Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty.
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Kyseessä voisi olla "Pupujussi pulassa" (Lasten parhaat kirjat, 1994). Kirjaa löytyy tällä hetkellä vain harvoista Suomen kirjastoista. Kirjaa on kuitenkin helppo löytää käytettynä verkon huutokaupoista ja antikvariaateista.
Finnan kautta voit selata Suomen kirjastojen saatavuustietoja:
https://www.finna.fi/Record/eepos.2272914
Liitteenä on kirjasta napattu kuva, jossa pupujussi sylkee kakkuun.
Tällä sivulla voit esittää kysymyksiä kirjallisuudesta ja muistakin sinua askarruttavista aiheista. Kirjastoammattilaiset vastaavat kysymyksiin ja/tai ohjaavat sinut aiheen mukaiselle asiantuntijalle.
Valitettavasti tähän meillä ei ole antaa vastausta. Yhdistyneissä kansakunnissa toimii osasto: Department of Economic and Social Affairs Population Dynamics. Ehkä heillä olisi käsitys asiasta, tässä yhteystiedot https://population.un.org/wpp/ContactUs
Hei,
olisikohan kyseessä voinut olla esimerkiksi Kylli-tädin vieraana, joka näkyisi ainakin Ylen elävässä arkistossa julkaistun vuoden 2008 lopulla...? Juonesta kerrotaan seuraavaa:
"Pikkuinen kisu-misu oli eksynyt metsään. Kuutamo loi suuret, pelottavat varjot kissan ylle.
Yllättäin pikku kissan eteen ilmestyi kissahaltiatar. Kissahaltiattaren ympärillä kimaltelivat pienet jalokivet.
Kirkkaan kuutamon alla metsän pikku eläimet viettivät joulujuhlaa. Paikalla oli jänöjussi, pieni karhunpentu, pitkäkuono kettu ja orava. Myös kissahaltiatar ja kisu-misu osallistuivat juhlaan.
Juhlien jälkeen kissahaltiatar saattoi kisu-misun kotiin."
Aiheesta löydät tietoa ja videokatkelman täältä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/08/kylli-tadin-...
Emme valitettavasti onnistuneet selvittämään mistä kirjasta voisi olla kyse. Jos se oli kaunokirjallinen teos, niin voit koittaa hakea ja selailla kirjojen kansikuvia ja teoskuvailuja Kirjasammon kautta. Voit tehdä haun esimerkiksi hakusanalla 'seksuaalinen hyväksikäyttö', "lataa lisää tuloksia"-napista saat aina lisää hakutuloksia näkyville:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seksuaalinen%20hyv%C3%A4ksik%…
Hei,
Eduskunnan kirjasto on tehnyt verkkosivuilleen tietopaketin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
Sen kirjallisuusluettelosta on poimittavissa esimerkiksi seuraavat teokset:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993817524006250
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991711264006250
Näiden takakansissa tai sisällysluetteloissa ei kuitenkaan ole mainintoja nimettömistä kyllä-puolen kampanjantekijöiden haastatteluista.
Voisiko kyseessä olla jompikumpi seuraavista teoksista?
Kansa euromyllyssä : journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa https://...
Arkkitehtuurimuseon kohdeluettelon mukaan Espoossa Pohjantie 2:ssa sijaitsevat asuintalot (As. Oy Sinipiika) on suunnitellut Arvo O. Aalto (1903 - 1962). Luettelon tiedoissa rakennusten valmistumisvuodeksi on merkitty 1959.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_O._Aalto
https://www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit/tapiola/kohdeluettelo/
Noin yleisesti ottaen elintarvikeomavaraisuutemme on suhteellisen hyvällä tasolla. Elintarviketeollisuusliiton mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 prosenttia. (Ylen uutinen v. 2020) https://yle.fi/uutiset/3-11265467
Leipäviljan kohdalla tilanne vaihtelee varmaankin vuosittain. Vuonna 2019 omavaraisuus oli vain 65 prosenttia. Lihatuotteissa naudanlihaa tuotettiin noin 81 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta ja sianlihaa noin 95 prosenttia. Maitotuotteissa tuotanto vastasi jotakuinkin kulutusta ja kananmunia saatiin käyttöön nähden liikaakin (115%).
Erilaisia tietolähteitä aiheesta löytyy verkosta. Seikkaperäisempi pohdinta, tuo alinna oleva...
Hakupalvelu Finnasta löytyy haulla kalastusvälineet lukuisia kalastukseen ja pyyntivälineisiin liittyviä kuvia. Näitä kuvia kannattaa käydä läpi. Toisaalta tunnistaisko joku lukijoistamme esineen?
