pitääkö enemmän toisenlaisista aiheista.
Epäilyksiä sarja on herättänyt mm. ahdistavien aiheittensa takia, ja siksi, että aina tarina ei pääty onnellisesti eikä paha saa palkkaansa. Kirjat ovat kuitenkin kirjastoissa todella ahkerasti lainattuja...
Äänikirjoja kasetteina tai cd-levyinä voi lainata yleisistä kirjastoista (kunnan-ja kaupunginkirjastoista sekä kirjastoautoista)jokainen, jolla on oma kirjastokortti ja lainausoikeus. Lääkärintodistusta ei tarvita.
Näkövammaisten kirjasto Celiaan sen sijaan tarvitaan lääkärintodistus lukemisesteestä. Celiasta voi lainata ääni-,piste- ja koskettelukirjoja sekä elektronisia kirjoja näkövammaisten käyttöön. Kirjat toimitetaan postitse kotiin ilman maksua. Celian yhteystiedot osoitteesta http://www.celialib.fi/
Tällaisia tavalla tai toisella oppimisvaikeuksiin liittyviä kertomuksia eri-ikäisistä lapsista olemme löytäneet:
Gavalda, Anna: 35 kiloa toivoa (Gummerus, 2004). 13-vuotiaalle Grégoirelle koulu on kauhea paikka ja läksyjen tekemisestä ei tule mitään. Häntä kiinnostavat aivan muut asiat, nikkarointi ja keksintöjen tekeminen.
Hayden, Torey: Pöllöpoika (Otava, 2005) Tarina väheksytyn ja syrjityn koulupojan ystävyydestä tytön kanssa, jota puolestaan kiusataan fiksuutensa takia
Kallioniemi, Tuula: Konsta eka A (Otava, 2004) Konsta aloittaa koulun ja monet asiat ovat outoja ja jännittäviä. Melkein kaikki muut tuntuvat jo osaavan lukea ja Konsta on varma, ettei opi ikinä.
Lindquist, Marita: Tuuti ja pahankurinen b (WSOY, 1973) Luku- ja...
Valitettavasti tämä nimimerkki ei löytynyt kirjaston nimimerkkihakuteoksista (Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit- kirjasta (2000), Koskela, Lasse, Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990 sisältää lyhyen hakemiston nimimerkeistä).
Jättiläisen pannukakku julkaistiin alunperin Pääskysen joulukontti -nimisessä lehdessä vuonna 1941. Se oli joululehti, joka ilmestyi vuosittain. Sen toimittajia olivat toim. Helmi Setälä ja Anni Swan. Voisikohan jompikumpi toimittajista olla nimimerkin takana?
Löysin tiedon henkilöstä, joka on tutkinut joulua ja myös mm. Pääskysen joulukontti -lehteä. Hän on nimeltään Sirpa Karjalainen ja hänellä on ainakin jossain vaiheessa ollut tekeillä väitöskirja varhaisista joululehdistä ja niiden...
Italian viinien laatuluokitukset löytyvät mm. nettiosoittesta http://www.viinikerho.com/sivut/viinimaiden_kuvaukset.html .Viinikerhon kotisivun osite on http://www.viinikerho.com .
Jos lainaamansa teokset palauttaa viimeistään eräpäivänä, niistä ei kerry myöhästymismaksua. Eräpäivän näet lainauskuitista tai Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta ( http://hameenlinna.kirjas.to/ ). Jotta pääset katsomaan omia tietojasi ja uusimaan lainojasi, tarvitset tunnusluvun. Jos sinulla ei ole sitä, saat sen asioimalla kirjastossa. Myös maksamattomat maksut ja sen mistä ne ovat tulleet näet omista tiedoistasi verkkokirjastossa.
Myöhästyneestä aineistosta perimme maksun, joka alkaa kertyä heti viimeisen palautuspäivän eli eräpäivän jälkeen. Maksamattomat maksut tallennetaan velaksi, ja 10 euroa tai sitä suuremmat sakot johtavat lainauskieltoon.
Myöhästymismaksut:
Aikuisten aineisto: 0,10 e/nide/vrk, enintään 6 e/nide...
Tietoa Italian viineistä ja laatuluokituksesta löytyy mm.
osoitteesta:http://www.viinikerho.com/sivut/viinimaiden_kuvaukset.html
Kannattaa vilkaista myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevaa aiempaa vastausta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=94b7…
Mm. seuraavissa kirjoissa Unto Paananen: Italian viinit, 2003 ja Ed McCarthy: Viinit keltanokille, 2002 kerrotaan Italian viinien laatuluokituksesta.
