Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.
Alla on muutama pienten lasten kirja, joissa käsitellään sisaruksen sairastumista. Kun pupusisko sairastui -kirja on luettavissa myös pdf-muodossa:
http://www.erityinensisaruus.fi/Lis%C3%A4%C3%A4-aiheesta/Lasten-kirjoja
http://www.erityinensisaruus.fi/application/files/4615/1204/8619/Kun_Pupusisko_Sairastui_aukeamavedos.pdf
- Kun pupusisko sairastui / Pirja Kiema ; kuvitus: Tea Ikonen
- Suden lahja / Ilona Tomi ; kuvat: Anna-Liisa Tarvainen
- Miina ja Manu ensiavussa / teksti: Tuula Puranen ; kuvitus: Kristian Huitula
Kuulostaa tosiaan siltä että laulut on tallennettu kansanperinteen keruun yhteydessä. Kyselin asiasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, jonka äänitekokoelmiin kuuluu myös runolaulun ja muun kansanmusiikin nauhoitteita. Arkistotutkija Helga Tahvanainen tutki kokoelman luettelointitietoja ja totesi, ettei Hugo Repo löydy SKS:n äänitteistä.
Muita mahdollisia paikkoja Helsingissä ovat ainakin Yle, Kotus ja yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston haulla en löytänyt Hugo Repoa. Yleisradion nauhoituksia ei Tahvanaisen mukaan ole tallennettu kattavasti, vaan nauhoja on käytetty uudelleen. Sieltäkin kannattaa silti kysyä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-...
Pär Lagerkvistilta on käännetty vain yksi runokokoelma Runoja (1953). Sen lisäksi yksittäisiä runoja on monissa antologioissa. Antologioiden runoista löytyy hakemisto Lahden kaupunginkirjaston Linkki mailman runouteen -tietokannasta. Runoja-kokoelmassa tai antologioissa ei kysymääsi runoa ole. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, mutta on mahdollista, että yksittäisenä runona se jossakin olisi julkaistukin. Alla linkki runotietokannan haun tuloksen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=p%c3%a4r+lagerkvist&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy tieto, että suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus on 31 m/s. Sellaiset on mitattu Valassaarilla 25.2.1971, Korsnäsin Moikipäässä 15.12 1975 ja 23.12.1975 sekä Hangon Tulliniemessä 23.1.1995. Hirmumyrskyn (vähintään 33 m/s) nopeutta 10 minuutin keskituulena ei Suomessa ole mitattu meriasemilla koskaan.
Tunturien huipuilla olevissa mastoissa on mitattu aina silloin tällöin jopa yli 40 m/s keskituulen nopeuksia ja puuskissa noin 50 m/s. Puuskamittauksia on saatavilla vasta lyhyemmän aikaa, joten varsinaista ennätyslukemaa ei ole pystytty määrittämään.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tuuliennatyksia
Vanhoja mikrofilmattuja Helsingin Sanomia voit käydä lukemassa Pasilan...
Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis...
Läsnä-sana on kuulunut suomen kirjakieleen Agricolan ajoista saakka: hän käyttää sitä vuonna 1544 julkaistussa Rukouskirjassaan. Sana esiintyy myös Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyvästä 1500-luvulta polveutuvan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelmasta. Läsnäoleva-sana tavataan ensimmäisen kerran Kalajoen pohjalaisen kirkkoherran Ljungo Tuomaanpojan 1600-luvun alussa ilmestyneissä lainsuomennoksissa. Vuoden 1642 Raamatun suomennos käyttää muotoa läsnäolevainen.
Agricola sepitti runsaasti sanoja, mutta suurin osa hänen käyttämistään noin 8 500 sanasta oli sellaista kielen perussanastoa, joka on ollut käytössä jo ennen häntä. Varsinkin hänen juridisen sanastonsa kehittyneisyyttä on tulkittu siten, että suomenkielistä säädöskieltä on...
Hei,
näissä teoksissa on tietoa nimenomaan kiinteistöosakeyhtiötä, yrityksen perustamista ja toiminnan kannalta keskeistä lainsäädäntöä koskien.
Furuhjelm: Yhtiöjärjestysmallit (2011)
Suulamo: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli (2014)
Tomperi: Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu (uusin painos vuodelta 2018, vanhempiakin painoksia saatavana)
Villa: Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö (2018)
Yrityksen perustamisopas (2017)
Asunto-osakeyhtiölaki (2016)
Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari (osat 1-3)
Airaksinen: Osakeyhtiölaki (2010)
Verkon kautta on vapaasti luettavissa pari opinnäytetyötä, jotka voivat olla myös hyödyllisiä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72865/Onkamo_Niina.pdf?se…
https://www.theseus....
Yksittäisen kirjan reittiin ja kulkunopeuteen vaikuttaa tavattoman moni asia, mutta sen jälkeen kun kirja on saatu kirjastoon, ei niteen saaminen lainattavaksi normaalisti kestä kuin muutaman vuorokauden. Yleisin syy siihen, että kirjaa on saatu jonkin verran, mutta lisäkappaleet viipyvät, on kirjan painoksen tilapäinen loppuminen tai pahimmassa tapauksessa painoksen myyminen loppuun ilman lisäpainosta. Kirjoja kirjastoon välittävällä yrityksellä voi olla myös logistisia ongelmia, joiden takia jotkin kirjaerät eivät liiku kuten on suunniteltu. Tätä ei voi tietää ottamatta yhteyttä Booky.fi:hin ja Kirjavälitykseen. Jos kustantajalla on kirjaa varastossa, ei pitäisi muutamaa viikkoa pidempään mennä koko prosessissa.
