Pekkarinen on savolainen sukunimi. 1500-luvulta siitä on mainintoja Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Vesulahdelta ja Tavinsalmelta.
Tuhkanen-nimisiä on asunut 1500-1600-luvulla ainakin Pellosniemellä, Juvalla, Kangasniemellä, Sortavalassa, Kesälahdella, Sotkamossa ja Kemissä.
Kalliokoski on pääosin länsisuomalainen nimi. Eniten tämännimisiä on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulussa ja Tampereella. Muutaman kerrannimi on otettu nimenmuutoksen myötä: esim. nimet Backman ja Fossi on joissakin tapauksissa suomennettu Kalliokoskiksi 1900-luvun alussa.
Syrjälä on yleinen talonnimi koko Suomessa. Sukunimenä sitä esiintyy Porvoo-Oulu-linjan länsipuolella.
Kokkonen on savolainen ja kannakselainen sukunimi. 1500-luvulla Kokkosia oli ainakin...
Nuottijulkaisussa Iisit biisit : piano. 2 (toimitus Miika Snåre, Ari Leskelä, Harri Laine, F-Kustannus, 2013) on sointumerkit, pianon sointuotteet, komppiehdotukset Mills Gordonin sävellykseen Olen yksinäinen (I'm the lonely one). Vastaavasti teoksessa Iisit biisit : kitara 2 on sointumerkit, kitaran sointuotteet ja komppiehdotus. Muita nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei Suomen kirjastoista valitettavasti ole saatavana.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.1278890
Liikenneturvasta, https://www.liikenneturva.fi/ , kerrottiin, että auton hallintalaitteet ovat aseteltuna ohjauspylvääseen aina samalla tavoin, sijaitsi ohjaus sitten vasemmalla tai oikealla puolen autossa. Mitä vaihteiston käsittelyyn tulee, luullakseni siihen tottuu. Sama tilanne on vasenkätisillä, jotka vaihtavat vaihteita oikealla kädellä.
Kyllä vain, kiitos kysymästä!
Jokaisessa espoolaisessa kirjastossa on "tuo ja vie" hylly tai kärry tai laatikko. Henkilökunta käy hyllyä/kärryä läpi säännöllisesti.
Kirjat voi jättää joko suoraan kierrätyspisteeseen tai käyttää ne kirjaston infotiskin kautta.
Emme takaa, että kirjat päätyvät kirjaston kokoelmiin, mutta ne saavat varmasti jostain arvostavan ja hyvän kodin.
Oletan, että olet etsimässä avoimesti julkaistua tutkimustietoa aiheesta. Kaupallisista hakupalveluista ja vertaisarvioituja lehtiä sisältävistä e-aineistoista tutkimustietoa on toki mahdollista löytää, mutta se on maksullista.
Näistä tietokannoista/hakukoneista voit etsiä kokonaan avoimesti julkaistua tutkimustietoa, joka on maksutonta:
BASE - search for open access publications in repositories around the world: https://www.base-search.net/
CORE - seamless access to millions of open access research papers: https://core.ac.uk/
DOAJ Directory of Open Access Journals: https://doaj.org/
Tein itse muutamia testihakuja BASEen ja DOAJ:iin. Hakuterminä käytin “visually impaired children”....
Helmet haulla löytyy muutamia leikistä kertovia kirjoja. (Aihe leikki ja rajaus suomen kieli) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2324669__Sleikki__Ff%3Afacetfields%3Asubject%3Asubject%3AAihe%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__P0%2C6__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Uusin niistä on Timo Jantunen, Susanna Suutarla ja Niina Heino: Leikin taikaa : miksi leikki on niin tärkeää?
Tutustumisen arvoisia voisivat olla myös Tiina Lautamo, Vilja Laaksonen: Ralla : leikki- ja kaveritaitojen havainnointimenetelmät sekä Jenni Vartiainen: Mistä syntyy tuulen voima? : tiedekasvatusta ihmetellen ja leikkien
e-kirjoinakin on leikistä kertovaa aineistoa. Esimerkiksi Satu...
Risainen elämä -kirjan perusteella saattaa arvella, että elokuvan runo on poimittu Juicen 60-luvun lopun runoteksteistä, joihin Antti Heikkinen on päässyt tutustumaan kerätessään aineistoa kirjaansa. Muutamaa näistä ennenjulkaisemattomista runoista Risaisessa elämässä siteerataankin. ’Rakkauden haudalla’ -kappaleesta kerrotaan, että se perustuu Juicen Juankoskella kirjoittamaan runoon. ”Täyttymättömän rakkauden kuvaus oli parikymppisen Leskisen runoelma tytölle, jota hän katseli sillä silmällä, mutta jonka kanssa romanssista ei tullut koskaan totta.”
http://wiki.pomus.net/wiki/Rakkauden_haudalla
70-luvun nuori runo sisältää Juicelta kaksi levytettyä laulutekstiä (Odysseus, Syksyn sävel).
Elokuvan lopputeksteissä maininta joka viittaa...
