Uusin Tekniikan Maailman testi autotallien ovista on vuodelta 1986.
Helander: Ovet auki, täältä tullaan.Tekniikan maailma 42(1986): 9b, s. 42-46.
Tämä tieto on saatu Aleksi-lehtiartikkelien tietokannasta ja tarkistettu Tekniikan Maailman www-sivuilla olevalla arkistohaulla. Aleksista ei myöskään löytynyt uudempia viitteitä autotallin ovitesteistä, jotka olisivat olleet muissa lehdissä kuin Tekniikan Maailmassa.
Tässä vastauksessa oletetaan, että halutaan löytää lapsen kasvamiseen liittyviä runoja.
Kirjastossa on kirja, jossa lastenrunoja on aiheittain. Teos on Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2. Aiheesta kasvaminen tai kasvu on mainittu nimeltä mm. seuraavia runoja (suluissa teos): Piis piis pientä lasta (Kuukernuppi), Enkös mieheltä jo näytä (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Iso ja pieni (Kaija Pakkanen: Runoretki), Kodin tyttöselle (Immi Hellen: Lapsuuden lauluja), Kukapa muu (Ester Ahokainen: Soita, soita kissankello), Pienet jalat - isot jalat (Kaija Pakkanen: Hassu noita), Päivä paistaa (Martti Haavio: Aarteiden kirja), Vuodet (Arvid Lydecken: Kotoa ja kaukaa).
Runoja on toistaiseksi asiasanoitettu hyvin vähän, joten kannattaa...
Lasten aineistosta ei mene varausmaksua. Tätä elokuvaa on kirjastoissa sekä lasten että aikuisten osastolla. Varausmaksu menee, jos olette varanneet elokuvan aikuisten osastolta.
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Pikku Pekan hammassärky- runon on kirjoittanut Rauha Kilpi ja runo löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi-Rauhamaa). Ikävä kyllä kyseistä kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta se voidaan kaukolainata kirjastomme kautta.
Hymni kotiseudulle on kirjoitettu vuonna 1932 ja omistettu Pohjois-Pohjalaiselle Osakunnalle. Se ei ole ilmestynyt missään runokokoelmassa.
Lähde: V.A. Koskenniemi, Kootut runot. WSOY 1977.
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua: http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
Thomas Brezina ei ole naimisissa eikä hänellä ole myöskään lapsia. Tässä vielä joitakin tietoja: synt. 30.1.1963 Wienissä, 1,76 cm pitkä, 62-66 kg, silmät ruskeat, kengännumero 41-42.
Löysin sanalle "ihq" merkityksen, joka tarkoittaa ihanaa tai "ihkua" ja seuraavassa myös selitys tälle slangi-sanalla.
ihq/ihku - ihana, ainoastaan suomalaisessa slangissa. Tavataan usein pissisten ja teinixien puheessa ja kirjoituksissa. Mukana tavataan joskus myös liitteitä, jolloin "ihana" voidaan ilmaista esim. "ihqraxupoxu". Käytetään usein myös ironisesti.
Tietonepeleistä löytyy tietoja ja yhteyslinkkejä seuraavalta sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokonepeli
Peleistä keskustellaan mm. Pelikoneen sivuilla, josta voi varmasti kysellä pelien merkityksiä:
http://pelikone.fi/users.php
Toinen keskustelusivu:
http://www.pelikulma.net/keskustelu/konsolit-ja-pelit-t5614.html
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Tässä on lista joistakin kirjoista, joissa saattaa esiintyä oikeantapainen henkilöhahmo. On tietenkin mahdoton sanoa, ovatko nämä henkilöt täsmälleen oikeanlaisia tutkimuksesi kannalta.
F.M. Dostojevski: Idiootti (ruhtinas Myskin)
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (räätäli Halme)
Lars Görling: 491 (opettaja)
Henning Mankell: Comedia infantil
Tommy Tabermann: Pelastaja
Michael Cunningham: Säkenöivät päivät
William Shakespeare: Kuningas Lear (Cordelia - ainakin näytelmän loppupuolella)
Sinulla ilmeisesti on jo tiedossa Markku Envallin kirja Nasaretin miehen pitkä marssi: esseitä Jeesus-aiheesta kirjallisuudessa.
Termiä perfektionismi käytetään kovin monenlaisissa yhteyksissä ja monimerkityksellisesti. Aihetta käsitellään mm. monissa persoonallisuuden kehitystä käsittelevissä kirjoissa. Tässä muutamia yliopistojen Linda-tietokannan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html)kautta löytyneitä, aihetta jollakin tavoin käsitteleviä suomenkielisiä teoksia:
- Persoonallisuuden, itsetunnon ja perfektionismin vaikutus muusikon esiintymisjännitykseen [Elektroninen aineisto] / Jonna Katariina Vuoskoski (pro gradu -työ, 2007)
- Koska lakkasin olemasta omalla puolellani : näyttelemishaaveet ja epävarmuus teatteri-ilmaisun koulutuksessa / Minna Rimpilä (AMK-opinnäytetyö, 2004)
- Itsearvostus, fyysinen kompetenssi ja perfektionismi...
Stephen Kingin novellista "Rita Hayworth - avain pakoon" (1995) on myös tehty samanniminen elokuva. Alkuteoksen nimi on "Rita Hayworth and Shawshank Redemption". Elokuvan tuotantovuosi on 1994 ja ohjaaja Frank Darabond.
Teos kertoo nuoresta pankkirista, Andy Dufresnesta, joka tuomitaan istumaan kaksi elinkautista Shawshankin vankilassa.
Thomas Brezinalla on Ray Tom Robinson -niminen hevonen ja Daffi-niminen valkoinen länsiylämaanterrieri. (http://www.thomasbrezina.com/privat/tiere/?sid=90d8a7632e7bcdd697d61fc0…)
Tällaisissa asioissa kirjaston asiantuntemus ei riitä auttamaan, mutta sivustoomme on kerätty suomalaisia erikoisalojen kysy-palveluita. Niiden joukosta voisi löytyä sopiva, tässä linkki
http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/kysypalveluita .
Salakarin ruotsintajan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Canth tuskin on itse käännöstyötä tehnyt - siitä päätellen, että kirjeessään Werner Söderströmille 21.1.1888 hän viittaa Salakarin ruotsinkieliseen laitokseen seuraavasti: "Niinkuin jo kirjekortissa mainitsin, on hra Edlund pidättänyt itselleen oikeuden 'Salakarin' ruotsintamiseen, joten ei siis tällä kertaa voi tulla välillämme sopimusta." (Minna Canthin kirjeet)
Blindskär löytyy digitaalisena täältä, http://digi.kirjastot.fi/items/show/7878
Ylöjärven historiakirjoissa miekasta on aika vähän tietoa. Sen sijaan meillä on kirjaston kotiseutukokoelmassa kopio Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa nro 75 julkaistusta artikkelista, jonka on kirjoittanut Mirja Koskimies. Nelisivuisen artikkelin nimi on Ylöjärven Mikkolan akantuskoristeinen miekka, ja siinä on myös muutamia valokuvia ko. miekasta.
Artikkelia ei lainata, mutta voit lukea (ja halutessasi kopioida) sen täällä Ylöjärven Leija-kirjastossa.
