Nykyään on myytävänä laitteita, jotka sisältävät sekä vhs- että dvd-katselumahdollisuuden ja osassa niistä on myös kopiointimahdollisuus vhs:ltä dvd:lle. Videoita DVD:lle voi saada siirrettyä aivan tavallisessa Foto-liikkeessä.
Harmin paikka, mutta Isosisko-kirjoja on tosiaan vain kolme. Isosisko niuhottaa, Isosisko jujuttaa ja Isosisko oikkuilee ovat ilmestyneet jo 1990-luvun alussa eikä sarjaan ole tullut jatko-osia. Muita Candice F. Ransomin kirjoja ovat Kohta kymmenen ja puoli, Kohta kaksitoista ja Oma luokka pitää pintansa.
Jostain syystä Enkeliakatemia-sarjasta on suomennettu vain 4 ensimmäistä osaa vuosina 2003-2004.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=enkeliakatemia&m=&l=&Da=&Db=&b…
Sarjassa on jo 10 osaa, 11:sta kirjakin on jo suunnitteilla.
http://www.fantasticfiction.co.uk/d/annie-dalton/
Alimpana linkki suomalaisen kustantajan, WSOY:n palautelomakkeeseen, laita kyselysi ja toiveesi myös sinne.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Esa Hietikon Autodesk Inventor (ISBN: 9789525655452) ilmestyy kustantajan readme.fi:n kotisivun tietojen mukaan 15.8.07.
Kustantajan ilmoittama hinta on 58,00 euroa.
Tarkempia tietoja teoksesta saat osoitteesta http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789525655452.
Teos on tilattavissa myös useamman nettikirjakaupan välityksellä (esim. Bookplus, Akateeminen kirjakauppa, Suurikuu.fi, Dataclub).
Viimevuotisessa Hämeen Sanomien haastattelussa professori Majapuro kertoo viettäneensä ensimmäiset elinvuotensa Tallinnassa. Kuka kukin on -hakuteoksessa mainitaan hänen syntymävuodekseen 1917. Tämän tarkempia tietoja ei julkisista lähteistä löydy.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on vuoden 1957 Hämeen Sanomat sekä sidottuna vuosikertana että mikrofilmeinä. Voit pyytää niitä tutkittavaksesi pääkirjaston lehtisalista.
Sukunimeä Toppinen esiintyy erityisesti Oulun seudulla, Pohjois-Savossa, Kainuussa sekä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen raja-alueilla. Nimi voi mahdollisesti olla peräisin etunimestä Topias, josta on ollut käytössä muotoja Topi, Toppi ja Toppe. Nimen taustasta on Kyyjärvellä esitetty selitys, jonka mukaan Toppinen olisi muotoutunut nimestä Stop tai Stoppi, joka olisi mahdollisesti ollut käytössä sotilasnimenä.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. (2000)
Kysymäsi kansanlaulu on suomennettu nimellä Kuu kun yllä vartioitsee. Tekstin käännöksestä vastaa Aale Tynni.
Käännös löytyy ainakin nuottijulkaisusta Rouva Satakieli (WSOY 1985), joka sisältää käännöksiä keski- ja eteläeurooppalaisista kansalauluista. Teoksesta löytyvät suomen- ja alkukieliset sanat, melodia ja sointumerkit.
Maalari-nimisiä lauluja on useita. Olavi Huuskan Pikku maalarin sanat ovat Suuressa toivelaulukirjassa, numerossa 5. mutta ainakin Tuomas Laadun ja Eero Luparin levyillä on samannimiset laulut. On myös mm. Maalarin humppa ja Maalarin valssi. Ehkä tarkoitat laulua, jonka nimi on Muurari ja joka alkaa sanoilla ”kevät toi, kevät toi muurarin” ja jossa lauletaan myös maalarista. Sen sanat löytyvät Suuresta toivelaulukirjasta numero 2.
Kirjasampo-tietokannassa kerrotaan Merja Jalon kotipaikan olevan Turku.
Lähde:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa viitataan Vilhard-nimen kohdalla nimiin Villehad, Villehard ja Villehart. Suomen almanakassa nimi on ollut aiemmin 8.11. eri kirjoitusasuissa. (Ks. esim. almanakka-arkistosta vuoden 1907 almanakan marraskuun 8. päivä osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi .) Kirjoittajan mukaan päivä viittaa englantilaiseen Willehad-nimiseen benediktiinimunkkiin (k. noin 790). Lempiäisen mukaan muinaissaksan willio into, halu + hadu, taistelu muodostavat merkityksen innokas taistelija. Joidenkin muiden etunimikirjojen mukaan nimen pohjana on innokasta taistelijaa tai riitelijää merkitsevä sana.
Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjaston kotisivut ovat uudistuneet. Tuo kysymäsi Hurriganesin keikka löytyy kun etsit seuraavaa polkua: www.mikkeli.fi, palvelut, kirjasto. Kun olet kirjaston sivuilla valitse ylhäältä tiedonhaku ja siitä kirjaston verkkojulkaisut ja Rock in Mikkeli ja konsertit. Sieltä löytyy kysymäsi asia. Kuvat on otettu sanomalehdistä mutta teksti ei ole. Keikka pidettiin Mikkelin Yhteislyseolla ei Mikkelin Lyseolla 5.12.1973
Lukudiplomia varten on luettava vähintään viisi kirjaa Lukudiplomi-luettelosta, ja sen lisäksi vielä yksi vapaavalintainen kirja. Kirjaluettelot löytyvät Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta kohdasta Koulutus ja opiskelu, perusopetus, http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13646 . 1. luokan lista löytyy tästä osoitteesta http://www.lappeenranta.fi/includes/file_download.asp?deptid=13646&file…) uusi.pdf&pdf=1 .