Vanhaksi mennyttä kirjastokorttia ei voi aktivoida sähköisesti. Uuden kirjastokortin saaminen edellyttää kirjastossa käyntiä. Nopeuttaaksesi kortin tekoa voit täyttää tietosi ennakkoon alla olevalla lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet täyttänyt 15 vuotta. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella suostumuksella. Voit nopeuttaa uuden kirjastokortin saamista tuomalla kirjastoon valmiiksi täytetyn kirjastokorttihakemuksen. Tulostettava hakemus löytyy myös alla olevasta linkistä.
Kun tulet hakemaan korttia, varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Kukaan ei ole varmaan laskenut tätä... Se on kuitenkin tiedossa, että suomen kieli on "Paras palindromikieli. Suomen kieli on ylivertaisin palindromien kehittelemiseen. Tästä käy todisteena maailman pisin tunnettu palindromisana ”saippuakivikauppias” sekä Simo Frangénin ja Dave Lindholmin Tana! Hitit ihanat, maailman ensimmäinen palindromilevy. Palindromi on sana tai sanojen joukko, joka on sama etu- tai takaperin luettuna." https://www.aamulehti.fi/a/200583236 (Lista asioista, jossa Suomi on paras)
Pasi Heikura on Simo Frangénin kanssa julkaissut kokonaiset Palindromi-runokirjan Retki / Dikter https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-sananani-ain-ananas
Palindromit ovat Kotimaisten kielten keskuksen...
Sibelius-Akatemian kirjastossa selviteltiin asiaa. Tällaista ilmaisua ei heidän lähteistään kuitenkaan löytynyt. Joidenkin keskustelupalstojen perusteella arveltiin, että kyse olisi tenorin äänen hajoamisesta ylärekisterissä. Ilmaisu saattaa myös viitata pilkallisesti kohdehenkilön älyllisten lahjojen vähyyteen. ”Testa”-alkuiset ilmaisut ilmeisesti viittaavat italian kielessä juuri henkilön henkisiin ominaisuuksiin, enemmän tai vähemmän ivallisesti. Mutta varmuutta merkityksestä ei näiden tietojen perusteella saatu.
Olisiko jollakulla italian kielen taitajalla enemmän tietoa?
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot asiasta ovat vuodelta 2017. Osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ löytyvän StatFin-tietokannan Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Ikä, Siviilisääty ja Sukupuoli -taulukko kertoo, että 18 vuotta täyttänyttä väestöä oli 4 446 869 henkilöä ja heistä naimisissa 1 987 495. Naimisissa olevien prosenttiosuudeksi tulisi siten noin 44,7 % väestöstä. Lukuun eivät luonnollisestikaan sisälly eronneet, lasket tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön etsimästäsi teoksesta joko alla olevalla lomakkeella tai paikan päällä kirjastossa. Yleensä periaatteena on, että teosta, joka löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, ei tilata kaukolainaan. Kyseistä teosta näyttää löytyvän pääkaupunkiseudulla vain Kansalliskirjastosta, josta kirjaa ei saa kotilainaan.
Alla olevasta linkistä löydät lisätietoa kaukopalvelusta, esimerkisi kaukopalvelumaksuista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
Marjatta Cronvallin Yleisradiolle käsikirjoittama ja ohjaama kolmeosainen tv-draama Rotanloukku esitettiin Ylellä joulukuussa vuonna 1996. Ohjelmasta ei ole tehty tallennetta lainattavaksi.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokantaan tallennettuja ohjelmia voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Lista pisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Voitte myös esittää Ylelle ohjelmatoiveen. https://palaute.yle.fi/
RTVA https://rtva.kavi.fi/
Ylen...
Aineistoa ei juuri löydy, mutta ohessa kaksi kangasmerkkien tekoon liittyvää ohjetta.
http://handmadehippu.blogspot.com/2010/10/omien-merkkien-teko-ohje.html
https://www.loimu.fi/filebank/2149-LAL_haalarintuunaus_021013_web.pdf
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia...
Kyseessä olevaa asiaa säätelee Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Eduskunnan kirjaston tietopalvelu ohjaa asiakkaan tiedonlähteille/lakiteksteihin yms, mutta ei tulkitse lain sisältöä. Asiassa voi toki lähestyä ko. virastoa.
Maatalous - ja metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta kerrottiin, että metsien tuulituhoriskin voidaan olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa, mutta kasvatuslannoitukset eivät heidän käsityksen mukaan ole merkittävä tekijä.
Tuhoihin vaikuttavat ensisijaisesti tuulen voimakkuus ja myrskyn ajankohta, mutta myös metsikön rakenne ja sijainti.
Oletetaan, että tehometsätalouden lannoituksilla tarkoitetaan metsänomistajien tekemiä kasvatuslannoituksia. Typpilannoitus lisää oksien ja neulasten massaa, joten voidaan olettaa, että se lisäisi tuulen vaikutusta puihin. Ruotsalaisessa tutkimuksessa 1990-luvulla kasvatuslannoituksen vaikutusta ei kuitenkaan havaittu. Tutkimuksessa todettiin, että tuulituhoriskiä lisäsi eniten metsikön ikä...