Finnan tulokset: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kalastusv%C3%A4lineet&type=…
Vastaan ensimmäiseksi viimeiseen kysymykseen: Kotilieden artikkelissa mainitaan yhdeksi suosion syyksi sisustustrendit. Kun kotia kalustetaan esim. 1960-luvun hengessä, halutaan astioiden sopivan muuhun tyyliin. Ehkä myös 1950- ja 1960-luvun astioiden muotokieli näyttää tällä hetkellä hyvältä. Suosiota luonnollisesti levittää tehokkaasti sosiaalinen media.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/10-kysymysta-keraili…
Arabian vuosihinnastot mainitaan painettuina lähteinä Design-museon verkkonäyttelyssä, mutta kirjastohaulla en päässyt niiden jäljille. Kiriastossa on tuon ajan tuotekuvastoja, mutta niissä ei ole hintoja. Jonkun käsityksen astioiden hinnoista saa mainoksista, joita julkaistiin lehdissä. ...
Helsingin karttapalvelusta voi tarkistaa kaupunginosien rajojen sijainnit. Kaupunginosien rajat saa näkyviin kohdasta Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Alppiharjun ja Vallilan raja kulkee Aleksis Kiven katua Sturenkadun ja Hämeentien välissä.
Hei!
Kirjastoalan koulutusta järjestetään monella eri koulutustasolla. Kirjastot.fi-sivuilta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/ löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella.
Kannattaa myös tutustua Opetushallituksen ylläpitämään Opintopolku-portaaliin https://opintopolku.fi/wp/fi/, josta voi mm. saada tietoa opinnoista ja tutustua valintaperusteisiin. Opintopolku-sivustolta löytyvät myös ajantasaiset tiedot meneillään olevista ja tulevista yhteishauista.
Hei,
löysin kaksi kuvakirjaa jotka kertovat kiroilemisesta.
Aline de Pétignyn kirja Milla puhuu tuhmia ja Dorothea Lachnerin kirja Karmea, hirveä kirosanasäkki.
Kirjat pääsee varaamaan Vaara-kirjastojen nettikirjastosta
vaara.finna.fi
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupungin kirjastot ovat suljettuna 1.2–14.2. heikentyneen koronatilanteen takia Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän linjauksen mukaisesti.
Uusia varauksia ei myöskään oteta vastaan kirjastojen ollessa suljettuna. Tämän vuoksi Jyväskylän kirjastoja ei voi valita noutopaikaksi sulkuaikana ja verkkokirjasto ehdottaa muiden Keskikirjastoihin kuuluvien kuntien kirjastoja. Haapamäen kirjasto on aakkosissa ensimmäisenä, siksi se näkyy noutopaikkana ensin. Alasvetovalikosta voi valita myös muita kirjastoja.
Jos kirjan tarvitsee nopeasti, sen voi varata toiseen kuntaan. Silloin varauksen tosin joutuu myös hakemaan ko. kunnan kirjastosta.
Toivottavasti Jyväskylään pääsee taas tekemään varauksia...
Toivo Mannisen säveltämä valssi "Haaveita" sisältyy nuottiin Manninen, Toivo: Toivo Manninen (Warner/Chappell Music Finland, 1999). Nuotti on ilmestynyt sarjassa "Harmonikan mestarit". Se on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Vaski-kirjastojen kokoelmamateriaalia ei valitettavasti näin poikkeusaikana ole mahdollista selailla paikan päällä (esimerkiksi Turun pääkirjaston musiikkiosasto on suljettu), mutta aineiston varaaminen onnistuu esimerkiksi verkkokirjastossa https://vaski.finna.fi/ ja pikainen vierailu useimmissa kirjastoissa on edelleen mahdollista. Esimerkiksi Turun pääkirjastossa voi Uutistorilla kopioida varaamaansa ja lainaamaansa aineistoa.
Joitakin nuotteja ja sanoja löytyy myös internetistä. Esimerkiksi Musiikkikirjastot.fi-sivustolle on listattu useita eri lähteitä https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
Kirjan tai artikkelin voi lukea ja äänittää yksityiseen käyttöön. Yksityinen käyttö on sallittu tekijänoikeuslain 12 §:ssä. Yksityiseen käyttöön on siten sallittua valmistaa kirjasta kappaleita, onpa kyse sitten paperikopioista tai äänikirjasta.
Lisätietoa: Tekijänoikeuslaki