Nyt näyttää siltä, että...
Kysyjä tarkoittaa varmaan Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjaa Good night stories for rebel girls, jonka Maija Kauhanen on kääntänyt nimellä Iltasatuja kapinallisille tytöille : 100 tarinaa ihmeellisistä naisista (Kustantamo S&S, 2017). Siitä on tosiaan runsaasti varauksia HelMet-tietokannassa, vastaushetkellä 387 kappaletta. Tosin myös kappaleita on hankittu varsin runsaasti eli 101, joten varauksen voi saada kohtuullisessa ajassa. Varauksen voi tehdä helpoimmin tämän linkin kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2300612~S9*fin.
Heikki Poroila
Etsimäsi Eeva-Liisa Mannerin runo on nimeltään Puutarhuri palasi puutarhaan ja se sisältyy kokoelmaan Jos suru savuaisi (1968). Runo on luettavissa myös Mannerin koottujen runojen kokoelmasta Kirkas, hämärä, kirkas (toim.Tuula Hökkä, 1999).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Lastu-kirjastoissa.
http://lastukirjastot.fi/search?query=jos+suru+savuaisi&searchtype=Biblioteket&sort=Relevance
Pääministeriyden aikana syntyneitä lapsia on ilmeisesti vain Lipposella. Esko Aholla ja muilla nuorilla pääministereillä lapset olivat jo syntyneet ennen virkaan astumista.
Tosin asiaa on hankala selvittää, sillä päämiesten lapset tulivat YLEn jutun mukaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla https://yle.fi/uutiset/3-9875265.
Eduskunnan Kansanedustajat- tiedoissa vain muutamalla on maininta lapsista. Nykyiset kansanedustajat https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/nykyiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx ja Entiset kansanedustajat 1907-2014 https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Sivut/default.aspx.
Suomen pääministerit 1917- 2018 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4.
Edgar Rice Burroughsin (1875–1950) Tarzan-kirjoja on julkaistu suomeksi kaikkiaan 25 kappaletta. Yksi niistä, Tarzan ja Tarzan -kaksoset on nuoremmalle lukikunnalle suunnattu kuin muut apinamiehen seikkailut. Lisäksi on vielä Tarzan ja kadonnut seikkailu (Like 1996), joka perustuu Edgar Rice Burroughsin keskeneräiseen käsikirjoitukseen, jonka on viimeistellyt Joe R. Lansdale. Viimeisenä varsinaisena Tarzan-kirjana voidaan siis pitää teosta Tarzan ja haaksirikkoiset, joka ilmestyi suomeksi v. 1979.
Lähteet:
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan#Tarzan-kirjat
Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
E-kirja on ensin saatava sopivaan tiedostomuotoon ja sitten jaetuksi lukijoille. Esim. Paperitehdas -blogista löytyy kattavasti ja selkeästi tietoa siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. Huomioithan, että mikäli kirjasi on jo julkaistu jonkin kustantajan toimesta,, kustannussopimus voi rajoittaa julkaisuoikeuksia.
Kirjastoilla on ollut chat-palvelu jo ennen kuin ne yleistyivät laajemmin, mutta valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -chat suljettiin joulukuussa 2013. Syynä oli kirjastojen henkilökuntatilanteen tiukkeneminen ja palvelun melko vähäinen kysyntä. Ehkäpä aika olisi kypsä uudelle kokeilulle paikallistasolla. Viedään asiaa eteenpäin, seuraa oman kirjastosi uutisointia..
Kysytty laulu on Otto Kotilaisen säveltämä Kyyhkynen kylpee. Tekstin tekijä on Hilja Haahti. Sanat ja melodianuotti löytyvät Vilho Ryyminin toimittamasta julkaisusta Nuoret laulajat : kansanopiston laulukirja (2. painos, Fazer, 1972). Yksinlaulunuotti, jossa on kunnollinen pianosäestys löytyy Kotilaisen nuottikokoelmasta Kolme laulua (Fazer, 192?).
Hilja Haahden (k. 1966) tuotannon tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten tähän ei voi liittää koko tekstiä.
Nuottien saatavuuslinkit Outi-kirjastoissa:
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=nuoret+laulajat+kansanopistojen+laulukirja+ryymin&
https://outi.finna.fi/Record/outi.210406#details
Matti Paavilaisen useimmat runot on nimetty runon alkusäkeen mukaan. Selasin kokoelmissamme olevat Paavilaisen runokokoelmat, mutta kuvaukseen sopivaa runoa en löytänyt. Runon nimi Tuntematon kirje tai alkusäe ei johdattanut myöskään kenenkään muun runoilijan jäljille.
Tämä on Seppo Niemen laulu Anna Anna, jota on esittänyt mm. oululainen Express-yhtye. Löytyy Youtubestä. Fono.fi:stä löytyy mainintoja myös muista esittäjistä ja levyistä, joista kappale löytyy http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=anna+anna
