Varsin monet naiskirjailijat ovat nykyään "kovia", pehmeys kun ei ole kovinkaan trendikästä. Tässä joitakin "tiukkoja" naisia. Kaikilta löytyy suomennettuja teoksia.
Annie Proulx
Claire Castillon
Elfriede Jelinek
Joyce Carol Oates
Siri Hustvedt
Helmet-nettisivut löytyvät täältä: www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa "Omat tietoni". Seuraavaksi kirjoita kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Mikäli pin-koodi puuttuu, sen voi käydä pyytämässä kirjastosta. Uuden pin-koodin saa myös klikkaamalla samalta sivulta kohtaa "Unohditko tunnuslukusi". Kirjattuasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin, klikkaa "jatka". Nyt näet kaikki lainat. Valitse "Uusi kaikki lainat", mikäli haluat uusia kaikki lainat. Mikäli haluat uusia vain jonkin tietyn lainan tai joitakin lainoja, laita rasti lainan kohdalle ja valitse "Uusi merkityt lainat". Myös kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa pyytää HelMet-opastusta kirjastokäynnin yhteydessä.
Kaivattu runoilija on Kari Levola ja etsitty runo löytyy hänen vuonna 1980 ilmestyneestä esikoiskokoelmastaan Avovedet.
"Hämärässä huhtikuussa
ohittaa juna verkkaan aseman -- "
Runo on mukana myös Hannu Mäkelän toimittamassa Runon vuodenajat -antologiassa.
Karting eli mikroautoilu juontaa juurensa englannin kielen sanasta kart, joka tarkoittaa mikroautoa tai toiselta merkitykseltään kärryä. Usein suomeksikin käytetään englanninkielistä termiä. Kartingista käytetään englanniksi myös kart racing -nimitystä.
Yleisöäänestyksellä haettiin lintua, joka sopisi Suomen kansallislinnuksi. Tämän äänestyksen voitti joutsen ja Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi joutsenen virallisesti Suomen kansallislinnuksi 1981.
Maakuntalinnusta on järjestetty kansanäänestys vuonna 1985.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Maakuntalintum…
Esimerkiksi Lasse J. Laineen teoksessa Lintuharrastajan opas kerrotaan, että linnuilla on hormonaalisesti säädelty vuosirytmi, joka ilmoittaa päivien lyhenemisestä ja pitenemisestä. Linnut myös aistivat ilmanpaineen muutokset. Toisaalta kirjassa kerrotaan, ettei lintujen muuttotaitoa ole vieläkään täysin selvitetty.
Matti Torkkomäen ja Dick...
Kirjaa ei löydy Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista. Myöskään korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta sitä ei löytynyt. Teosta näyttäisi kuitenkin olevan saatavana esim. Akateemisessa kirjakaupassa. Ehkäpä voisit tehdä siitä hankintaehdotuksen lähikirjastoosi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaehdotuslomake löytyy täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Sanat lauluun "Pieni poika pilvistä putosi" löytyy nuottivihosta nimeltä Ylen opettavaiset laulut. Nuottivihko on paikalla Kirkkonummen kirjaston lastenosastolla.
Kaukolainauspalvelu on edelleen käytössä ja tilaamme asiakkaillemme sellaisia kirjoja, joita ei löydy Vaasan kaupunginkirjaston omasta kokoelmasta. Meillä ei kysymääsi kirjaa tosiaankaan ole ja ammattikorkeakoulun kirjastossa on näköjään vain henkilökuntakappale, jota ei lainata. Voit jättää kaukopalvelupyynnon joko kirjaston kotisivujen kautta
http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Julkiset_palvelut/Kirjastopalvelut/Maakunt…
tai sitten käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä tai kirjastoautossa. Kaukopalvelu on maksullista, kirjan lähettävä kirjasto määrittelee maksun mutta se on vähintään 2 e.
Tarkoitat varmaan Aphrodites Child -nimisen yhtyeen kappaletta It’s five o’clock? Kappale on Vangeliksen käsialaa, ja bändissä oli solistina (ja basistina) myös tuttu mies, Demis Roussos. Suomenkielisen version etsiminen ei ikävä kyllä tuottanut tulosta, kävin läpi aineistotietokantoja, etsiskelin Youtubesta, tutkin Fono.fi:tä (http://www.fono.fi) , mutta ainoa kappale, jonka löydän Aphrodites Child –bändin tuotannosta suomeksi esitettynä on Rain and tears. Siitä on tehty kaksikin versiota suomeksi Markku Suomisen esittämänä Jäljet jää kyynelten, Rakkaus kaunistaa -nimellä laulun on levyttänyt Lea Laven.
Mainitsemasi Rexin kappaleita, joissa mainitaan silmät, löysin Nuo vihreät silmät, mutta se on suomalaista alkuperää, Kero, Raimo (...
Martti Rapolan keskeneräisiksi jääneiden poimintojen mukaan tasavalta-sanalle oli kyllä monia kilpailijoita:
republiikki, vapaahallitusmuoto, vapaavaltakunta, vapaavalta, vapaavaltio, tasavaltakunta, tasavaltio, tasavallasto,
mutta mikään näistä ei näytä erityisesti olleen Lönnrotin käytössä.
"Leikkitiikeri Luukas" löytyy vain videokasettina. DVD-tallenteena sitä ei ole. Jos video käy, se on mahdollista kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Palauta lainassa oleva levy kirjastoon, jotta voit lainata toisen kappaleen. Huomauta kirjaston henkilökunnalle viallisesta levystä ja pyydä maksuton varaus.
Yleensä Koivisto sukunimenä perustuu asutusnimeen. Talo, joka on rakennettu koivuja kasvavalle paikalle, on saanut nimen Koivisto usein Länsi- ja Keski-Suomessa, joskus myös Savossa.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000
Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin:
Lastenkirjainstituutti
- 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma
http://www.lastenkirjainstituutti.fi
Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva
- kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä
-kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm
Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön.
http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90
Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Koulujen loma-ajoista päättävät opetuksen järjestäjät eli niitä koskevat aloitteet tulee tehdä oman kunnan opetustoimelle.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/perusopetus…
Suomen kansallisbibliografian Fennican (finna.fi) kautta hakemalla löytyy tieto tietyn teoksen eri painoksista. Kansalliskirjastossa on lukusalikappaleet kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, joten jos tiettyä kirjaa ei saa muualta käsiinsä, niin siellä voi ainakin käydä tutustumassa teokseen.
Kuninkaan paluu -teoksen eri painostietoja voi myös tiedustella kirjan kustantajalta WSOY:ltä.
Viola-tietokannan mukaan Suvi Teräsniskan esittämän kappaleen Veljeni on sanoittanut Tuure Kilpeläinen ja Inderjit Khalsa ja säveltänyt Tuure Kilpeläinen.
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja...
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
