Levä-sanalla ei ole vastineita suomen sukukielissä. Kaisa Häkkinen kirjoittaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2004) näin: ”Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä olemiseen viittaava levä-vartalo.”
Levä-vartalo ei esiinny itämerensuomessa itsenäisenä sanana vaan esim. sanoissa levällään ja levälleen. Sanavartalo on arvioitu vanhaksi germaaniseksi lainaksi, ja alkumuodoksi on rekonstruoitu *lewā, jota edustaa mm. islannin ljá ja norjan ljó. Ne merkitsevät niitettyä, mutta vielä levällään olevaa heinää. Häkkisen mukaan lainaselitys on mahdollinen, mutta...
Kyseisessä kirjassa ei valitettavasti ole kaipaamaasi sitaattia, vaikka siellä on muutamia poimintoja Thatcherin puheista. Muutama muu ulkopoliittinen lausahdus mainitaan kyllä ja tekstissä kerrotaan Thatcherin suhteesta Yhdysvaltoihin.
Rajalan kirjassa on pikaisen selailun perusteella sitaatteja suurin piirtein kaikilta merkkihenkilöiltä, joista kirjassa kerrotaan.
Tällä hetkellä Vaskin omissa tiedoissa ei pysty muuttamaan osoitettaan. Asia on kyllä työn alla ja myöhemmin onnistuu. Tällä hetkellä voit ilmoittaa osoitteenmuutoksen paikan päällä omassa kirjastossasi, soittamalla kirjastoosi tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen vastaanotto.kaupunginkirjasto@turku.fi.
Turun pääkirjasto, vastaanotto puh. 02 2620 624
Teoksessa Höystikkäät: makupaloja Savon latvoelta (2005) kerrotaan, että murteellinen sanonta "uute uhaten" tarkoittaa 'tieten tahtoen, esim. jtk. kieltoa uhmaten'. Unto Eskelisen Kieljkiärylöetä-kirjassa (1985) sanonta on puolestaan muodossa "uutten uhkaen" ja sen merkitys 'asiakseen, varta vasten, juuri sen takia'. Suomen kielen etymologinen sanakirja V (1975) puolestaan mainitsee, että sanasta ”uhka” etymologisesti lähtöisin oleva sanonta ”uuten uhaten” on savolaismurteinen adverbi, jonka merkitys on ’varta vasten, ehdoin tahdoin’.
Kyseistä filmiä ei ole kirjastojen kokoelmissa. Viimeksi TV2 on esittänyt sitä keväällä 2005. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n kirjaston kokoelmista filmi löytyy ja siellä on myös mahdollista käydä katsomassa se. KAVIn kirjaston osoite on Sörnäisten rantatie 25 A, puh. 09 615400.
Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta löytyy kirjailijaesittelyjä. Kirjailija Hannu Salaman esittely löytyy täältä:
http://www.otava.fi/kirjailijat/hannu_salama/
Jos haluat kustantamosta lisätietoja, voisi kaunokirjallisuuden osastoassistentti Päivi Surakka olla oikea henkilö. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Tietoa Hannu Salamasta ja hänen tuotannostaan, sekä myös linkkejä muihin lähteisiin löytyy kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fin sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Turkkilainen kaupunki Gallipoli on nykyturkissa Gelipolu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gallipoli
Helpoimmin kaupunkiin pääsee Istanbulista valmiiksi järjestetyillä retkillä. Ainakin alla oleva matkanjärjestäjä järjestää myös Gallipolin taisteluun liittyviä retkiä:
http://www.rsltours.com/
Melko hyvän tuloksen saat valitsemalla Tarkennetun haun kautta aiheeksi asiasanan uskottomuus ja Kokoelma-valikosta tietokirjat:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Esimerkiksi alla olevat kirjat voisivat olla etsimiäsi:
- Uskottomuuskriisistä toipumiseen / koonneet: Kirsi-Klaudia ja Kai Kangas ; asiantuntijat: Maiju ja Kari Kuhanen
- Revitty sydän : voiko uskottomuudesta toipua? / Maria Buchert, Kari Kiianmaa, Tellervo Uljas
- Kirjeitä rakkaudessa petetyille / Kari Kiianmaa
- Styylaten ja pettäen : luottamuksen ongelma ja postindividualismi nuorten sukupuolikulttuurissa / Sari Näre
- Uskollisuudesta ja uskottomuudesta / Maija-Riitta Ollila
- Kävelevä sisällissota / Seija Leppänen
-...
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä. Tässä muutamien kirjastojen tilastoja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/HelMetkirjaston_halutuimm…
http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Lainatuimmat-kirj…
http://kirjasto.kuopio.fi/112014/fi/articles/lainatuimmat-kirjat-ja-lev…
http://www.harjavalta.fi/palvelut/kirjasto/kirjaston-lainatuimmat-v-201…
Uusille suosikeille ei tietysti ole ehtinyt kertyä lainoja yhtä paljon...
Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta
Suomen musiikin historia
Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät:
2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996.
Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003.
Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002.
Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006.
Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004.
Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Todennäköisesti kysymyksessä mainituilla unkarin ja suomen sanoilla ei ole etymologista yhteyttä.
Unkarin asztalos on muodostettu sanasta asztal 'pöytä', joka on slaavilainen laina, esimerkiksi venäjän samaa merkitsevä стол/stol.
