Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ottivat käyttöön 3.2.2003 Millennium-kirjastojärjestelmän. Samalla avattiin yhteisen HelMet-aineistotietokannan hakukäyttöön kolmikielinen WebOPAC, jonka nimeksi annettiin HelMet-aineistohaku. Aineistohaku uudistettiin HelMet-verkkokirjastoksi vuonna 2008.
Yhteisiä verkkopalveluja pääkaupunkiseudun kirjastoilla on toki ollut paljon pitempäänkin, mutta oletan että tarkoitat kysymykselläsi nimenomaan HelMet-verkkokirjastoa ( www.helmet.fi ), joka siis on kahdella eri nimellä ollut käytössä pian kuuden vuoden ajan.
Koulu voi järjestää aineistonsa luetteloinnin vapaasti. Hyödyllistä tietoa löytyy Suomen koulukirjastoyhdistys ry:n sivuilta osoitteessa http://www.suomenkoulukirjastoyhdistys.fi/
Sekä täydennyshankinta että poistotyö ovat osa kirjastojen kokoelmatyötä. Kirjaston kokoelmaa voidaan täydentää, jos siinä havaitaan puutteitä. Jos esim. kirja osoittautuu suositummaksi kuin on etukäteen osattu ajatella, voidaan hankkia lisäkappaleita tarpeen mukaan.
Poistotyötä kirjastossa tehdään pitämään kokoelma elävänä ja ajantasaisena, sekä myös hyväkuntoisena. Poistotyön perusteet vaihtelevat kovasti kirjastoittain: pienen kirjaston kokoelma on erilainen kuin ison, pääkirjaston erilainen kuin sivukirjaston, asiakaskunta vaikuttaa säilyttämiseen ja kirjastolla voi olla myös säilytysvelvoitteita, jotka vaikuttavat poistamiseen.
Kirjaston hankintaohjelmasta käy ilmi, millä perusteella aineistoa kirjastoon hankitaan ja mitä kirjasto...
Ilkka Remeksestä on kysytty tässä palvelussa monesti. Vastauksiin pääset palvelun arkiston kautta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) käyttämällä kirjailijan nimeä hakusanana.
Valitettavasti en löytänyt varmaa tietoa kirjailijan nykyisestä asuinpaikasta. Monet kirjailijat eivät halua antaa yhteystietojaan julkiseen levitykseen, mutta mikäli pidät tietoa oleellisen tärkeänä esitelmääsi varten, voit tiedustella esim. kirjalijan kustantajalta, WSOY:ltä (http://www.wsoy.fi/).
Tässä vielä suora linkki uusimpaan tässä palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen Remeksestä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ed8f121d-c3f…
Yliopistojen valintaopas 2009 on jo Koulutusnetissä ja yleensä painettu versio tulee kirjastoihin melko pian verkkoversion ilmestyttyä. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, sillä julkaisija eli Opetushallitus vastaa jakelusta.
Koulutusnetin koulutusoppaat:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Maailman runosydän, WSOY, 1998, teoksessa on suomennettu neljä Dorothy Parkerin runoa: Partaterät tekevät kipeää/Razors pain you, Onneton yhteensattuma/Unfortunate coincidence
Sosiaalinen huomautus/Social Note, Yksi virheetön ruusu/One Perfect Rose.
Lisäksi teoksesta Runoni rakkaudesta, Otava, 1997, löytyy runo Intiaanikesä/Indian summer(mukana on myös runo Unfortunate coincidence nimellä Valitettava yhteensattuma)
utta "Ballade of a great weariness" runoa ei kokoelmista löytynyt.
Lähteet: Linkki maailman runouteen tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Parker
Parkerin teoksien saatavuus eri kaupunginkirjastoissa:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Ilmeisestikin sama leima on tämän barokkikynttelikön takana:
http://cgi.ebay.pl/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=170173751255
Valitettavasti tämänkään esineen myyjä ei kerro valmistajaa.
