Kirkkonummen kirjastossa on paikalla Seppo Myllyniemen kirja "Vihdin historia 1800-1918" jossa on luku maanomistuksesta ja kartanoista. Kirja on lainattavissa. Kotiseutukokoelmassa löytyy "Suuri maatilakirja III" jossa on Uudenmaan läänin maatilat. Kirja ei ole lainattavissa vaan pitää tutkia paikan päällä.
Tarkistin asiaa Vihdin kirjaston kanssa, ja sieltä löytyy vielä A. J. Hippingin "Vihdin pitäjä", sekä "Vihdin kulttuurihistorialliset rakennukset ja alueet".
Kirjastolain ja –asetuksen mukaan yleisten kirjastojen henkilöstöstä vähintään kahdelta kolmasosalta vaaditaan korkeakoulututkinto, opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Edellä mainitun vaatimuksen täyttää myös informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto.
Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että...
Raamatustahan tämä ajatus on. Jeesus puhuu kansanjoukoille: "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. "Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka." Matteuksen evankeliumi 7:24-27
Joutsenon kirjaston kokoelmissa on tällainen kirja: Etzolg, VW Transporter & Caravelle 1990-1995: korjausopas. Tämän uudemmista malleista Joutsenosta ei korjausopasta löydy. Uudempien mallien opasta (Etzolg, Volkswagen Transporter & Caravelle 1990-2003 bensiini- ja dieselmallit: korjausopas, 2004) on kuitenkin monissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Housuasuinen kananmuna on kaveri nimeltään Humpdy Dumpdy eli Tyyris Tyllerö. Loru on alun perin englantilainen: Humpdy Dumpdy sat on a wall / Humpdy Dumpdy had a great fall / All The Kings Horses / And all The Kings Men / Couldn’t put Humpdy together again. Hanhiemon iloisessa lippaassa (Wsoy) Kirsi Kunnas on riimitellyt vanhan englantilaisen lastenlorun näin: Tyyris Tyllerö muurille kipusi. Tyyris Tyllerö muurilta lipesi. Eikä Tyyristä Tylleröä milloinkaan voi kukaan parantaa. Lorun on kuvittanut Feodor Rojankovski. Hanhiemon iloinen lipas löytyy lähikirjastostasi. Hämeenlinnan seudun kirjastot: http://hameenlinna.kirjas.to/
Kukaan meistä ei osaa japania mutta internetista löytyi sivusto, missä kirjoitetaan etunimiä japanin kielellä. Katso tästä:
http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Voit valita haluatko että Kati on kirjoitettu klassisella tyylillä tai esim. mangatyylillä.
Suzuki GS450L vuosimallista 1980-1985 löytyy Haynesin kustantama englanninkielinen korjausopas:
Chris Rogers: Suzuki gs & gsx 250, 400 & 450 twins : Owners workshop manual - Somerset : Haynes, 1990. - 234 s. : kuv.
models: GS250T, GSX250E, GSX400E, GS450E, GS450L, GS450S, GS450T, GS450TX
ISBN 1-85010-253-8
Haynesin englanninkielisissä oppaissa on selkeät kuvitetut ohjeet eri osajärjestelmistä: purkaminen, tarkastus, korjaaminen ja asennus. Lisäksi oppaissa on huolto-ohjeet, tekniset tiedot sekä vianetsintätaulukot.
Hämeenlinnan kirjastosta löytyy myös Suzukin pyöristä yleisesti kertova teos:
Vandenheuvel, Cornelis: Pictorial history of Japanese motorcycles - Devon : Bay View Books, 1997. - 168 s.
Muista kirjastoista on saatavana...
Nimistä Inez ja Isabella löytyy tietoa tämän palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx, kohtaan 'etsi arkistosta' inez ja 'hae', samoin isabella.
Ottilia(a)nan tavallisimpia muunnoksia ovat Ottelia(a)na ja Ottilia, muissa maissa myös Odilia, Odette, Oda, Odine, Odina jne. Miehennimenä Otto on samaa alkuperää. Lähtöisin nämä nimet ovat muinaissaksan juuresta od- 'omaisuus, rikkaus'. Tähän nimiryhmään kuuluvia naispyhimyksiä on runsaasti, mikä seikka on lisännyt nimen suosiota Euroopassa. Suomen kalenterissa Ottiliana oli v. 1794-1795 4.6.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään suomennosta kysymäänne runoon, jonka venäläinen alku kuuluu
В кабаках , в переулках, в извивах,
В электрическом сне наяву
Я искал бесконечно красивых
И бессмертно влюбленных в молву.
Runo kuuluu sikermään Город ’Kaupunki’ ja on päivätty joulukulle 1904.
Ilmeisesti hyvin kattavan luettelon suomennetuista Blokin runoista löydätte Lahden kaupunginkirjaston sivulta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/.
Haminan kaupunginkirjastossa on useita kasvikirjoja, tässä niistä muutamia uusimpia:
Vuokko, Seppo: Kasvit Suomen luonnosa
Ryvarden, Leif: Retkeilijän kasviopas
Luonnon poluilla: 555 kasvia ja eläintä värikuvina
Tolvanen, Mattias: Kaupunkiluonto
Piirainen, Mikko: Luonnonkukat
Feilberg, Jon: Kielo ja kissankello: Suomen ja Pohjolan kasveja.
