Satakuntalaisen osakunnan laulukirja 1968 on oikea kirja,
laulu löytyy sivulta 198, Sanat alkavat "Auk-auki" jne. Kirjasta löytyvät sanat, ei nuotteja. Kirjan saa käteensä esim. kaukolainaamalla sen oman kirjaston kautta.
Tutkimuskysymyksesi selvittämiseksi sinun kannattaa olla yhteydessä valitsemiisi pankkeihin. Lisäksi voit käyttää tiedonhaussa esimerkiksi seuraavia tietokantoja ja arkistoja:
Eduskunnan kirjaston kokoelma
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Makupalat - Hämeenlinnan kaupunginkirjaston linkkikirjasto
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=76d76d5a-843e-4b19-bedd…
Kirjastot.fi - kirjastosi verkossa
http://www.kirjastot.fi/
Liiketalouden ja hallinnon tiedonlähteitä
http://www.jamk.fi/kirjasto/tiedonhaku/ammatillisen_tiedon_lahteet_liik…
http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/
Vastaavasta aiheesta on tehty jo joitain opinnäytetöitä, tässä esimerkkejä:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1764/...
Teoksessa Jaakkola, Kaisu (1977, s. 180). Muuttuva joulu : kansatieteellinen tutkimus = The changing Christmas : an ethnological study: "Erittäin suosittu kuvausten perusteella oli kuusta kiertävä marsalkanvyö, raamatunlause, jossa sanottiin: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto." Tekijä käyttää tässä kahta lähdettä: Haavio, J (1972, s. 183). Mennyttä aikaa muistelen sekä Borg-Sundman, M (1966, s. 50-51). Jännittävä on elämä.
Lisäksi googlehaku "marsalkanvyö" antaa vastaukseksi lukuisia viitteitä.
Kirjassa Strömberg, John: Studenter, nationer och universitet (1996) s. 50 on taulukko: Tabell 2. Medeltalet årligen nyinskrivna och terminsvis närvarande studenter vid akademin i Åbo 1723-1809.
Vuodet 1801-1809:
Nyinskrivna 93 (uusia opiskelijoita)
Närvarande hösttermin 228 (läsnäolevia syyslukukaudella)
Närvarande vårtermin 263 (läsnäolevia kevätlukukaudella)
Samassa kirjassa s. 215 on taulukko: Antalet nyinskrivna studenter vid akademin i Åbo 1723-1808 fördelade engligt nationer och tioårsperioder. Vuosina 1800-08 opiskelijoita oli yhteensä 927.
Kirjan Helsingin yliopisto 1640-1808, 1. osa (1987) vastaavan taulukon (s.307-308) mukaan yliopiston kirjoissa oli ylioppilaita vuosina 1800-1809 yhteensä 928.
Nykysuomen sanakirjan mukaan "odotella" on frekventatiiviverbi, joka ilmaisee kantasanansa ("odottaa") osoittaman tekemisen tapahtuvan toistuvasti, jatkuvasti tai hiljalleen.
SKS:n Iso suomen kielioppi huomauttaa verbijohdoksista puhuessaan, että frekventatiivisilla johdoksilla voi olla muunkinlaista merkitystä kuin pelkkä toistuvuuden tai jatkuvuuden ilmaiseminen: "Usein johdoksella kuvataan tapahtumaan sisältyvää epäsäännöllisyyttä, sattumanvaraisuutta tai vähäisempää intensiivisyyttä." Odottelussa voisi kaiketi ajatella olevan kyse nimenomaisesti tällaisesta intensiivisyydeltään vähäisemmästä odottamisesta.
Frekventatiivisen johdoksen käyttö voi kertoa myös puhujan/kirjoittajan kielteisestä tai myönteisestä asenteesta ilmaisemaansa...
