Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy runsaasti näihin aihealueisiin liittyvää materiaalia. Tässä muutamia poimintoja 2010-luvulla julkaistuista aineistoista (asiasanat: rekrytointi, henkilöstöhankinta, perehdyttäminen, työnopetus):
Ahokas, Laura (2011). Perehdyttäminen ja työnopastus (CD-ROM). Työturvallisuuskeskus, Helsinki.
Alhanen, Kai (2016). Työnohjauksen käsikirja. BoD, Helsinki.
Kaijala, Markku (2016). Rekrytointi : tehtävään vai yhtiöön?. Alma Talent, Helsinki.
Keltikangas-Järvinen, Liisa (2016). "Hyvät tyypit" : temperamentti ja työelämä. WSOY, Helsinki.
Ketola, Hannu (2010). Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi : perehdyttäminen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan yrityksissä...
Etsimääsi satua emme onnistuneet löytämään. Alla pari 1950-luvulla ilmestynyttä kirjaa, joista toisessa on japanilaisia ja toisessa kiinalaisia satuja. Ehkä satusi löytyisi näistä.
- Nipponin satusetä kertoo--valikoima japanilaisia satuja (1952)
- Kiinalaisia kertomuksia: venäjän kielestä suomentanut Sylvi Nokelainen (1954)
Alla myös joitakin sopivanikäisiä kirjasarjoja, joissa on mm. japanilaisia tai kiinalaisia satuja:
- Satuprinssi: tarulipas pienille pojille / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1964)
- Satuprinsessa: tarulipas pienille tytöille / toimittanut Erkki Valkeila (1923-1966)
- Satumaailma: kuvallinen taruaarre nuorisolle / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1956)
...
Suomessa yleisillä kirjastoilla ei samanlaista palvelua ole olemassa. Ainoa kaikille julkinen verkko-oppimisympäristö taitaa olla Ylen lukiolaisille suunnattu abitreenit-sivusto. Muuten lukioiden kurssimateriaali on maksullista niin painettuna kuin verkossa. Abitreeneihin pääset tästä:
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Yliopistoilla ja amaattikorkeakouluilla on omat oppimisympäristönsä, joissa on materiaalia ilmaiseksi oppilaitoksen opiskelijoille. Kurssien sisällön lisäksi korkeakoulut tarjoavat yleensä laajat artikkelitietokannat opiskelijoidensa käyttöön. Lisätietoa voit kysyä ottamalla suoraan yhteyttä oppilaitoksiin.
Lähettämässäsi liitteessä on Yngve Bäckin (1904 - 1990) maalaus. Se on vuodelta 1937 ja nimeltään Vila.
Lähde:
Kokoelma Bäcksbacka : Helsingin taidemuseon sydän (Janne Gallen-Kallela-Siren et. al., Helsingin taidemuseo, 2011)
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy Helsingin yliopiston lisäksi myös Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastosta lainattavana kappaleena (https://finna.fi/Record/josku.871723). Kaukolainattavuudesta on tiedusteltava oman kirjaston kautta tai suoraan Joensuuhun yhteyttä ottamalla. Tampereen yliopiston kirjastolla kirjaa on kolme kappaletta ja yksi varaus, mutta tämäkin on kurssikirjana eikä välttämättä saatavana kaukolainaksi. Vähän huonolta siis näyttää, kun Helsingissäkin varauksia on 18 kpl.
Heikki Poroila
Tässä muutama kirja, joista voisi olla hyötyä:
- Tehokkaan hankinnan työkalut / Terttu Huuhka (2017)
- Biteistä bisnestä! : digitaalisen liiketoiminnan käsikirja / Mika Ruokonen (2016)
Yritysten luotettavuutta arvioidessa on yleensä hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraavanlaisiin asioihin:
Onko yritykselle löydettävissä Y-tunnusta? Lähtökohtaisesti jokaisen Suomessa toimivan yrityksen on rekisteröidyttävä kaupparekisteriin, jolloin yritys saa Y-tunnuksen. (Ainoat poikkeukset tähän liittyvät toiminimen käyttämiseen, mistä voit lukea lisää esimerkiksi osoitteessa https://yrityksen-perustaminen.net/kaupparekisteri/.) Jos Y-tunnusta ei löydy yrityksen verkkosivuilta, se saattaa olla huono merkki. Tunnuksen voi koittaa tarkistaa yrityksen nimen perusteella myös patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä Virre-palvelusta.
Löytyykö yritykselle omalla...
Löytämäni artikkelin mukaan satavuotiaiden määrä lähenee puolta miljoonaa ja on koko ajan nousussa. Artikkeli on vuodelta 2015. http://www.maailma.net/uutiset/sata-vuotta-tayttaneiden-maara-kasvaa-ko… . Eniten satavuotiaita on Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Määrän perusteella voisi kuvitella että joka päivä jossain joku täyttää sata vuotta. Lisäyksenä vielä Tilastokirjastosta saatu tieto, että koko maailman 100+ -vuotiaiden määrä on YK:n ennusteen mukaan 485 295 henkeä vuonna 2017. Lähde: United Nations: World Population Prospects 2017.
Suurin osa Norjan valasretkistä tehdään Pohjois-Norjasta. Kesän retkistä n. puolet alkavat Andenesista ja sen pienestä naapurikaupungista Stöstä.
Bergenin ja Kirkkoniemen välillä risteilevät Hurtigruten-laivat, joiden risteilyihin on mahdollista yhdistää valasretkiä. Lisää tietoa asiasta löydät Risteilykeskuksen (http://risteilykeskus.fi/risteilyvarustamot/hurtigruten/) ja Saga Matkojen (http://sagamatkat.fi/hurtigruten/norjan-rannikko/) sivuilta.
