Bussi-sana tulee latinan sanasta 'omnibus', joka tarkoittaa 'kaikille'. Sanan alkuosa tulee sanasta 'omnis' ('joka, jokainen', monikossa 'kaikki') ja sanan loppuosa -bus on datiivin pääte.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. SKS, 1992.
Heikel: Latinalais-suomalainen sanakirja. Otava, 1935.
Käytetyin tapa puun "kasvusuunnan" päättelemiseksi laudasta on sahausnukka - katkenneesta puusolukosta muodostuva nukka osoittaa sydänpuun puolella kohti latvaa. Tästä johtuen lauta on rakennettaessa asetettu yleensä tyvipää ylöspäin veden valumisen helpottamiseksi.
Liedon kirjastossa ei ole kierrätystä, mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy tällä hetkellä juuri sellainen BookCrossing-piste, johon voi tuoda kirjat.
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseistä henkilöstä. Osoitteessa http://www.kankaanpaa.fi/html/fi/1052129161850224027.html oleva sivu on käytännössä ainoa maininta, jonka onnistuin kaivamaan. Tutkimissani historiikeissa Taulun Anttia ei ollut ainakaan hakusanahenkilönä, eikä hänestä löytynyt edes osumia vanhoista sanomalehdistä. Satunnaisten Kankaanpäästä kerättyjen sananlaskujen silmäilykin antoi tulokseksi nollan.
Sopivaa iltaluettavaa 6-11-vuotiaille lapsille voisivat olla esimerkiksi Marvi ja Merja Jalon Jesse-koirakirjasarja, Eppu Nuotion Kingi-koirakirjasarja, Jo Nesbon seikkailulliset Tohtori Prottori -kirjat sekä Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -sarja.
Arkikertomusten puolelta kannattaa tutustua esimerkiksi Tapani Baggen Urho-sarjaan, Karo Hämäläisen Samuli-sarjaan ja Tuula Kallioniemen Konsta-sarjaan.
Kaikki edellä mainutut kirjasarjat soveltuvat hyvin sekä tytöille että pojille.
Jos kirja on jossakin HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa, voit tilata sen mihin tahansa noiden kirjastojen toimipisteeseen. Varaaminen onnistuu osoitteessa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.
Mikäli kirjaa ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastoissa – yliopiston kirjastot mukaan lukien –, sen voi saada kaukolainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv….
Sekä Arto että Aleksi -tietokantojen haulla löytyy lisäjarruvaloja käsitteleviä artikkeleita vain kaksi, toinen on Tuulilasin artikkeli ja toinen Tekniikan Maailman artikkeli. Valitettavasti nämä artikkelit ovat vuodelta 1988 ja kertovat molemmat lisäjarruvalon asennuksesta autoon eli ne eivät ole haluamianne artikkeleita.
Helsingin Sanomien artikkelien etsiminen onkin jo hankalampaa. Ne täytyisi etsiä selailemalla. Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Helsingin Sanomia 1980-luvulta, mutta voimme tilata niitä kaukolainaksi mikrofilmeinä, jos haluatte selailla lehtiä mikrofilmeiltä pääkirjaston mikrofilminlukulaitteella. Kaukolainaus on maksullista. Kouvolan kaupunginkirjastossa on Helsingin Sanomia myös 1980-luvulta. Nekin ovat...
Rohkenisin olettaa, että suomennosta ei ole, ovathan laulun sanat niin Maria-painotteiset, ettei meikäläisissä kirkollisissa yhteyksissä niille liene ollut käyttöä. Saksankielisten roomalaiskatolisten hiippakuntien virsikirjassa (Gotteslob 2013) tämä laulu on numerona 524.
Sinänsähän tämä laulu käyttää keskiaikaisen Ave maris stella -hymnin aineksia (se on ko. kirjassa numero 520). Luultavasti Klemetin Piae cantiones -suomennos liittyy tähän. Todennäköisesti siinäkin on Maria-painotusta lievennetty, alkuperäinen Piae cantiones -kokoelmahan ilmestyi uskonpuhdistuksen jälkeen.
Roomalaiskatolinen suomennos Ave maris stella -hymnistä löytyy kokoelmasta
Cantemus : Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. - Katolinen tiedotuskeskus, 2012...
Kyseessä saattaisi olla Martti Haavion satu Pullapoika, joka ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1950. Tarinassa Hilkka-niminen tyttö leipoo Pullapojan, joka hyppää uunista elävänä ja lähtee maailmalle seikkailemaan. Pullapoika tapaa Jänö-Pupun,Repo-Ketun, Susi-Hukan ja Nalle-Karhun, jotka kaikki yrittävät syödä sen. Lopulta Pullapoika päätyy takaisin kotiin, ja Hilkka syö sen.
Satu löytyy mm. näistä kirjoista:
Martti Haavio: Pullapoika
Martti Haavio: Iloinen lorukirja (s. 87-91)
Martti Haavion kirjassa "Kultainen lukukirja" sadusta on erilainen versio, ja se on sarjakuvin kuvitettu.