Julkaisusta Meidän lapset: albumi; Koteja kodittomille lapsille r.y; Porvoo, WSOY, 1923 löytyy nuotti Mikael Nybergin säveltämään Immi Hellénin sanoittamaan kappaleeseen Leiki, lapsi. Sama teksti on julkaistu nimellä Lapselle Immi Hellénin kokoelmassa Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu; Helsinki : Valistus, 1930.
Kirjallisuutta narsismista
Crompton, Simon: Rakastuin narsistiin. Helsinki : Minerva ; Jyväskylä, 2009 ISBN 978-952-492-234-0 (sid.)
Freud, Sigmund: Johdatus narsismiin ja muita esseitä. Helsinki : Love kirjat, 1993 ISBN 951-8978-24-7 (sid.)
Hotchkiss, Sandy: Miksi aina sinä? : narsismin seitsemän syntiä. Helsinki : Basam books, 2005 ISBN 952-5534-11-1 (nid.)
Myllärniemi, Jorma: Narsismi : vamma ja voimavara. Helsinki : Kirjapaja, 2006 ISBN 978-951-607-379-1 (sid.)
Mäkelä, Raimo: Naamiona terve mieli : kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Kauniainen : Perussanoma, 2007 ISBN 978-951-888-464-7 (nid.)
Kirjallisuutta psykopatiasta
Babiak, Paul: Käärmeet liituraidassa : psykopaatit työelämässä. Helsinki : Koobra, 2007 ISBN 978-952-92-2839-3 (sid.)...
Voit uusia kaikkia lainojasi kaikissa Helmet-kirjastoissa, myös kirjasto 10:ssä.
Lainojen uusiminen on mahdollista myös internetin kautta, mikäli sinun kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Tunnusluvun voit saada lähimmästä kirjastostasi esittämällä virallisen henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokorttisi.
Lisätietoja saat seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/
Kirjojen tekijänoikeudet ovat aina kirjan kustantajalla ja lupa kirjoissa esitettyjen aineistojen käyttöön pitäisi näinollen kysyä kunkin kirjan kustantajalta. Suosittelisin sinua käyttämään google maps -palvelua. Osoitteesta maps.google.com voit etsiä erilaisia karttoja käyttöösi.
Kirjasto ei voi esiintyä asiantuntijan roolissa lääketieteellisissä kysymyksissä. Voit muodostaa kuvaa asiasta tutustumalla vaikkapa seuraaviin teoksiin:
Tekijä Ahonen, Pia : Matalan ja korkean riskin ensisynnyttäjien raskaudenaikaiset odotukset ja synnytyskokemukset / Pia Ahonen
Julkaisutiedot Turku : Turun yliopisto, 2001
Tekijä Curtis, Glade B.: Your pregnancy after 35 /Cambridge (Mass.) : Da Capo Press, 2001
Nettilähteitä:
http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:255
http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/pohjoismaissa-myoehaeine…
http://www.vauva.fi/artikkeli/synnytys/659/synnytys_totta_ja_tarua
Katkelmat ovat todennäköisesti Aune Krohnin runosta Kuu kujeilee. Runo on julkaistu esimerkiksi teoksissa Lapsuuden kultamailla (1926) ja Lasten runotar: Valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (1962).
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Kyseessä lienevät Astrid Lindgrenin salapoliisikirjat Yksityisetsivä Kalle Blomkvist, Kalle mestarietsivä ja Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä. Kirjoissa lapsilla on kesälomallaan käynnissä Ruusujen sota, jossa Punaiset ja Valkoiset Ruusut ottavat mittaa toisistaan. Koitokset alkavat usein mitä kauheimpia solvauksia sisältävien sodanjulistusten lähettämisellä. Kallella ja hänen ystävillään eli Valkoisilla Ruusilla on käytössä salakieli vastapuolen hämäämiseksi. "Mom-e tot-u-lol-e-mom-mom-e pop-i-a-non pop-e-lol-a-sos-tot-a-mom-a-a-non sos-i-non-u-tot" tarkoittaa "me tulemme pian pelastamaan sinut".
