Googlen kuvahaun perusteella ehdotan Kumelan lasitehdasta. Kumelan tuotteet suunnitteli usein Sirkku Kumela-Lehtonen.
Varmistusta asiaan voisi vielä kysyä Suomen lasimuseolta, glass.museum@riihimaki.fi
Seuraavanlainen Helmet-haku tuntuu antavan varsin tarkan oloisen tuloksen (166 kpl):
Valitse tarkennettu haku. Valitse Aihe, kirjoita kenttään suomenkielinen kirjallisuus. Valitse JA ja aihe uudelleen, eläimet. JA aihe = lastenkirjallisuus. Sitten valitse EI, aihe kuvakirjat ja EI, aihe nuortenkirjallisuus.
Tarkenna aineisto kirja ja kieli suomi, vuosi 2000.
Tulos on 177 kappaletta, voi vielä rajata lasten kokoelmaan, jolloin saa tuon tuloksen 166. Oletusjärjestys on kirjastossa olevien kirjojen määrä, joten ne ovat ne suosituimmat.
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista.
Otatko yhteyttä suoraan Puolangan kirjastoon, yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.puolanka.fi/palvelut/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/yhteystiedot.html
Ilmatieteen laitoksen internetsivulla puhutaan Kastepisteestä ks. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotila-ja-kosteus. Kyseessä voi olla myös sumu, esim. säteilysumu, utu tai auer.
Onkohan kyse e-kirjoista? Lappeenrannan kirjastosta pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin, niin ongelma selvinnee. Yhteystiedot löytyvät alta
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto
Kirjosieppo kuuluu varpuslintuihin. Lasse J. Laine mainitsee kirjassaan Suomen linnut: harrastajan opas, että varpuslinnut munivat munan päivässä, yleensä aamulla (s. 145). Kirjosieppo munii 5-8 munaa (Koskimies, Pertti: Suomen linnut, s. 359).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta) löytyi Kerttu-Kaarina Suosalmen satu Tule takaisin, Menninkäinen! jonka juonesta kerrotaan näin: "Satu, jonka kehyskertomuksessa kirjailija pelkää, että satu on jättänyt hänet, kunnes Sinimekkoinen Tyttö auttaa häntä kutsumaan jälleen Laatikko-Lottaa. Laatikko-Lotta alkaa kertoa tarinaansa, jolloin satu Tyttelistä ja Vanhan Talon pienistä haltijoista alkaa. Sadussa eri vaiheiden kautta saadaan tietää Avaimesta, jonka avulla häkkeihin vangitut eläimet voidaan vapauttaa aina yön ajaksi. Kadonneella menninkäisellä on ainoana tieto maan, metsän ja veden salaisuuksista, joten etsii kadonneen menninkäinen avukseen."
Kirja on julkaistu vuonna...
Kirja on alunperin kirjoitettu englanniksi (Arthur: the dog who crossed the jungle to find a home / Mikael Lindnord with Val Hudson, 2016), ja käännetty myös ruotsiksi. Valitettavasti meillä ei ole tietoa sen mahdollisista suomennossuunnitelmista.
Mm. Helmet-kirjastoissa on kirja sekä ruotsiksi että englanniksi:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikael%20lindnord%20arthur__Orightresult__U?lang=fin
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) koodi 41 viittaa "taittovirheistä aiheutuvaan huonoon näköön" ja sen alaluokka 41c on "pitkänäköisyys".
Palveluskelpoisuusluokkaan A II on määrätty tässä yhteydessä kun "näkö korjattuna toisessa silmässä <0,3 ja toisessa 0,7-1,0. Lasien vahvuus < +4,0 D, lasien käyttö välttämätön".
