Suomalaisen nimikirjan mukaan Tuomaala kuten myös Tuomala ja Tuomola ovat asutusnimestä sukunimeksi siirtyneitä nimiä. Näiden asutusnimien taustalla on ristimänimi Tuomas.
Tuomaala tunnetaan talonnimenä eri puolilla maata. Sukunimenä sitä on runsaimmin Pohjanmaalla, Pohjanlahden perukassa ja Pohjois-Kainuussa. Mutta sitä esiintyy myös Hämeen läänin alueella ja Jyväskylän seudulla.
Tuomaala-, Tuomala- ja Tuomola- nimistä on kaikista sukunimentapaisia asiakirjamerkintöjä 1500-luvun puolivälistä lähtien.
Lähde:
Suomen kielen sanakirjat. 6 : Suomalainen nimikirja / etunimet: Kustaa Vilkuna ; avust.: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen ; sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Otava, 1984
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta (http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm) antaa kaksi teosta, joissa on Pekka Halosen kuvitus.
Aho, Juhani: Kolme lastua lapsille (WSOY, 1899)
Sisältää kolme Ahon eläinsatua: Surullinen tarina jäniksen pojasta, Iloinen tarina jäniksestä ja pojasta sekä Haltijan joululahjat. Kansi on vaalea, ja kuvassa poika laskee suksilla mäkeä ajaen takaa jänistä, jonka toisesta takajalasta roikkuu ansalanka.
Voionmaa, Väinö: Erämiehet : historiallinen kertomus Pirkkalanpohjasta (Kansanvalistusseura, 1909)
1500-luvulle sijoittuva historiallinen romaani. Kannen kuvassa suksilla liikkeellä oleva Inki katselee piilosta puiden takaa tulessa olevia rakennuksia ja ihmishahmoja...
Shakespearen Sonetit on alunperin suomentanut Aale Tynni ja hänen käännöksensä on:
"Puserra kukka! Kun on talvi yllä,
se hahmon hylkää: aines säilyy kyllä."
Sonetista löytyy myös Kirsti Simonsuuren käännös:
"Talvellakin kukka tislattuna hyvin
menettää vain loiston: yhä tuoksuu ydin."
sekä Leo Saukkoriipin käännös:
"vaan kukkaistisle talven tullessa
jos hahmon hylkää, pitää tuoksunsa."
Austenin Emmasta Aune Brotheruksen käännös tuosta kohdasta on:
"Mistä löytäisimme paremman tyttären, hellemmän sisaren tai uskollisemman ystävän?"
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2.p. WSOY, 1995)
Simonsuuri, Kirsti: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen sonetit (Yliopistopaino, 2005)
Shakespeare, William: Sonetit 2007 (suom....
Kyseinen novelli sisältyy kokoelmaan Ivan Bunin: Valitut kertomukset vuodelta 1969. Teos on lainattavissa useasta Helmet -kirjastosta. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Teos on saatavissa myös Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastossa, www.rusin.fi > Kirjasto- ja tietopalvelut, aineistohaku Veera.
Lisäksi novelli on suoraan luettavissa internetissä englanninkielisenä nimellä ’In Paris’.
Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä.
Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa....
Kukaan ei murhannut Robin Cleveä - ilmeisesti. Mitään todisteita rikoksesta ei ainakaan löydy.
Asiasta lisää Tommi Aition 15.11.2003 Helsingin Sanomissa julkaistussa kirja-arvostelussa. http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/HS20031115SI1KU02ltu
Espoon kaupungin nettisivuilta (palvelut nuorille) löytyi linkki nuorten Pulmakulmaan. Siellä on omana osionaan työ. Toivottavasti saat tätä kautta vinkkejä työnhakuun.
http://www.nuoret.info/Keskustelut/Aiheet.aspx?ID=59
Helmet -aineistohausta löytyy teos Räty, Tapio: Uusi lastensuojelulaki, Edita, 2007. Tällä hetkellä teos on saatavissa. Saatavuuden voi tarkistaa linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1824343~S12*fin .
Teoksesta on ilmestynyt uudistettu ja korjattu laitos nimekkeellä Lastensuojelulaki: käytäntö ja sovelta-minen, Edita, 2010. Teokseen on varausjono.
http://www.helmet.fi/record=b1942563~S12*fin .
Aineistovarauksen Helmet -kirjastoihin voi tehdä paitsi internetissä myös puhelimitse mihin tahansa kir-jastoverkon toimipisteeseen tai paikan päällä lähikirjastossa.
Teos Sorvari, Hannu: Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa, Tammi, 2001, on saatavissa Helsingin yli-opiston opiskelijakirjastosta (https://finna.fi ).
Opiskelijakirjaston...
Pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmässä voi aviopuolisosi hakea varauksesi kortillasi, kunhan vain kirjoitat hänelle valtakirjan. Valtakirjassa on oltava päiväys ja allekirjoitus, joten joka kerta on kirjoitettava uusi valtakirja. Toki voitte edelleen varata kirjat miehesi kortille, jolloin hän pystyy lainaamaan kirjat. Forssan kirjastoissa on omat kaukolainasääntönsä, mutta ilmaista kaukolainaaminen ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti.
