LASTU-verkkokirjastossa lapsen kortin liittämiseksi vanhemman käyttäjätiliin tarvitaan oma pin-koodi myös lapsen kortille. Sen saa käyttöön käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä. Sen jälkeen kortti liitetään verkkokirjastossa vanhemman käyttäjätiliin Omat kirjastokortit -välilehdellä. Lapselle ei siis tarvitse tehdä omaa käyttäjätiliä.
Joensuu ei ole ilmeisesti halunnut kertoa lapsuudestaa ja nuoruudestaan julkisuudessa.
Hän on ollut yksityiselämästään hyvin vaitelias.
Laajimman elämankertatiedon löysin osoitteesta
http://www.tornio.fi/index.php?p=JoensuuMattiYrjana
Matti Yrjänä Joensuu syntyi Helsingissä 31.10.1948.
Vanhemmat: DI P.Y. Joensuu ja Elvi, os. Lankinen.
Ylioppilas Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1969.
1. puoliso Aviva, os. Währn,
jonka kanssa lapset Anu, Taru ja Anni.
Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) löytyy myös tarkempaa tietoa Joensuusta.
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan suomeksi on luettavissa seuraavat turkkilaisten kirjailijoiden teokset tai antologiat.
HALIDÉ EDIB: Liekkipaita : romaani Turkin vapaussodasta (suom. Alli Nuorto, 1929)
NAZIM HIKMET:
Punainen omena: runoja (suom. Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valik. ja suom. Brita Polttila, 1978)
YASHAR KEMAL:
Haukkani Memed (suom. Eva Siikarla, 1974)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva Siikarla, 1975)
Ararat-vuoren legenda (suom. Eva Siikarla, 1976)
Puuvillatie (suom. Eva Siikarla, 1977)
Tuhannen härän vuori (suom. Eva Siikarla, 1977)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva SIikarla, 1977)
Maa rautaa, taivas kuparia (suom. Eva Siikarla, 1978)
Kuolematon ruoho (suom. Eva Siikarla,1979)
Tasangon valtiaat (...
How to use library in english language please look Yleisradio webpages: http://oppiminen.yle.fi/suomi-finnish/asiointisuomea/kirjastossa
Dictionary you can loan from your library: Junno Liisa: Kirjastosanasto - suomi-englanti-suomi, 2009.
Here some phrases:
Minulla on varauksia. - I have reservations.
Voisinko lainata tämän kirjan? - Can I borrow this book?
Paljonko minulla on maksuja? - How much charges have I got?
Haluaisin maksaa maksuni. - I’d like to pay my charges.
Haluaisin tehdä varauksen. - I’d like to make a reservation.
Voisinko uusia lainani? - Can I renew my loans? Can I borrow this again?
Mistä löydän tämän kirjan? - Where can I find this book?
Missä on vessa? - Where’s the toilet?
Mikä on eräpäivä? - What is the...
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti kertoo, että Vaasan & Vaasan alkoi tosiaan valmistaa hapankorppuja Finn Crisp -tuotemerkin alla vuonna 1952:
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/24-suomalainen-nakkileipa-ja-…
Oululainen alkoi valmistaa hapankorppuja vuonna 1955:
http://www.oululainen.fi/tuotteet/4283/oululainen-hapankorppu-200-g/
Kotitekoisille hapankorpuille löytyy kyllä reseptejä, mutta tietoa reseptin historiasta ei löytynyt, eikä myöskään siitä, liittyykö niiden valmistamisen aloittaminen juuri olympialaisiin.
Viola-tietokannan mukaan tästä laulusta on yksi suomenkielinen levytys, vuonna 1982 C-kasettina julkaistu Seppo J. Järvisen tulkinta "Käyn tällaisena turviisi". Julkaisijana toimi Ristin Voitto Musiikkituotanto. Suomennoksen tekijästä ei ole tietokannassa mitään mainintaa, mutta se voi olla Järvisen käsialaa. Hän on tehnyt runsaasti käännöksiä ja alkuperäisiä hengellisiä tekstejä. Itse sävelmä on syntynyt jo 1800-luvun puolella.
Heikki Poroila
Viola-tietokannan mukaan tämä Bernice Petkeren sävellys "Lullaby of the leaves" on levytetty Suomessa instrumentaalina sekä alkuperäisellä nimellä että nimellä "Metsän kehtolaulu". Tyylilaji vaihtelee rautalangasta jazziin. Yhtään laulettua versiota ei löytynyt, ei ainakaan virallisesti julkaistuna versiona.
