Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Tässä joitakin mahdollisia romaaneja ja muistelmia, jotka liittyvät aihepiiriisi.
Bloemertz, Günther : Taivasta lähinnä. 1953. Saksalaisista lentäjistä toisen maailmansodan aikana kertova romaani.
Dunmore, Spencer : Pommituslento. 1971
Kuvaa aluksi 2. maailmansodan ajan brittien lentotukikohtaa ja sieltä ennen lomittamista viimeiselle lennolleen valmistuvan pommikoneen miehistön lähtötunnelmia. Myöhemmin kirjassa kuvataan takaa-ajotilannetta vuoroin brittien, vuoroin saksalaisten näkökulmasta.
Follett, Ken : Haamulento.2004. Toisen maailmansodan alussa saksalaiset pudottavat brittien lentokoneita taivaalta. Samaan aikaan tanskalainen poika löytää saksalaisten salaiset lentokonesuunnitelmat.
Higgins,...
Satakirjastoissa, joihin mm. Rauma kuuluu, tätä kirjaa ei enää ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta se löytyy. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi.
Ylen sivuilla on ollut aiheesta vastikään artikkeli. Artikkelissa asiasta on kysytty kotieläinbiotekniikkaan erikoistuneelta yliopistonlehtori Kari Elolta Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitokselta. Hänen mukaansa ajatus ei ole mahdoton, mutta sisältää vielä monia mutkia. Uutinen on luettavissa Ylen sivuilta:
http://yle.fi/uutiset/laktoosittomuus_ei_ole_itsestaanselvyys__ratkaisu…
Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
Helmet-kirjastojen sivuilla on kouluille tarkoitettuja lukudiplomeja, eli lukusuosituksia ja -ehdotuksia eri ikäisille lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Toisen asteen diplomista löytyy suosituksia lukioikäisille. Ne on jaoteltu ryhmiin aiheen tai teeman mukaan. Täältä voisi löytyä kiinnostavaa luettavaa. Kirjat saa lainaan kirjastoista:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=12
Toiminimilaissa 128/1979 säädetään yritysten toiminimistä.
Toiminimilain 10§ 2. kohdassa sanotaan:
"Toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla:
...
2) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi, taiteilijanimeksi tai vastaavanlaiseksi nimeksi, ellei nimi ilmeisesti tarkoita kauan sitten kuollutta henkilöä, eikä myöskään mitään sellaista, joka voidaan käsittää säätiön tai yhdistyksen tai muun sellaisen yhteisön nimeksi;"
Patentti- ja rekisterihallitus hallinnoi kaupparekisteriä, joka on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Toiminimilain 128/1979 2§ 2.momentissa sanotaan:
"Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin, jos se on tämän lain mukainen ja selvästi erottuu rekisterissä ennestään olevista...
Sinulla on tosiaan palvelu päällä ja meillä ei tähän ole tullut muutoksia. Todennäköisesti jonkun päivityksen yhteydessä sähköpostipalvelusi ohjaa kirjastosta tulevat viestit roskapostikansioon. Ohessa linkki, jonka takaa löytyy ohjeita asian tarkistamiseen
https://kirjasto.vaasa.fi/306362/fi/news/tarkista-ohjautuvatko-kirjasto…
Kyseinen katkelma on Väinö Hannikaisen laulusta Marja-Liisa, jonka sanat ovat L. Onervan runoilemat. Laulun nuotti ja sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 3 (s. 23).
Runo Marja-Liisa sisältyy kokonaisuudessaan L. Onervan runokokoelmaan Helkkyvät hetket (1922) ja se on luettavissa esimerkiki L. Ornervan runojen antologiasta Liekkisydän : valitut runot 1904-1964 (Tammi, 2010).
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Presidentti Kekkonen piti 4.10.1969 matkallaan Tshekkoslovakiaan ainakin kaksi puhetta: saapumispuheen maahan tullessaan ja puheen kunnianmerkkitilaisuudessa. Nämä puheet löytyvät Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta:
http://www.doria.fi/xmlui/handle/10024/7353/browse?order=ASC&rpp=20&sor…
Kunniatohtoriksi vihkimispuheesta ei löytynyt tietoa.
Voit olla suoraan yhteydessä Alavuden kirjastoon joko käymällä paikan päällä tai ottamalla yhteyttä puhelimitse/sähköpostitse. Pyydät tilaamaan aineistoa Alavudelle, josta sitten voit hakea varaukset niiden saavuttua.
Oiva-kimppakirjaston kassit kulkevat torstaisin iltapäivällä noin klo 14. (Viimeistään torstaiaamuna tehdyt pyynnöt ehtivät vielä saman päivän lähetyksiin.)
Tilastokeskuksen sivuista löytyy tilastollinen tieto Suomessa kuolleista henkilöistä. Tiedon kuolleista henkilöistä esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelupuhelimesta puh. 0600 0 1000. Tieto voidaan saada myös ottamalla yhteys maistraattiin (yhteystiedot osoitteesta maistraatti.fi). Listaa kuolleista helsinkiläisistä henkilöistä ei anneta.
Tilastokeskus:
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/kuol.html
Väestörekisteri:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx
Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark…
Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/
Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja...
Suomalaisten alpakankasvattajien sivuistoilla kerrotaan, että alpakat sylkevät hermostuessaan, yleensä ruokakaukaloiden ääressä kinastellessaan ruokavuoroista. Alpakoiden välillä on eroja, toiset sylkevät herkemmin kuin toiset, ja naaraat sylkevät ehkä hiukan herkemmin kuin koiraat.
http://www.metsankylannavetta.fi/metsankylan-alpakat/yleisimpia-kysymyk…
https://alpakkarinne.wordpress.com/meidan-alpakat/alpakka/
http://www.alpaca.fi/info/laama/
Laulu on nimeltään Ann-Marie, ja sen esittää Pepe Lauanne, joka on myös säveltänyt ja sanoittanut laulun. Hän on levyttänyt sen vuonna 1976. Laulu alkaa: "Kuljen pitkin puiston käytävää ja myönnän itsellein mä tunnen ikävää". Laulu löytyy esim. cd-levyltä Mitä Suomi soittaa, vol. 2 : 50 hittiä vuosilta 1975-1976 (Rocket Records ROK-155).
Kyseinen Jori Sivosen säveltämä ja Timo Mäenpään sanoittama laulu Taistelija sisältyy nuottikokoelmaan Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat (F-Kustannus, 2001). Nuottikokoelma näyttää olevan tällä hetkellä lainattavissa useista HelMet-kirjastojen toimipisteistä.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy tällä hetkellä aika niukkaasti DVD- ja blueray-tallenteita aiheesta. Kirjoja aiheesta ovat esimerkiksi Osmo Jussilan kirjoittama Neuvostoliiton tragedia (Otava, 2012) suomeksi ja englanniksi Archie Brownin The Rise and Fall of Communism (The Bodley Head, 2009).