Anne Koponen on väitöskirjassaan "Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten elinympäristö ja kehitys" (Julkaisija Kehitysvammaliitto, 2006) tutkinut Helsinkiläisten FAS- ja FAE -lasten ja -nuorten elinoloja.
Myös Kaisu Viittalan väitöskirjaan "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" (Jyväskylän yliopisto, 2001) kannattaa tutustua.
Kirjoja on saatavissa Kehitysvammaliiton kirjastossa.
Etsin aiheesta opinnäytteitä korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta sekä Frank-monihaulla ammattikorkeakoulujen osalta. Löysin kuitenkin vain tämän yhden gradun:
Savonlinnassa asuvien afgaanien ruokakäytänteet [Mikrotallenne] / Helena Marjatta Valkeapää.
Joensuu : Joensuun yliopisto , 2006.
Pro gradu-työ : Joensuun yliopisto.
Sijainti: Joensuun yliopiston kirjasto.
Sen saatavuutta lainaksi voi kysyä kaukopalvelustamme:
ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Hakala on nykyisin yleisin Haka-alkuinen sukunimi Suomessa. Se on niin yleinen, että läheskään kaikissa tapauksissa nimen taustalla ei ole tilannimi. Esimerkiksi vuonna 1906 Helsingissä suuren nimenmuuton yhteydessä moni sukunimeltään Hagelin muutti nimensä Hakalaksi. Nimestä Hakala löytyy asiakirjamainintoja sekä Itä- että Länsi-Suomesta. Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. (2000)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voit tarkistaa ajantasaiset tiedot sukunimien yleisyydestä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Mikäli Wikipediasta tai internetistä ei löydy koulutehtäviin apua, kannattaa aina kääntyä lähikirjaston puoleen.
Pallotalosta, eli Futuro -talosta, ovat Marko Home ja Mika Taanila toimittaneet teoksen Futuro : tomorrow's house from yesterday = Futuro : tulevaisuuden talo menneisyydestä, Helsinki, Desura 2002. Kirjan liitteenä on myös dvd.
Futurosta löytyy internetissä artikkelit mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?articleId=60&page=1
ja
http://www.kiasma.fi/site/pop/pop.php?tid=61&lang=fi&mo=
Asuinkäyttöön muutetuista rakennuksista löytyy lehtiartikkeleita, esim:
Teinilä-Huittinen, Leena, Hulppeasti holvien alla, Kodin Pellervo,ISSN 1456-7210, Vu/nro/sivu 2007 ; 3 ; 36-41.
Artikkeli kertoo kuinka Lars-Erik Nyman ja Helena Lehtinen kunnostivat tiilisen Säästöpankin rakennuksen kodikseen Urjalassa....
Suvivalssi löytyy useammasta kokoelmasta, esim. Love: kun katsoit minuun (2005). Tämä kesä on rakkauden aikaa-nimellä ei löydy mitään, mutta Kesä on rakkauden aikaa löytyy esim. Matti & Teppo: Suuret valssisuosikit (1995).
Saatavuuden voi tarkistaa http://www.lapinkirjasto.fi
jossa mennään aineistohaku ja varaukset > haku, jossa mahdollisuus rajata nuottiin.
Tässä YTV:n talouspalvelusta tullut vastaus:
"Lippujen hinnat sisältävät arvonlisäveroa pääsääntöisesti 8 %. Eli ei lasketa hinnan päälle 8 prosenttia vaan asiakashinta sisältää jo veron, samaan tapaan kuin kaupassakin ilmoitetut tavaroiden hinnat sisältävät arvolisäveroa eikä sitä lasketa kaupan kassalla tavaran hintaan enää päälle, vaan asiakkaalle ilmoitettu hinta sisältää veron.
Lasketaan siis siihen tapaan kuin kirjastossa on päätelty: jos lipun hinta on 5 euroa ja se sisältää veroa 8 % on lipun hinta ilman arvonlisäveroa 4,63 euroa ja siihen alv 8% päälle on 0,37 euroa ja tuosta tulee yhteensä 5 euroa. (Alv lasketaan bruttohinnasta tässä esimerkissä kaavalla (8/108)*5 )."
Tarvittaessa voitte itse kysyä lisää YTV:stä, tässä...
Tällainen pro gradu -työ löytyi aiheesta, sen voi yrittää saada kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Karppinen, Kaarina : Security measurement based on attack trees in a mobile ad hoc network environment. Oulu, 2005,
61 s.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Teoksen kieli: eng,
Asiasanat:
attack tree, information security, network security ,
security metrics, ad hoc network, AODV, MIPv6, hyökkäyspuu,
tietoturva, verkkotietoturva, tietoturvan mittaaminen
Ammattikorkeakoulujen kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä kunnallisista kirjastoista löytynyt näillä sanoilla mitään teoksia.