Vuonna 1932 sävellettyyn lauluun on kyllä olemassa Joseph Youngin tekemät sanat, mutta näyttää siis siltä, että kukaan ei meillä ole lähtenyt sitä suomentamaan.
Heikki Poroila
Hei,
Finto.fi, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelusta löytyy laajemmaksi hakutermiksi:
"etsivä sosiaalityö" ja siihen yhdistettynä vanhukset / ikääntyneet / vanhuus
"outreach work" ja siihen yhdistettynä aged /older people
Suosittelen aineistohakua seuraavista tietokannoista:
melinda.kansalliskirjasto.fi
finna.fi
monihaku.kirjastot.fi
Katkelma on William Butler Yeatsin runosta Easter 1916. Runon on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy teokseen William Butler Yeats: Runoja (WSOY, 1966).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
http://www.theatlantic.com/past/docs/unbound/poetry/soundings/easter.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Yeats, William Butler: Runoja (suom. Aale Tynni, WSOY, 1966)
HelMet haulla rummut löytyivät tämmöiset teokset.
Kauko Paksula, Juha Alanko: Rummut : Rumpalin käsikirja
- Runsaasti kuvitettu populaarimusiikissa käytettävien rumpujen käsikirja. Kirjassa on paljon käytännöllistä tietoa rumpujen historiasta, rakenteesta, huollosta ja käyttöön ottamisesta. Erikseen on osasto rummuston valinnasta, jossa on tarjolla kotimaisten rumpaleiden esimerkkejä.
Paul Balmer:Drum-kit manual : how to buy, maintain and improve your drum-kit
- Rumpusetin hankinta, hoito ja virittely
sekä
Kimmo Hermonen: Bändisoitto
Bändisoiton alkeisopas, opettaa soittamisen alkeet kitarasta rumpuihin. Musiikinteoriaa, perusteita, harjoituksia ja ohjeita. Lopussa kitaraotetaulukot ja piano-otetaulukot.
Youtubissa näyttäisi olevan...
Kollega lastenosastolta sanoi Soturikissat-sarjan olevan aika hurja 6-vuotiaalle. Se on monesti ryhmitelty nuortenkirjaksi, joten ehkä sen aika voisi olla vähän myöhemmin.
Tässä muutamia fantasiakirjoja ja –sarjoja, jotka voisivat häntä kiinnostaa:
- Kate McMullan: Lohikäärmeakatemia-sarja
- Paul Martin, Manu Boisteau: Kauhukartano-sarja
- Natalie Jane Prior, Lili Väkevä –kirjat
- Mika Rättö, Tihkuluodon kuiskaajat
- Cressida Cowell, Näin koulutat lohikäärmeesi –kirjat
- Tony DiTerlizzi, Spiderwickin kronikat -sarja
Kaikkia kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Syksy ja lehmä -runo löytyy v. 1979 ilmestyneestä kirjasta Kukurikuu: runoja, lauluja ja leikkejä perheen pienimmille (kustantaja Gummerus). Kirjan tekijät ovat Jaakko ja Kaija Löytty sekä Tuomo Lahdelma ja Erkki Tiusanen. Kirjassa on myös runon nuotit ja ideointi runon käyttöön.
Äänitteenä se näyttäisi olevan olemassa vain vanhana Kukurikuu-nimisenä c-kasettina (ilmestynyt v. 1979).
Sekä runo että sen nuotinnos ovat hyvin lyhyitä.
Tämä aivastusloru on vanha lastenloru, josta on eri kielillä, myös suomeksi, eri versioita. Alkuperäistä lienee mahdotonta löytää. Wikipedia (artikkeli sneeze/aivastus) kirjaa englanniksi kolme erilaista, yhden espanjan- ja yhden ranskankielisen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Talk%3ASneeze
Joissakin versioissa aivastuksiin liitetään myös viikonpäiviä. Kirjassa Hanhiemon runoja, johon on koottu mm. loruja ja muuta englantilaista lastenperinnettä, liitetään mukaan myös viikonpäivät. Kaija Pakkasen suomennoksessa vuodelta 1977 loru alkaa näin:
"Aivastus maanantaina pelkkää pahaa tuo, aivastus tiistaina vieraan suukon tuo..." (s. 76)
Tuomas Piirosen kirjan Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto mukaan näillä sanoilla alkava laulu ("Pikku tonttuset nää tänne") on Hilkka Virtasen "Tonttujen viesti". Kirjan mukaan siihen löytyy nuotti ja sanat lehdestä Alakansakoulu 1934:24 (Valistus).