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös...
Stina Grandellin esittämänä kappale löytyy vain Yleisradion omista äänitteistä, jotka on haettavissa FONO-tietokannan kautta. Äänitteet ovat oikeastaan vain Yleisradion sisäiseen käyttöön ja valitettavasti Yleisradion äänilevystöstä ei voi tilata kopioita Fonossa luetelluista äänitteistä.
Tätä äänitettä ei näytä olevan missään kirjastossakaan saatavilla saati myynnissä.
Kyseinen Lenita Pihlajan toimittama teos Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus on luettavissa internetissä pdf-tiedostona. Teoksen sivulla 45 mainitaan Tuula Kallioniemen tarina Njeppanimaaju, joka on olemassa sekä tekstinä että nauhoitteena. Kirjastomme lasten- ja nuortenosaston erikoiskirjastonhoitajan asiantuntemus auttoi löytämään oikean teoksen. Tarina Njeppanimaaju sisältyy Tuula Kallioniemen teokseen Reuhurinne 1. Teos on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Anni Polva syntyi 6.1.1915 Pietarissa. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Tampereella, ja sittemmin hän asui Turussa. Hän kuoli 23.7.2003. Parhaiten Anni Polva tunnetaan Tiina-sarjasta, ja sen lisäksi hän on kirjoittanut monia muita lasten- ja nuortenkirjoja sekä kymmeniä romanttisia viihderomaaneja aikuisille.
Luettelon kaikista Anni Polvan julkaisemista kirjoista sekä tietoja hänen elämästään löydät esim. kustantaja Kariston sivuilta osoitteessa http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a… ja kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (Kirjastopalvelu oy 1995). Anni Polva on kirjoittanut myös muistelmateoksia, joissa hän kertoo elämästään: Kun olin pieni (1986), Hyvästi lapsuus (1987) ja...
Morris, Miksi kissa kehrää, 1989:
Kissa pesee itseään
- pitääkseen itsensä puhtaana pölystä, liasta ja aterian tähteistä
- pitääkseen turkin sileänä kylmyyttä vastaan
- kesällä levittääkseen turkkiin sylkeä kuumuutta vastaan
- kesällä saadakseen auringonvalon tuottamaa d-vitamiinia
- kiihdyttääkseen karvan tyvessä olevien ihorauhasten toimintaa saadakseen turkin vedenpitäväksi sateella
Radonia esiintyy alueilla, joiden kallio- tai maaperässä on riittävästi radioaktiivisia mineraaleja. Uraaniamalmien ja uraanikaivosten alueella radonia varmaankin esiintyy, mutta usein myös tavallisessa graniittisessa kivessä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että ilmaan tai vaikkapa porakaivon veteen erittyy radonkaasua. Esimerkiksi Suomessa itäisellä Uudellamaalla on graniittisia alueita, joilla radon on huomattava ongelma.
Joten Venäjäällä varmasti on radonia uraanimalmien ja jätealueiden ympäristössä, mutta saattaa olla myös joidenkin graniittien alueilla, vaikka niissä ei hyödynnettäviä uraanimalmeja olisikaan. Tarkempaa tietoa Venäjän radon alueista saattaa olla Suomen Säteilyturvakeskuksella http://www.stuk.fi/
Vietnamin kielellä löytyy vain 38 nimekettä, joista suurin osa on sanakirjoja yms kielioppaita, mm. monikielinen terveyssanasto. Joukossa on muutama lastenkirja, yksi vietnamilaisen tekemä matkakertomus Euroopasta, 12 aikuisten romaania ja kaksi cd-levyä. Lehtiä ei ole.
Saat koko listan esiin Venny-verkkokirjastosta http://verkkokirjasto.vaasa.fi/
valitsemalla Lisärajaukset > kielet pudotusvalikosta hakusanaksi vietnam ja kirjallisuuslaji- kohdassa Kauno- ja tietokirjallisuus. Muut kohdat hakulomakkeessa jätetään tyhjiksi tai käytetään oletusarvoa.
Olisiko kyseessä kirja Marley ja minä, kirjoittajana John Grogan (WSOY 2007?
Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva vuonna 2008.
Yllämainitussa kirjassa ei kertojana olekaan koira. Koira kertojana on Eppu Nuotion kirjoittamassa sarjassa,jossa päähenkilönä on koira nimeltä Kingi, samoin Christine Nöstlingerin kirjassa Onko koira kotona (WSOY 1988).
Nimi on talonnimenä tuttu kaikkialla Suomessa. Nimen taustalla on lähinnä ruotsalaisesta henkilönnimistöstä lainautunut Sigfrid. Tästä henkilönnimestä on meillä käytetty mm. asuja Sipi, Sipo ja Sippo, jotka ovat talon tai isännimestä siirtyneet sukunimistöömme. Sukunimenä se on länsisuomalainen, jota käytetään erityisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla esiintyvät sukuniminä myös Alasippola, Ala-Sippola Ylisippola ja Yli-Sippola. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan se on nykyisenä nimenä 1419 henkilöllä.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Sukunimet