Lintujen syysmuutto käynnistyy jo toukokuun lopulla. Monet lajit lähtevät heti pesinnän päätettyään. Tärkein syysmuuton käynnistymisen ajankohtaan vaikuttava yksittäinen tekijä on kuitenkin ravintotilanne. Hyönteissyöjälinnut, joihin pääskytkin kuuluvat, valmistautuvat hyvissä ajoin syksyn lähestymiseen - ilmojen kylmenemiseen ja lentävien hyönteisten määrän vähentymiseen.
Haara- ja räystäspääskyn muutto alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu rauhallisena elokuun alkuun saakka, jolloin muutto kiihtyy. Törmäpääsky viipyy viikon tai pari pitempään. Kaikkien kolmen maassamme pesivän pääskylajin päämuutto ajoittuu elokuun loppupuolelle ja elo-syyskuun vaihteeseen.
Kirjallisuutta:
Valter Keltikangas, Muuttolinnun tie. WSOY, 1987
Markku...
Hei!
GTK:n pohjavesitutkimustietoja löytyy ao.raportista, myös pdf-tiedostona. Ne ovat v. 1999 toteutetusta valtakunnallisesta hankkeesta "1000 kaivoa". Utsjoen kunnan alueelta on silloin tutkittu 4 porakaivoa, 2 maaperän kaivoa ja 2 lähdettä. Näytteenottopisteet on esitetty raportin sivulla 10. Sivulla 44 on pitoisuuskartta, jossa porakaivojen rautapitoisuudet koko Suomessa. Utsjoen tutkitut porakaivot sijaitsivat Utsjoen kuntakeskuksesta etelään n. 7 km, Outakoskella, Karigasniemellä ja Pulmankijärvellä. Näiden kaivojen rautapitoisuudet olivat <0,03 mg/litra, eli pienemmät kuin yksityiskaivoille annetut suositukset enimmäispitoisuuksista. Kaikki tutkitut vedet olivat hyvälaatuisia.
Tässä kyseessä olevassa kohteessa saattaisi olla esim...
HelMet-kirjaston englanninkieliset äänikirjat löydät tekemällä haun äänikirjat HelMet.fi -sivulla. Tarkennetun haun kautta voi lastenkirjat rajata pois lisäämällä hakuoperaattorin EI ja kirjoittamalla uuteen kenttään lastenkirjallisuus. Kielen rajaaminen onnistuu joko heti tarkennetussa haussa tai haun tehtyään vasemman palkin rajoittimista.
Kirjoja löytyy cd-levyillä, jokunen kasettikin vielä ja e-aineistona OverDrive-palvelusta. OverDriven e-äänikirjat vaativat OverDrive Media Console -ohjelman asennuksen. OverDriven sivuilta voit tarkistaa, saatko ohjelman ladattua laitteellesi.
http://help.overdrive.com/customer/portal/articles/1481729-getting-star…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ohjeet_ekirjapalveluihin(25…
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Hei!
En löytänyt Hermanna Hessen novellia, joka vastaisi kuvaustasi. Luulen, että kyseessä on eteläamerikkalainen tarina kalastajasta ja liikemiehestä. Tästä löytyy useita muunnelmia netistä, koska sitä on käytetty downshiftauksen/leppoistamisen esimerkkinä.
Suomenkielinen versio tarinasta löytyy esim. täältä: http://hidastaelamaa.fi/2011/01/tarina-kalastajasta-ja-liikemiehesta/. Sivulla mainitaan, että kertomus on alun perin Timothy Ferrissin kirjasta 4 tunnin työviikko: unohda yhdeksästä viiteen -elämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Mary Roachin teosta "Stiff - The Curious Life of Human Cadavers" ei ole suomennettu.
Kaikista Suomessa julkaistuista teoksista pitäisi löytyä tiedot Suomen Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliogragiasta. Suomennokset löytyvät tietokannasta myös alkuperäisnimellä. Alla on linkki Fennicaan.
https://finna.fi
http://www.maryroach.net/books-news.html
Jason Lewisin trilogian ensimmäiselle osalle "Tummat vedet : {lihasvoimin maailman ympäri}" (Basam Books, 2013) ei toistaiseksi ole ilmestynyt jatko-osaa suomeksi. Kansallisbibliografiassa ei ainakaan vielä ole ennakkotietoa seuraavan suomennetun osan ilmestymisestä, eikä kustantajalta vielä osattu sanoa, tuleeko trilogialle jatkoa.
Trilogian ensimmäinen osa "The Expedition, Dark Waters: True Story of the First Human-Powered Circumnavigation of the Earth" ilmestyi vuonna 2012. Toinen osa "The Expedition, The Seed Buried Deep" on ilmestynyt vuonna 2013. Kolmannesta osasta ei toistaiseksi löydy julkaisutietoja, mutta kustantajan sivuilla mainitaan trilogian kolmas osa "The Expedition, To the Brink" (2014).
https://finna.fi
https://www....
Kirjastoauto-osaston johtaja pyysi kertomaan, että Jätkäsaareen tulee pysäkki uusien aikataulujen voimaan tulon myötä eli todennäköisesti loppusyksystä 2014.
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