Kalle-kirjat on julkaistu kolmen kirjan yhteisniteenä nimellä Mestarietsivä Kalle Blomkvist.
Juice Leskisen tuotannon tekijänoikeudet ovat kaiketi hänen perikunnallaan. Kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöön:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html
Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä.
Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua.
Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
Teoksessa Edessä avoimet meret:Runoja antoisiin eläkevuosiin löytyy kysytynlaisia runoja. Tämä teos löytyy kirjaston kautta kuten seuraavatkin, joista voi olla hyötyä:
Vuosien varjot ja valo / Räty-Hämäläinen, Aino
[Helsinki] : Palmenia-kustannus, 2002
Vuodet kuin kuiskauksia /
Helsinki : WSOY, 2005
Tässä iässä /Heilala, Eeva
Helsinki : Tammi, 2009
Ilta / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2002]
Ero / Immonen, Erkki J.
Helsinki : [E. J. Immonen], [2003]
Suruttoman saattohoito / Kejonen, Pekka
Helsinki : WSOY, 2005 (Vantaa : Dark)
Koipitoipilas : runoja /Villa, Kyllikki
Helsinki : Like, 2009
Pää tallella : runoja ikääntyville /
Helsinki : LK-kirjat, 2008
Kirjastoille voi kyllä lahjoittaa kirjoja. Kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä lahjoituskirjat liitetään kokoelmiin. Lähinnä kyseeseen tulevat paljon kysytyt, uudehkot teokset, joita kokoelmissa ei ehkä ole riittävästi. Sen sijaan kirjastot eivät osta yksityishenkilöiltä aineistoa. Jos tahdot nimenomaan myydä kirjasi, kannattaa kokeilla antikvariaatteja tai yksityistä myyntiä vaikkapa huuto.netissä.
Kyseinen laulu on Anneli Pasasen esittämä Rakastan jokaista päivää. Laulu löytyy seuraavilta Anneli Pasasen levyiltä:
Rakastan jokaista päivää (1977), lp-levy ja kasetti
Parhaat (2004), cd-levy
Harmillista, että olet joutunut ihmettelemään varauksesi tilannetta. Varaus on kuitenkin ihan kunnossa ja tulee Tapiolan kirjastoon, kunhan ehtii.
Hyllyssä olevat kappaleet mainitsemastasi kirjasta ovat Kallion ja Kannelmäen kirjastoissa, joista niitä ei saa ennen kuin ensi vuoden puolella, koska molemmat kirjastot ovat remontissa. Varauksesi kohdistuu kaikkiin saatavilla oleviin kappaleisiin. Niitä on neljä, ja kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Kuten merkintä Varaus 2/2 kertoo, teoksesta on kaksi varausta, ja sinun varauksesi on jonossa toisena. Kannattaa lukaista Helmetin Ohjeita-sivulta kohta "Aineiston varaaminen".
Vastaisen varalle: jos haluat noutaa jostakin kirjastosta siellä paikan päällä olevan teoksen, on aina syytä ensin...
Juha Honkalan Mytologian sanakirja (WSOY, 2000) määrittelee sanan Camelot seuraavasti: ”Arthurin tarinan päähenkilön hovi”. Arthurin tarinalla tässä puolestaan tarkoitetaan ”muinaiskelttiläistä tarua, joka kertoo brittien tarukuninkaasta Arthurista ja hänen ritareistaan.”
Sanalle ei välttämättä ole olemassa yksiselitteistä kuvainnollista merkitystä, mutta vastauksia voidaan hakea esimerkiksi siitä, millä tavalla Camelot on tarinoissa kuvattu. Kyseessähän on kuvitteellinen ja mahtava kuningaskunta, jota hallitsi oikeudenmukainen ja hyveellinen hallitsija.
Kirjassa Aikojen arvoitukset: vastauksia menneisyyden salaisuuksiin (Valitut Palat, 1987) mainitaan seuraavasti: ”Joidenkin mielestä Arthur ja hänen ritarinsa olivat sivilisaation...