Voisikohan kyseessä olla saksalainen tehdas Ritzenhoff & Breker, joka tunnetaan myös nimellä R&B:
http://www.productpilot.com/en/suppliers/ritzenhoff-breker-gmbh-co-kg/
http://www.ritzenhoff-breker.com/kontakt.php
En kylläkään onnistunut löytämään heidän sivuiltaan kuvia niistä leimoista, joita tämä vuonna 1810 perustettu tehdas on aikojen saatossa käyttänyt. Asiaa kannattaisi ehkä kysyä suoraan heiltä; sivuiltahan löytyy yhteystiedot.
Varmemman vastauksen pystyisi luultavasti antamaan myös joku suomalainen antiikin arvioija, vaikkapa Hagelstam...
Sukunimi Ryyttäriä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan:
http://www.genealogia.fi/
Sanoilla ryyttäri ja ryttäri on vastineita suomen sukukielissä, mm. virossa, mutta sukunimen alkuperä voi tietenkin olla muuallakin.
Kirjastoissa oleva kielten opetusmateriaali cd-levyillä keskittyy "perusruotsiin", matkailuun, sosiaali- ja terveysalaan ja liike-elämään. Kysymääsi liikuntaruotsia ei löydy Suomen kirjastoista.
Kannattaisi kysyä vaikka urheiluopistoista tai Ruotsin suurlähetystöstä suoraan. Esim. Pajulahden urheiluopisto kouluttaa liikunnanohjaajia ja heillä voisi olla sisäistä opetusmateriaalia
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevista taiteen sanakirjoista ei löytynyt määritelmiä kysymillesi termeille. Kannattaa ottaa yhteyttä Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon:
http://www.aralis.fi/taik.html
Matvei Blanterin säveltämän Kehtolaulun (Kolybelnaja) nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Lasten oma toivelaulukirja (F-Kustannus, 2007)
Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja (Warner/Chappell Music Finland, 2000)
Suuri lastenlaulukirja 2 (F-Kustannus, 2002 ja 1986)
Lasten kultainen laulukirja 2 (Fazer Musiikki, 1993)
Kansan laulukirja (Kansankulttuuri, 1974)
Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Vilho Niitemaan kirjoissa Suomen ratsuväen historia 1 ja 2 on jonkin verran tietoa Hämeen ratsurykmentistä, ei kuitenkaan henkilöluetteloa tai tarkempia tietoja taisteluista. Ovatkohan ratsu- ja rakuunarykmentti sama asia? Termejä tunnutaan käyttavän rinnan. Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Ainakin Kansalliskirjaston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastojen kokoelmissa on Hämeen Ratsurykmentti: Hämeen Ratsujääkäripataljoona 1917-1967 -niminen kirja, josta voisi olla apua. Se, löytyykö kirjasta hakemiasi tietoja, ei selvinnyt. Kannattaa ottaa kirjastoihin yhteyttä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kansallisarkistossa on mikrofilmi...
HelMet-verkkokirjastossa on helppoa hakea tietyntyyppistä musiikkia. Tapoja on moniakin. Kohdasta "Muut hakutavat" löydät asisanahaun ja luokkahaun, mutta jos ne tuntuvat hankalilta, on toki muitakin tapoja.
Voit esimerkiksi ensin ottaa esille jonkin sellaisen levyn tiedot, josta pidät, ja katsoa, millaisilla asiasanoilla sitä on kuvailtu. Esimerkiksi levyn "Adiemus II : Cantata mundi" tiedoista löytyy seuraavat asiasanat:
populaarimusiikki
taidemusiikki
viihdemusiikki
1990-luku
popmusiikki
new age -musiikki
meditaatiomusiikki
Iso-Britannia
Kun viet kursorin minkä tahansa asiasanan kohdalle, huomaat, että se on aktiivinen linkki, jota napsauttamalla saat esille kaikki ko. sanan kuvaamat julkaisut. Napsauttamalla esim. linkkiä "new...
