Narratologiasta on kirjoitettu seuraavat teokset: Heino, Aarre: Kertoja: asema ja esiintyminen.1975, Kinnunen, Aarne: Kertomuksen opissa.1983, Tammi, Pekka: Kertova teksti: esseitä narratologiasta.1992, Hänninen, Vilma: Sisäinen tarina, elämä ja muutos.1999 ja teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. SKS 2001 on mukana myös narratologia. Lisää teoksia löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU, asiasanalla narratologia (19 teosta, joista 14 suomenkielistä) ja asiasanalla kerronta (85 teosta, joista 66 suomenkielistä).
Löydät tietoa Anna-Leena Härkösestä esimerkiksi:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
Kotimaisia nykykertojia, osa 1, 1997
Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen, 2001
Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilögalleria, 1990
video Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen, 1991
internetistä löydät tietoa Härkösestä Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/
myös lehtiartikkeleita löytyy, mm.
Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25; Kotiliesi 2001 ; 16 ; 14-16, 86 ; Kaks' plus 2001, nro 9, sivu 8-11 ; Anna 2001, nro 33, sivu 12-15.
Kyseistä lehteä löytyy Pasilan pääkirjastosta, Kallion kirjastosta ja Pitäjänmäen kirjastosta. Pasilan pääkirjasto varastoi lehtiä.
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivut ja kirjastojen yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.hel.fi/ .
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi uudehkoa teosta Euroopan kuninkaallisista: Schubert, Ludwig: Europas kungahus. 1995 ja Finestone, Jeffrey: The last courts of Europe. 1981. Suomenkieliset teokset aiheesta ovat paljon vanhempia: Kuninkaallisten elämää: ruhtinashovien tapahtumia 1967-1970 ja Kuninkaallisia ja romantiikkaa kuvin ja sanoin. 1961. Hakusanalla kuninkaalliset löytyy myös seuraava teos: Wingate, Philippa: The Usborne book of kings and queens: from Tutankhamun to Elizabeth II, tuota kirjaa ei ole Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa ja koska se on vain 48 sivua laajuudeltaan ja kuitenkin kuvitettu, asiat ovat siinä varmasti hyvin tiiviissä muodossa.
Kysymyksesi lähetettiin kirjastojen keskustelupalstalle - siihen tuli tällainen vastaus:
"Kyseessä on V.A. Koskenniemen runo Meri, joka löytyy ainakin teoksesta Kootut
runot. WS 16.p.1977."
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan William Heinesenilta on suomennettu vain Musta pata (Den sorte Gryde) ja kuunnelmaksi dramatisoitu Runoilija Lin Pe ja hänen kesy kurkensa (Digteren Lin Pe og hans tamme trane).
Katso tarkemmin http://finna.fi
Netistä löytyy paljon musiikkimateriaalia. Hyvä linkkikokoelma on mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat osoitteessa http://www.makupalat.fi . Valitsemalla kohdan "Musiikki" saat linkkejä eri sivuistoille, joista löytyy sekä ulkomaisten että kotimaisten artistien sanoituksia ja nuotteja. Myös erilaisten hakukoneiden, esim. Googlen http://www.google.com , kautta voit löytää haluamaasi materiaalia.
Kysymyksesi on liian laaja tässä vastattavaksi, mutta esim. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista löydät tietoja menemällä ensin kirjaston kotisivulle osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan aineistohaku. Ainakin Ricky Martinin ja Celine Dionin nuottikirjoja meiltä löytyy.
Combat Aircraft -lehteä en löytänyt kirjastojemme rekistereistä. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon (os. Maurinkatu 1, auki ma-pe 8.30-16) tulee ilmailualan lehtiä, mutta ei kysymääsi julkaisua. Kaukopalvelun kautta voit tilata lehden. Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi. Kirjastojen aineistot löytyvät kirjastot.fi -portaalista.
Erilaisista oppijoista ja oppimisympäristöistä on kirjoitettu niin paljon teoksia, että on vaikea arvioida mitkä niistä ovat kannaltasi relevantteja, varsinkin kun et sen tarkemmin määrittele minkä ikäisistä oppijoista tai millaisesta oppimisympäristöstä on kysymys. Listan erilaisia oppimisympäristöjä käsittelevistä kirjallisuusviitteistä saat kirjaston kokoelmatietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla pudotusvalikosta hakuehdoksi "asiasana" ja kirjoittamalla hakusanaksi "oppimisympäristö". Haun tuloksena saat 64 viitettä. Erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä kannattaa myös kokeilla. Esim. asiasana "opettaja-oppilassuhde" tuottaa tulokseksi 11 viitettä ja sanojen "opetus" ja "vuorovaikutus" yhdistelmä 25...
Kirjaston aineisto on järjestetty aiheittain ryhmiin eli luokkiin. Helsingin kaupunginkirjastolla on oma, Yleiseen kymmenluokitukseen perustuva luokitusjärjestelmä.Aineisto on sijoitettu hyllyihin luokituksen avulla.
