Energiaa ja ympäristöä säästävien, maalämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen yhteydessä käytetään Ruotsissa ilmaisua "nominell driftpunkt" ja Suomessa ilmaisua "nimellinen käyttöpiste". Tämän tiedon antoi SULPU:n, Suomen Lämpöpumppuyhdistys r.y.:n puheenjohtaja Jussi Hirvonen.
Suomen Leipuriliiton internetsivujen kautta löytyy tietoa alan kilpailuista: http://www.leipuriliitto.fi/
Sivulta on linkki myös Skills Finland ry:n sivulle. Skills Finland on yhdistys, joka mm. järjestää eri kädentaitoalojen kilpailuja.
Kyseessä on Toivo Orasmaan säveltämä ja Helka Hynnisen sanoittama Tyttären valssi, joka löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
KULTAA ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia.
KOTIMAISTA vanhaan malliin 8.
Aftonbladetissa 1.12.2004 julkaistun artikkelin mukaan kirjastonhoitajien kuukausipalkka vaihtelee Ruotsissa 18 000 -20 500 kr/kk. Katso http://www.aftonbladet.se/vss/kvinna/story/0,2789,310239,00.html.
Aftonbladetin tiedot on peräisin Ruotsin tilastokeskuksesta, Statistiska centralbyråetista, jonne suora osoite on http://www.scb.se/. Sivulta on linkki Statistikdatabaseniin, jota tilastohakuihin tottunut voi käyttää, mutta sivun ylälaidassa on myös Hitta rätt -linkki, josta helposti pääsee eteenpäin. Toimi näin: valitse Lönesummor tai Arbetsmarknad, jotka vievät eteenpäin sivulle, josta voi valita otsikon Sysselsättning jne. alta Yrkesregistret med yrkesstatistik. Valitse vielä Lönestrukturstatistik, ja sektorin valinnan jälkeen...
Haku PIKI-verkkokirjastostamme antaa haun tulokseksi useitakin versioita etsimästänne tarinasta.
Uusin versio on vuodelta 2003, joten sitä kannattaa vielä kysellä kirjakaupoista.
Tässä tarkat tuotetiedot :
PÄÄTEKIJÄ KARVONEN, Reijo (esitt.)
NIMEKE Kuka lohduttaisi Nyytiä? [Äänite] / Tove Janssonin kertomuksen mukaan
MUUT TEKIJÄT Lundblad, Peter (säv.)
Jansson, Tove
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Warner Music Finland, p2003
ULKOASU 1 CD-äänilevy
TUOTETUNNUS 5050466-8806-2-8
HUOMAUTUKSET Julkaistu alunperin v. 1979
Esitys: Reijo Karvonen (voc), Peter Lundblad (g, b, keyb, voc), Torbjörn Eklund (keyb, fl, amadinda), Backa-Hans Erikson (b, soittorasia), Henrik Hillden, Sniff (dr), Opa (perc), Hans Olsson (org, amadinda), Jan...
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa sitä ei ole, mutta juuri tällä hetkellä sitä näyttää olevan saatavana Oulun yliopiston kirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta ja Joensuun yliopiston kirjastosta. Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta se on lainassa, Viikin laitoskirjastosta sitä ei saa kotilainaan. Voit mennä mihin tahansa tahansa kirjastoon ja jättää siitä kaukolainapyynnön. Vantaalla kaukolainamaksu on 7,-.
Osoitteenmuutosilmoitus on nyt mahdollista tehdä www.helmet.fi -sivulla. Osoitteenmuutoslinkki on HelMetin etusivulla vasemmassa reunassa 'Omien tietojen' alla. Asiakas kirjoittaa muutossivulle tuunistusta varten nimensä, kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnuslukunsa sekä uuden osoitteensa. Jos sinulla ei ole vielä tunnuslukua, voit saada sen kirjastossa esittämällä henkilötodistuksen.
Myös sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja tunnusluvun muutokset voi tehdä järjestelmään.
Kokemäellä 1887 syntynyt Hilda Rintanen käytti kirjailijanimeä Elvi Mela. Häneltä on kaksi romaania: Helga (1920)ja Äyriälän emäntä (1930). Molemmat ovat kirjastomme Satakunta-kokoelmassa.
Kysytty turkmenialainen puhallinsoitin on todennäköisesti dilli-tüidük. (Tämä on Grove-hakuteoksen käyttämä litterointi. Joissakin englanninkielisissä lähteissä soittimen nimi on kirjoitettu dilli-tuyduk.)