Nimellä Nette saattaa hyvinkin olla kaksi vaihtoehtoista alkuperää: tiettävästi se on lyhennys Agnetesta, Annettesta ja Antoinettesta, tai sitten nimistä Janette ja Jeanette. Neten kantamuoto voi siis olla Agnes, Anna tai Johanna.
Nimipäiväänsä Nette kuitenkin viettää 21. tammikuuta, samaan aikaan Agnetan kanssa. Siksi kerronkin nyt vain nimen Agnes taustoista:
Kreikan sana ’agnós’ tarkoittaa puhdasta, nuhteetonta ja siveää. Keskiajalla nimen kuitenkin tulkittiin periytyvän latinan sanasta ’agnus’, karitsa. Kielellisesti Agnes on siis samaa alkuperää kuin Jeesuksesta käytetty nimitys Agnus Dei. Katolisen kirkon perinteessä tunnetaan toistakymmentä pyhimykseksi tai autuaaksi julistettua Agnesta. Suosituimman pyhimystarinan sankaritar oli...
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneissa tietoturvan taso on varsin korkea (henkilökohtaiset tilat, keskitetty tiedostojen tarkastaminen virusten varalta yms.). Internet on kuitenkin täynnä tiedostoja, joiden tarkistaminen on lähes mahdotonta, joten jos internetistä lataa tiedostoja, kannattaa koneessa olla tietoturvaohjelmistot. Vaikka Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneet on suunniteltu erittäin turvallisiksi, eivät nämä välttämättä tunnista ja poista haittaohjelmia. Näin ollen ne voivat siirtyä asiakkaiden omiin tietokoneisiin tiedostoja siirrettäessä.
Vaikka markkinoilla on monta maksullista versiota erilaisista tietoturvaohjelmista, löytyy myös ilmaisohjelmia. Näitä löytyy esim. Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään...
Paras vaihtoehto on etsiä vanhoja naistenlehtiä ja muotilehtiä (Anna,
Me Naiset, Hopeapeili, Jaana, Eeva ... jne)sekä yleisaikakauslehtiä (Apu, Seura, Hymy... jne) ja nuortenlehtiä (Suosikki, Iskelmä, Stump, Intro, Ajan Sävel).
Alla lisäksi muutama linkki:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e87b0d1b-fc7…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2f1d0b7c-c04…
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://oh-molly.blogspot.com/2008/03/osa-vii-1960-luku.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
http://girlsloveshoes.blogspot.com/2007/12/1960-luvun-muoti.html
Koko teoksen tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lähde: Laki24.fi http://www.laki24.fi/imma-tekijanoikeus-tekijanoikeus.html
Tekijänoikeuslaissa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 pykälän 22 mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Mm. siteerauksen pituudesta kerrotaan Kopiraitin sivuilla http://www.kopiraitti.fi/ukk/siteeraus.html näin: "Sallitun sitaatin pituutta ei ole etukäteen määrätty. Yleensä se ei kuitenkaan voi olla kovin pitkä. Esimerkiksi kaksisivuinen sitaatti nelisivuisessa tekstissä on yleensä ylipitkä."
Lisätietoa teoksen kopioinnista löytyy mm. Katariina Sorvarin kirjasta...
Nuua-nimeä ei löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista lukuisista nimikirjoista. Juri Nummelin on teoksisaan (mm. Aarnu, Evena, Vinjami : 1700 ehdotusta etunimeksi, Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä)listannut useita harvinaisempia ja erikoisia nimiä, mutta hänenkään kirjoistaan ei nimeä löytynyt.
Näin ollen en osaa kertoa mitä nimi tarkoittaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , nimi löytyy. Vuosina 2000-2008 kaksi henkilöä on saanut nimekseen Nuua.
Nuualla ei ole virallista nimipäivää, joten hän voi valita merkkipäivänsä itse.