Valasretkistä löytyy tietoa englanninkielellä mm. Visit Bergenin (https://en.visitbergen.com/things-to-do/tours/fjord-tours) ja Whaletripsin (http://whaletrips.org/en/places/norway/) sivuilta.
Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
Helsingin Oulunkylän kaupunginosaan ja sen historiaan voit tutustua esimerkiksi seuraavien teosten parissa.
Anja Kervanto Nevanlinna: Vanhan Oulunkylän kerrostumat (2014)
Maunu Harmo: Vihreä idylli : Oulunkylä – Åggelby (1987)
Vireä idylli : Oulunkylää ja oulunkyläläisiä (toimittaja Heikki J. Eskelinen, 2005)
Pauli Saloranta: Oulunkylän kotikaupunkipolut: Kantakylä, Mäkitorppa, Veräjämäki (2014)
Tito Colliander: Lapsuuteni huvilat (kirjailijan muistelmasarjan ensimmäinen osa, 1973)
Ainoa Oulunkylään sijoittuva kaunokirjallinen teos Helmet-kirjastojen kokoelmissa näyttäisi olevan Katariina Sourin Polku (2012)
Suosittelen käyntiä Oulunkylän kirjastossa. Voit tutustua siellä olevaan Oulunkylä-...
Kaivattu kummituskirja saattaisi olla Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (WSOY, 1979). Sen keskeisiin henkilöihiin kuuluu Hubert Hirveä, joka kuitenkin oli hyvin kaukana hirveästä.
"Hubertin ektoplasma oli väriltään persikanpunainen ja toi mieleen karitsan villan tai poutapilven. Eivätkä hänen silmäkuoppansa pälyilleet eivätkä kiiluneet, ne tuikkivat. Ja kun hänen sormiluunsa kalahtivat toisiinsa, niistä lähti helähdys kuin kulkusesta. - Hubertin vanhemmat toivoivat tietysti, että hän olisi kamala ja hirmuinen ja pelottava niin kuin kaikki kunnon kummitukset, ja he olivat pojasta hyvin huolissaan."
Yleensä Turun sisäisissä kuljetuksissa varaukset saapuvat muutamassa päivässä, Turun ulkopuolelta voi kestää hiukan kauemmin. Jos teos ei ole saapunut viikon kuluessa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon.
Suomi on tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden vuonna 1919/1920. Uudelleen itsenäistymisen yhteydessä Suomi ei tunnustanut valtioita uudestaan koska katsotaan, että aikaisempi tunnustaminen on edelleen voimassa. Diplomaattiset suhteet Baltian maiden kanssa solmittiin uudelleen 29.8.1991. Alla linkit ulkoministeriön maasivuille, joista löydät maiden osalta tarkemmat päivämäärät itsenäistymisestä.
Viro:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17365&culture=fi-FI&contentlan=1
Latvia:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17231&culture=fi-FI&contentlan=1
Liettua:
http://um.fi/Public/default.aspx?nodeid=17233&culture=fi-FI&contentlan=1
Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä...
WHO:n ja OECD:n kansainvälisten kriteerien mukaan ennenaikainen kuolema määritellään ennen 70 ikävuotta tapahtuneeksi kuolemaksi. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ikäraja voisi olla korkeampikin, joten ennenaikainen kuolema olisi mahdollista suhteuttaa esimerkiksi elinajanodotteeseen - joko syntymävuoden ja sukupuolen mukaiseen tai koko väestön keskimääräiseen elinajanodotteeseen - ja tulkita kuolema ennenaikaiseksi, mikäli se tapahtuu valittua elinajanodotetta nuorempana.
Lähteet ja lisätietoa:
Ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat elinvuosien menetykset pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusmaissa 2003–13
Vastasyntyneiden elinajanodote 1971-2016
Vastasyntyneiden elinajanodote 1751-2016 (tietokanta)
Runo on Kaarlo Sarkian Taiottu. Muistamasi säe on keskeltä runoa. Runo on ilmestynyt vuonna 1943 ilmestyneessä kokoelmassa Kohtalon vaaka, joka löytyy myös mm. kokoelmasta Runot. Se on luettavissa myös Google-kirjat palvelun kautta:
https://books.google.fi/books?id=i6J4DAAAQBAJ&pg=PA331&dq=Olet+i%C3%A4ti+minun+sarkia&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwinvtCDoaDaAhUlxKYKHalbCoMQ6AEIJTAA#v=onepage&q=Olet%20i%C3%A4ti%20minun%20sarkia&f=false
Seelan lähtökohtana saattaa olla heprean kalliota merkitsevästä sanasta juontuva nimi Sela, joka Vanhassa testamentissa on sekä miehen- että paikannimi. Suomessa Seela on vanhastaan ollut käytössä miehennimen Selim lempinimenä. Näyttelijätär Seela Sella lienee vaikuttanut siihen, että miehisestä alkuperästään huolimatta Seela on Suomessa vakiintunut naisennimeksi.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Lauri Pohjanpään tuotannosta ei löytynyt runoa, jonka nimi on Psalmi aamusta.
Olisikohan kyseessä Uuno Kailaan runosta Psalmi aamusta, joka on alun perin julkaistu kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Runo on luettavissa myös Kailaan kootuissa runoissa Runot 1922 - 1931 (SKS, 2002). Uni ja kuolema -kokoelman pääsee lukemaan digitoituna versiona Kansalliskirjaston sivuilta (ks. linkki alla).
https://finna.fi/
http://www.doria.fi/handle/10024/100649