Tietokirjallisuus jakautuu kymmeneen pääluokkaan (sataluokat 000, 100, ... 900), ja näistä kukin edelleen kymmeneen kymmenluokkaan (010, 020 jne.). Kukin kymmenluokka jakautuu edelleen
kymmeneksi luokaksi (011, 012 jne.).
Taiteiden ja liikunnan pääluokka on 700.
700 Taiteen tutkimus, yleinen taidehistoria
710 Uudet taidemuodot
720 Arkkitehtuuri
730 Kuvanveistotaide
740 Maalaustaide, piirustustaide
750 Graafinen taide, valokuvaus
760 Taideteollisuus, taidekäsityö
770 Näyttämötaide, elokuvataide
780 Musiikki
790 Liikunta,...
Ainakin Anna-Maija Lämsän kirjassa Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena on sisältönä asiasanoituksen mukaan myös palvelujen laadun kehityksestä. Tätä en voi heti tarkastaa, koska omat kappaleemme ovat lainassa. Ja eiköhän Raija Komppulan kirja Matkailuyrityksen tuotekehitys yllä sekin historialliseen perspektiiviin nimensä ja asiasanoituksensakin perusteella? Edelleen Markku Metsämäen teoksessa Verkkopalvelun suunnittelu,Edita, 2000 käsitellään verkkopalveluiden historiaa. Useiden yritysten kotisivuilla on myös linkki yrityksen historiaan, myös palveluiden kehittymiseen, jos historiallinen ja kehitystä valottava näkökulma saa olla subjektiivinen. Yritysten kotisivuja löytää esim. Helsingin kauppakorkeakoulun kotisivuilta http://...
Kirjasammosta löytyy hyvä listaus maailmankirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7726 ja kotimaisen kirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6147. Ne ovat varsin sopivia koulukäyttöön.
Espoon ja Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kirja
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques. Saatavuuden näet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi .
Didgeridoosta on runsaasti nettisivuja sekä suomeksi että muilla kielillä. Hae esim googlella http://www.google.fi hakusanoilla didgerido, didgeridoo, didjerido tai didgeridu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2004-10-10,1…:
Australialaisessa Aboriginal art culture -sivustossa http://aboriginalart.com.au/ esitellään myös aboriginimusiikkia ja digeridoota http://aboriginalart.com.au/didgeridoo/dig_intro.html
Lapin ei-saamelaisten asukkaiden identiteetistä ei löytynyt lyhyttä määritelmää (olisiko sellaisen määritelmän kirjoittaminen uhkarohkeaa?), mutta aiheesta on kirjoitettu esim. Veli-Pekka Lehtolan teoksessa Rajamaan identiteetti (SKS 1997).
Joensuussa v. 1999 pidetyillä sosiologiapäivillä on Leena Suopajärvi käsitellyt lappilaista identiteettiä mm. seuraavasti:"Lappilaisuuden rakentuminen Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailuissa. Identiteetin käsite on suhteen käsite. Identiteetit kiinnittävät ryhmät ja yksilöt erilaisiin asemiin ympäristönsä suhdeverkossa.
Suhde-ulottuvuuden huomioonottaminen tuo identiteetin käsitteeseen mukaan ajan ja paikan: identiteetti ei määrity tyhjiössä.Lappilaisuutta konstruoidaan maakuntalehti Lapin Kansan...
http://www.suomentaitoverkko.fi esittelee suomalaisia käsityöläisiä, joukossa useita, jotka työskentelevät huovuttamalla. Itse ottaisin ensimmäiseksi yhteyttä Taito Shop Helskyyn, Unioninkatu 21 ; 00130 Hki ; email: helsky@co.inet.fi ; puh. (09) 677 703. Leftfootcompany , http://www.leftfootcompany.com valmistaa ymmärtääkseni kenkiä lähinnä nahasta, mutta kannattanee kuitenkin selvittää myös muut mahdolliset materiaalit. Hintatietoja ei ollut käytettävissä enkä uskalla lähteä niitä arvailemaan. Aivan halpaa ei kengän teettäminen Suomessa kuitenkaan ole.
Oppimisvaikeuksista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta saat aineistoa kirjoittamalla hakusanaksi oppimisvaikeudet. Voit tarkentaa hakua lisäämällä hakusanan matematiikka, mutta monet pelkällä hakusanalla oppimisvaikeudet löytyvät kirjat antavat tietoa myös matematiikan oppimisvaikeuksista. Matematiikan oppimisvaikeuksia käsittelevät mm. Timo Ahosen ja Tuija Aron toimittama Oppimisvaikeudet (1999) ja Erno Lehtisen Prosessiorientoituneen opetuksen perusteet (1988).
Raporttia saa Helsingin opetusvirastosta. Raportin ensimmäinen tekijä on Pauliina Luoma ja raportin nimenä on Kouluterveys 2002, Helsingin kuntaraportti. Raportilla ei ole ISBN- numeroa tms. tunnistetta. Stakesin julkaisuista saa laajasti tietoa nettisivuilta http://www.stakes.fi .
