Ensin kannattaa etsiä YSA:sta (Yleinen suomalainen asiasanasto) http://finto.fi/ysa/fi/?clang=sv sopivia asiasanoja. Tähän aiheeseen löytyy esimerkiksi kirjastot, kirjastopalvelut, kehittäminen, kehittämisprojektit, asiakaslähtöisyys, asiakaskokemus, asiakastyytyväisyys.
Näitä asiasanoja voi yhdistellä ja tehdä hakuja eri tietokantoihin. Jos tuloksista löytyy kiinnostavia teoksia, kannattaa myös katsoa miten näitä on asiasanoitettu. Näin hakua voi jatkaa mahdollisilla uusilla termeillä.
Hyviä hakusivustoja ovat esim.
Frank, monihakupalvelu, jonka voi rajata eri kirjastoryhmien mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuloslistalla mm teos Inside, outside, and online : building your library community
Finna, josta löytyy Suomen ...
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Joitakin artikkeleita Kajastus-lehdestä voi lukea verkosta vapaasti, mutta vaikuttaa siltä, että äitiäsi kiinnostava artikkeli ei ole niiden joukossa. Linkki artikkeleihin on alla:
http://www.kajastuslehti.fi/2015/05/exstra-nayttelyt/
Vaasan kaupunginkirjastoon lehteä ei tule. Voitte saada artikkelin tai artikkelikopion kaukolainana toisesta kirjastosta oman lähikirjastonne kautta.
Banksy on tehnyt Lontooseen suuren määrän graffiteja ja teoksia. Osa niistä on tuhottu, varastettu tai maalattu päälle.
Teoksia kuitenkin löytyy vielä. Ohessa kaksi linkkiä, toiseen on koottu kirjoittajan mielestä Banksyn 10 parasta teosta, ja toisessa on hyvä kartta, johon on koottu ja merkitty kaikki Banksyn Lontoosta löytyvät työt.
https://www.myartbroker.com/artist/banksy/banksy-top-10-murals-in-londo…
http://adrienrahier.com/blog/where-to-find-banksy-in-london-2018-update/
Kyllä se on mahdollista. Kaukopalvelua tehdään kaikissa kirjastoissa ja se toimii kaksisuuntaisesti: omille asiakkaille tilataan teoksia muista kirjastoista, ja muille kirjastoille lähetetään lainoja ja jäljenteitä omista kokoelmista.
Kirjastot.fi -palvelussa on selitetty tarkemmin kaukopalvelun periaatteita:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu
Tietoja pankkien toiminnasta voi kysyä esimerkiksi Finanssiala ry:stä. Finanssiala ry edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä rahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä http://www.finanssiala.fi/pankkiturvallisuus/Sivut/tunnistaminen.aspx.
Myös mm. Finanssivalvonnan sivuilta löytyy lisäinformaatiota: https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/kysymyksia-ja-vastauksia/asiakkaan-tunnistaminen-ja-tunteminen/.
Pankkien toimintaa sääntelevää lainsäädäntöä löytyy esim. Finlexistä: https://www.finlex.fi/fi/.
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään 1900-luvun alun opiskelua:
- Heikel, Ivar A.: Helsingin yliopisto 1640-1940; osat Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808-1917 ja Helsingin Yliopisto 1917-1990
- Suolahti, Gunnar: Helsingin yliopiston alkuajoilta (julk. 1928)
Monet osakunnat ovat julkaisseet historiikkeja, joissa kuvataan opiskelijan elämää, kuten harrastustoimintaa, kansainvälistymistä ja illanviettoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyrki Rinteen kirjoittama Koti keskellä Helsinkiä: Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 (julk. 2006) ja Veli-Matti Aution kirjoittama Savo-karjalaisen osakunnan historia. 3, Roudan aika: 1888-1905.
Myös Helsingin yliopiston kausijulkaisussa Kertomus Suomen Keisarillisen Aleksanterin-...
Maiju Loukola on luonnehtinut mediasensitiivisyyttä Samuel Weberiä mukaillen näin: mediasensitiivisyyttä voidaan lähestysä tilan, ajan ja liikkeen keskinäisen sidonnaisuuden kautta, jossa samanaikaisesti vaikuttavat yhteen tuovan eron pyrkimys. Median itsessään ajatellaan olevan merkittävä osa itse teosta.
Loukola on julkaissut tutkimuksen Vähän väliä Aalto-yliopiston tutkimussarjassa. Teokseen voi tutustua vapaasti verkossa osoitteessa: https://docplayer.fi/10020066-Maiju-loukola-on-helsinkilainen-taiteilij…
Lyhenne SMB voi viitata useampaan asiaan. Sillä voidaan esimerkiksi tarkoittaa yhdistystä Society for Mathematical Biology, elektroniikkaliitintä (SubMiniature version B) tai hajautettua levyjärjestelmää (Server Message Block).
Zarkus oli muunnelma Poussan etunimestä Markus. Eri projekteissa hän käytti myös sukunimestään "eksoottisemmaksi muunnettuja" muotoja esim. Boussé.
https://www.discogs.com/artist/188964-Zarkus-Poussa
Etsimäsi satu on nimeltään Kakku kieriväinen, joka on julkaistu myös erillisenä kuvakirjana teoksessa Kakku kieriväinen: kansansatu (G. Forsström'in kuvittama, 1945). Satuun sisältyy myös runomuotoisia osia.
Satu Kakku kieriväinen sisältyy myös teokseen Arvid Lydecken: Metsän satuja (1937).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Kysymykseesnliittämälläsi videolla esitetään Suistamolta tallennettua laulua Annukka Suaren neido. Laulu nuotteineen löytyy teoksesta Raja- ja itäkarjalaisia kansanlauluja (sov. Vilho Ryymin ja Väinö Hannikainen).
Laulusta on monia tekstivariantteja, joista osa löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen Kansan Vanhat Runot –tietokannasta (SKVR) hakusanoilla ”meren kosijat”. Jokin versio löytynee myös kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta (toim. Simo Härkönen).
Vanhoja häälauluja löydät Kantelettaresta.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/7078/pg7078-images.html
Häälauluja löytyy myös teoksista Laulan lempilintusille : kalevalaisia häälauluja (toimittaneet Anneli Asplund ja Ulla Piela, 1998) ja ...
HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta.
HYY / arkisto
Vallitettavasti emme onnistuneet selvittämään runoa. Jokin vinkki runoilijasta tai runon ilmestymisvuodesta auttaisi, mutta näin vähäisin tiedoin selvitys ei onnistunut.
Kyseessä on saksalainen kansansävelmä Väärin päin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät mm. Suuren toivelaulukirjan osasta 24, Mauri Kunnaksen Seikkailijan laulukirjasta ja Suuren lastenlaulukirjan osasta 2.
https://finna.fi
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.