Dilli-tüidük on 15-16 cm pitkä lehdykkäsoitin. Se on siis rakenteeltaan lähempänä klarinettia kuin huilua. Siinä on kolme tai neljä sormiaukkoa ja sillä pystyy soittamaan diatonisen skaalan noin oktaavin alalta.
Lähteitä: The new Grove dictionary of musical instruments sekä Grovemusic online.
http://www.ce.metu.edu.tr/~turkmens/documents/Journal2/JOB18.TXT
Hei! Kun käyt HelMet-tietokannassa ja teet aihehaun sanalla Munkkiniemi saat monta hyvää viitettä, sekä tietokirjoja että kaunokirjallisuutta.
Eritysesti suosittelen sinulle:
Munkkiniemen vaiheita, Munkkiniemi, Haaga ja Suus-Helsinki sekä Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla.
Video Helsingin muuttuvat kasvot 2 kertoo Munkkiniemestä.
Oheisena HelMet-haku
http://www.helmet.fi/search*fin/a?a
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa wiccalaisuudesta: Cunningham, Scott: Wicca: opas wiccan harjoittajalle ja
West, Kate: Wiccan käsikirja.
Tiedustelit pakanalliseen musiikkin liittyviä levyjä. Tässäpä muutamia ehdotuksia, jotka löytyisivät Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Kyseiset levyt eivät varsinaisesti ole pakanuus-aiheisia, mutta aihepiireiltään ( mm. Samanismi, voodoo/Black magic jne.)lähinnä vastaavia.
Tässä ehdotuksia:
* Chant chamaniques et narratifs de l'arctique Sibérien - 1 cd - ( Samanismia Siperiasta )
* Powwow songs-music of the plain indians - 1 cd -
( Tasankointiaanien lauluja )
* Angels in the mirror - 1 cd - ( Voodoo/Black magic of Haiti )
* Australian aboriginal music - 1 cd - ( Australian alkuperäisväestön musiikkia )
*Global meditation - 4 cd:tä - ( Kokoelma rituaali-, transsi- & meditaatiomusiikkia koottuna 40 eri maasta/...
Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri";
tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä.
"Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen...
Tästä vuosina 1332-1406 eläneestä arabihistorioitsijasta löytyy hyvin vähän tietoa suomeksi.
Factum -tietosanakirja v. 2004 mainitsee vain, että tämä historiankirjoittaja palveli useissa hoveissa ja kirjoitti uraauurtavan seitsenosaisen maailmanhistorian; erityisen arvokas historianfilosofisesti ja myös lähteenä on sen laaja johdanto-osa.
Otavan Suuressa Ensyklopediassa v. 1979 kerrotaan lyhyesti, että Ibn Khaldunin kirjoittama Muqaddima eli Historian esipuhe on kaikkien aikojen suurimpia historianfilososofisia tutkielmia.
Suomennettu tätä merkkiteosta ei ole, mutta ruotsinkielinen versio (Prolegomena: en introduktion till världshistorien) löytyy esim. Tampereen yliopiston kirjastosta. Englannin- ja saksankieliset laitokset taas kuuluvat...
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvaraston Viljo Kajava -runoteoksista en löytänyt kyseistä runoa. Viljo Kajavan joulurunoja on julkaistu kokoelmassa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot. Kokoelmasta löytyvät Jouluviisu (alkaa Kautta kalliin kuusipuun jouluviisuun väännän suun...) ja Jouluvirsi (alkaa Katso, ikuinen, maata myrskyjen ruhjomaa,...). Muista teoksessa julkaistuista runoista saat listan esimerkiksi Auran kirjaston kokoelmatietokannasta: sinne on kirjattu runot alkuineen. Osoite on http://loisto.kirjas.to
Voisit myös kääntyä Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen puoleen tai Suomalaisen kirjallisuuden seuran puoleen. Yhteystiedot ovat seuraavat: Helsingin yliopiston kotimaisen...
Yleisissä kirjastoissa ei käytetä asiasanaa ”sisäinen markkinointi”. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja yliopistokirjastojen yhteistietokannassa Lindassa tämä asiasana on käytössä, joten helpoiten löydätte materiaalia omaan työhönne hakemalla näistä tietokannoista. Laajimman tuloksen saatte käyttämällä tarkennettua hakua ja laittamalla toiseksi hakuehdoksi ”sisäinen” ja toiseksi ”markkinointi”. Saadusta viitelistasta voitte sitten tarkistaa, löytyykö kirjaa mahdollisesti myös Oulun kaupunginkirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Kirjoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista, jos paikkakunnalta ei löydy. Varmuuden vuoksi voitte hakea myös sanoilla ”internal” ja ”marketing”. Huomatkaa myös, että Oulun...