Nimestä on runsaasti 1600-luvun merkintöjä savokarjalaiselta alueelta, josta se on levinnyt asutuksen myötä kauaksikin länteen. Toisaalta myös Länsi-Suomessakin on Mannisia, eikä varmasti tiedetä ovatko he savolaisperäistä väkeä vai ovatko omaksuneet nimensä itsenäisesti. Samaa alkuperää lienee myös nimi Mannikainen, joka aikanaan oli yleinen Savossa, mutta myöhemmin sulautunut Manniseen. Syntynsä Manninen on saanut
etunimestä (isännimestä) Manni. Tietoja nimen yleisyydestä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1.
KIRJALLISUUTTA: Uusi suomalainen nimikirja. - 1988.
Kyseessä on Tea Helenelundin suunnittelema liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Muistomerkki on kaksiosainen: pronssiin valettu luonnollisessa koossa oleva tyttö pitelee siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki. Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden alle 15-vuotiaiden nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. (Lähde: Suomen muistomerkit: osa 3: Pohjanmaa).
Yleensä ampiainen ei kuole ihmistä pistettyään, mehiläinen sen sijaan kyllä. Mehiläisen pistimessä on väkäsiä, jotka saavat piikin takertumaan ihoon. Kun mehiläinen yrittää irrottaa pistintä ihosta, sitä käyttävät lihakset ja myrkkyrakko repeytyvät irti mehiläisestä, joka kuolee pian tämän jälkeen. Ampiaisen pistimessä väkäsiä ei ole, ja siksi se ei tartu ihoon samalla tavoin kuin mehiläisen pistin. Joskus kuitenkin voi niinkin käydä, ja siinä tapauksessa myös ampiainen kuolee.
Voisi siis sanoa, että pistettyään ihmistä mehiläinen kuolee, koska sen elimistö repeytyy rikki.
Lisää tietoa aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ampiaiset
http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/pistin.htm
Löysin seuraavat sanonnat internet-sivulta Sanontoja savolaisista sukunimistä ( http://www.tenkanen.net/kirjoitukset/savosta.htm ):
On ahtaalla kum Manninen ovev välissä.
Ryppeytyy huuliin ku Mannisen veisuu.
Itikoella ileman pilasj, Mannisilla koko mualiman.
Muita Mannis-aiheisia sanontoja voit yrittää etsiä sananparsia käsittelevistä kirjoista. Kirkes-kirjastojen tietokannasta osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 löytyy asiasanalla "sananparret" monta kirjaa, joista voit aloittaa etsinnät. Kannattaa katsoa myös tämä kirja:
Heino, Riitta Maria: "Mann-Mannin-Manninen: sukututkimus Mannisen suvusta".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen internet-sivuilta löytyy myös sananparsikokoelma...
HelMetistä löytyy useitakin suomenkielisiä elämäkertateoksia Kustaa Mauri (Gustav Mauritz) Armfeltista. Jostakin syystä tietokannassa nimeä on käytetty hiukan vaihtelevasti, toisinaan ruotsin-, toisinaan suomenkielistä muotoa.
Teokset saa HelMetistä esille esim. seuraavasti: Valitaan aihehaku ja kirjoitetaan hakuruutuun Armfelt. Saadusta tuloslistasta valitaan Gustav Mauritz ja napsautetaan tätä. Nyt saatavasta tuloslistasta saadaan suomenkieliset teokset rajatuiksi esiin napsauttamalla painiketta "Rajaa / järjestä hakua" ja valitsemalla pudotusvalikosta kieleksi suomi. Lopuksi napsautetaan linkkiä "Vahvista". (Sama toistetaan suomenkielisen nimimuodon kanssa.)
Lupaavilta vaikuttavat esimerkiksi seuraavat teokset:
Kustaa Mauri Armfelt :...
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Fruits basket dvd:t osat 1-6. Juuri tällä hetkellä osa 4 näyttää olevan paikalla pääkirjaston nuortenosastolla, muut osat ovat lainassa.
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Violeta (tai Violetta, molempia versioita nimestä näyttää olevan käytössä) Parran laulun espanjankieliset sanat löytyvät internetistä varsin helposti google-haulla kirjoittamalla hakupalveluun www.google.fi ”gracias a la vida”. Kyseisen laulun erikielisiä versioita, mm. ruotsinkielinen, löytyy netistä esim. italiankieliseltä sivustolta osoitteesta www.prato.linux.it/~lmasetti/antiwarsongs/canzone.php?lang=it&id=168 . Sama sivu löytyy myös kirjoittamalla google-hakuun hakusanat ”canzoni contro la guerra”. Sivuston englanninkielinen versio löytyy hakusanoilla ”antiwar songs”. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy myös useita nuotteja, joihin liittyy laulun sanat suomeksi, ruotsiksi tai...
Alison Uttleyn possukirjoja ei ole suomennettu eikä Helen (Axford) Morganilta ole suomennettu mitään. Asia on tarkastettu Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://finna.fi .