Suomen astalon alkuperä on hieman epäselvä, lähisukukielissämme on paljon vastineita. Todennäköisesti astalokin on lainautunut slaavilaiselta taholta, taustalla voisi esimerkiksi olla muinaisvenäjän остен,остьнъ/ostén,ostinu 'sauvan tai kepin terävä kärki'.
Házaspár-sanan alkuosassa on sana ház 'talo, tupa, huone'. Sanalla on lukuisia vastineita erilaisissa suomensukuisissa kielissä, suomessa 'kota' on samaa alkuperää. Mahdollisesti tämä sana on lainautunut kieliryhmäämme indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi...
Ritari Siniparta satu löytyy Perrault: Suuret satuklassikot-kokoelmasta (Perrault, Charles: Perrault. WSOY 1991). Siniparta-niminen satu löytyy myös Philip, Neil: Kaunotar ja hirviö: satuja maailmalta-kokoelmasta. (WSOY)
Kyllä, palvelumme on oikea paikka kysyä kaikenlaisista asioista.
K-kauppiasliitosta (http://www.k-kauppiasliitto.fi/k-kauppiasliitto) kerrottiin, että heillä on jäsenluettelo. Kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ja kysellä tarkemmin. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.k-kauppiasliitto.fi/contact-info
Liitosta löytynee tietoa myös kaupan perustamiseen liittyvistä säännöistä. Sota-aikana, joulukuussa 1942, määrättiin, että kauppaliikkeiden perustaminen ja laajentaminen, mikäli niiden toiminta koski säännösteltyjä tarvikkeita, raaka- tai polttoaineita sekä käyttövoimaa, oli kiellettyä ilman kansanhuoltoministeriön lupaa. (lähde: Aulis J. Alanen, Suomen maakaupan historia, 1957)
Hyvä lähde on varmasti myös K-kauppiasliiton 100-...
Muistopäiviä, juhlavuosia ja muita merkkihenkilöiden muistamisia voidaan haluttaessa viettää aina tasavuosien täyttyessä joko henkilön syntymästä tai kuolemasta laskien. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen kohdalla on juhlistettu kumpiakin: vuonna 1965 syntymän 100-vuotispäivää mm. nimikkoviulukilpailun perustamisella ja vuonna 2007 kuoleman 50-vuotispäivää erilaisin konsertein. Vuosi 2015 on jälleen juhlavuosi, sillä silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjän syntymästä.
Usein muistamisissa ovat kyseessä viidelläkymmenellä tai sadalla jaolliset vuosimäärät, joten merkkipäiviä päästään viettämään melko harvoin. Vuosi 2014 on Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuosi. Jansson kuoli vuonna 2001, joten hänen kuolemansa 100-vuotispäivää...
Kollegani selvityksen mukaan Paul Bourgetin Toinen rakkaus ei ole romaani vaan lähinnä novelli tai pienoisromaani. Hakuteoksissa ja tietokannoissa ei ilmeisesti tämän takia mainita sen alkuperäistä nimeä. Kertomus on ilmestynyt Bourgetin teoksessa "L'irréparable: Deuxième amour; Profils perdus" sen kahdesta kertomuksesta ensimmäisenä. Toisen rakkauden alkuperäinen nimi siis lienee Deuxième amour.
Kertomus löytyy sivuilta 141-237 sähkökirjasta alla olevan linkin kautta:
https://archive.org/details/lirrparabledeux01bourgoog
Paul Bourgetilta suomennettuja teoksia ovat myös nämä:
- Avioero
- Kuoleman tarkoitus
- Luvattu maa
- Opetuslapsi
Tässä muutamia onnittelurunokirjoja:
Hyvien päivien kirja / toimittanut Salme Saure (Otava, 1993)
Juhla on runojen aikaa / toimittanut Liisa Majapuro (Karisto, 1980)
Päivän säkeitä : syntymäpäiväkirja / runot valinnut Riitta Immonen (Kirjayhtymä, 1985)
Kannattaa ehkä myös selailla joitakin runoantologioita, jos niistä löytyisi sopiva runo. Henkilöä tuntematta minun on kuitenkaan vaikea suositella mitään yksittäistä runoa.
Käsin kirjoittaminenkin voi olla melko nopeaa. Muistan jopa kuulleeni jonkun kirjailijan sanoneen, että tietokoneella kirjoittaminen on jopa liian nopeaa suhteessa siihen, että kirjoitettavaa tekstiä pitäisi ajatellakin.
Toisaalta Topelius eli melko vanhaksi ja kirjoitti joka päivä, joten ehtii siinä tekstiä syntyä vähän hitaammillakin välineillä. Osoitteessa http://www.sls.fi/topelius/index.php?docid=82 todetaan, että Topeliuksen julkaistut teokset ovat noin 15 700 painettua sivua. Jos Topeliuksen aktiiviseksi kirjoitusajaksi laskisi vaikka varovasti arvioiden 50 vuotta, olisi tekstiä syntynyt keskimäärin 314 sivua vuodessa eli vajaa sivu päivässä. Ei kuulosta aivan järkyttävältä tahdilta käsin sulkakynällä kirjoitettunakaan. En löytänyt...