Kyseinen Lääkärintarkastusohje on lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Guinness World Records -tietokirjan mukaan tämä paikka sijaitsee Džungarian altaan alueella Luoteis-Kiinassa (46º16.8'N, 86º40.2'E). Sieltä on matkaa merelle 2648 kilometriä. Lähellä paikkaa sijaitseva miljoonakaupunki Ürümqi on taas kauimpana merestä sijaitseva kaupunki.
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/land-farthest-from-sea#
Kirjaston lähteistä en onnistunut tietoa löytämään. Suomi-Venäjä -seurasta annettiin muutamia linkkejä venäjän- ja englanninkielisiin sivustoihin, joista voisi löytyä tietoa:
https://ru.russianarts.online/114267-kakie-byvayut-matryoshki/ -
https://www.vipdoll.ru/%D0%B8%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%8F-%D0%BC%D0%B0%D1%82%D1%80%D0%B5%D1%88%D0%BA%D0%B8/
https://en.wikipedia.org/wiki/Matryoshka_doll
Anita Ronkaisen käännös näyttäisi olevan vuodelta 1978. Kirja löytyy Pasilan kirjaston käsikirjastosta, jossa sitä voi käydä lukemassa, kunhan korona-ajan rajoitukset poistuvat.
Vuoden 1988 painosta näyttää löytyvän Antikvaari.fi-palvelusta myynnissä, mutta ei tuota 1978 painosta. Siellä voi laittaa haluamansa kirjat puutelistalle, jolloin asiakkaaseen otetaan yhteyttä, kun haluttu kirja tulee myyntiin.
Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.
https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields
Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta:
- Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908
- Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013
- V. Tarkiainen, Karjalan laulu:...
Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen teos Aloittamisen taito on kokoelma mestarillisia kirjan aloituksia. Siinä käsitellään maailmankirjallisuuden mieleenpainuvampia alkuja ja tutkitaan niiden voimaa. Olisiko tästä teoksesta apua? Kirja on saatavilla Helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteessa helmet.fi.
Puiden juuristosta on Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa 15.5.2009 kysytty Metsäntutkimuslaitoksen tutkijalta, jonka mukaan
"Kaikki tutkitut puulajit, voimakkaimmin rauduskoivu, sopeuttavat juuriston ominaisuuksia eri kasvuolosuhteisiin, eli maaperän ravinne- ja kosteusoloihin, sekä fysikaalisiin tekijöihin esim. kivisyyteen. Kasvutilan ollessa rajoitettu, esim. kaupunkipuilla, juuristot poikkeavat erittäin paljon metsäpuiden juuristoista. Lisäksi puulajien välinen kilpailu voi vaikuttaa juuriston dimensioihin, sekä siihen, missä kerroksessa kunkin lajin juuristot esiintyvät."
Lähde:
http://www.kysy.fi/kysymys/puiden-juurista-kysymysmitka-puut-kasvattava….
Välitimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan kollega tuntunut etsimääsi runoa muistavan. Yksittäisiä runoja on usein vaikea jäljittää, koska mitään kattavaa asiasanoitusta niistä ei ole kirjastojenkaan tietokantoihin tehty. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Uusin sanasto löytyy Sotilaan käsikirjan englanninkielisestä versiosta:
Soldier's guide 2017. Helsinki: The Finnish Defence Forces, 2018.
Sotilaan käsikirja 2020. Helsinki: Pääesikunta, Koulutusosasto, 2019.
Sotilasarvot eri kielillä löytyvät valtioneuvoston termipankista Valterista. Hyödyllisiä voisivat olla myös puolustusvoimien englanninkieliset sivut.
Osin vanhentunutta ja historiallista sanastoa löytyy sotilassanakirjoista. Näitä on laaja kokoelma esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa. Simo Sirkkasen aiheesta laatima diplomityö löytyy myös Kansallisarkiston digitaaliarkistosta.
Englanti-suomi-englanti: sotilassanasto ja lyhenteet (3. uus. p.). Helsinki: Pääesikunta 2004.
Saksa-suomi-saksa sotilassanasto...
