Ilkka Remeksen nuorille kirjoitetut kirjat eivät kuulemma ole yhteydessä aikuisille kirjoitettuihin. Välillä Aaron isä mainitaan, mutta ovat kuitenkin sikäli itsenäisiä kirjoja, että yhteyttä ei ole Antti Korven seikkailuihin. Aaro näyttää myös pysyvän saman ikäisenä kaikkien kirjojen ajan. Aaro-kirjat kannattaa kuitenkin lukea julkaisujärjestyksessä eli
Piraatit. Helsinki: WSOY, 2003.
Musta kobra. Helsinki: WSOY, 2004.
Pimeän pyöveli. Helsinki: WSOY, 2005.
Kirottu koodi. Helsinki: WSOY, 2006.
Hermes. Helsinki: WSOY, 2007.
Draculan ratsu. Helsinki: WSOY, 2008.
Operaatio Solaris. WSOY, 2009.
Riskiraja. WSOY, 2010.
Lisätietoa kirjojen taustoista osoitteesta http://ilkkaremes.wordpress.com/
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Hei!
Varmista, että HelMet-kirjastokorttisi on voimassa ja että siinä on tunnusluku. Ohjeet e-kirjapalveluihin löydät http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Ohjeet_ekirjapalveluihin(25…
Ellibs-kirjastojen e-kirjoja voit ladata mobiililaitteille, joissa on iOS- tai Android-käyttöjärjestelmä. Lataa laitteellesi Bluefire Reader -lukuohjelma.
Lukuohjelman lisäksi tarvitset Adobe ID-käyttäjätunnuksen, joka kannattaa luoda ennen lukuohjelman lataamista.Tunnuksen luominen on maksutonta ja onnistuu Adobe.com -sivuilla.
Eli voit lainata e-kirjan ja ladata sen lukuohjelmaasi tai lukea suoraan selaimessa jos sinulla on nettiyhteys.
Kullakin paikkakunnalla toimivat apteekit on perinteisesti numeroitu niiden perustamisjärjestyksessä. Jokainen ensimmäinen/ensimäinen/I/1. apteekki on siis aivan kirjaimellisesti ensimmäisenä kotipaikkakunnallaan toimintansa aloittanut apteekki. Myös muilla kuin ensimmäisillä apteekeilla on vastaava järjestysnumero, mutta nämä harvoin ovat yhtä korostetusti esillä kuin "ykköset". Tampereen apteekkipiirissä esimerkiksi Tammelan vuonna 1901 avattu apteekki on "Tampere V Tammela" ja vuodesta 1984 toiminut Hervannan apteekki on "Tampere XV Hervanta".
M-kirjainten lukumäärä sanassa "ensimmäinen" noudattelee apteekin perustamisajankohtana voimassa ollutta oikeakielisyyskäytäntöä. Niinpä osa kaikkein vanhimmista I apteekeista on "ensimäisiä", kun...
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka...
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Kirjailijan sivuilta osoitteesta http://www.katherineneville.com ei löytynyt tietoa, että sarjalle olisi tulossa jatkoa, mutta noiden kahden teoksen jälkeen hän on julkaissut romaanin ”The Magic Circle”, jossa on ilmeisesti samantapaista teemaa kuin aikaisemmissa.
Nevillen kirjoja kustantaneesta Bazarista kerrottiin, ettei tuo suomentamaton teos ole mukana heidän kustannusohjelmassaan. Sitä ei siis näillä näkymin luultavastikaan saada suomeksi.
Lapsuutesi kirja saattaisi olla Lennart Hellsingin Muna (Weilin + Göös, 1979). Se on sangen sympaattinen tarina munasta, joka makaa paikallaan ja miettii, mitä siitä tulisi suurena - jos siitä tulisi suuri. Kirjan kannessa on hymysyinen valkoinen muna vihreällä niityllä, taustalla pilkottaa merta. Kannen yläosaa hallitsee vaaleansininen taivas; pilvet ovat eläinhahmoisia, paitsi yksi, joka muistuttaa autoa.
Lahden pääkirjaston aikuisten osaston varattavien asiakastietokoneiden näppäimistöt puhdistetaan 1-2 kertaa kuukaudessa. Jos koneissa on jotain vikaa/huoltotarvetta, kannattaa asiasta kertoa henkilökunnalle, jotta tiedämme, minkä osaston tietokoneella ongelmia on ilmennyt.
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Pohjanmaalla kerrotaan mm. kirjoissa Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon : 74 elämäkertaa, Esko Toivonen: Nukeri : kansanelämää Kaustisella 1830-luvun puolimaista 1930-luvulle sekä Kaarlelan pitäjän historia 3. Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Suomessa kerrotaan mm. kirjoissa Työtä ja rakkautta : kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, Antero Heikkinen: Kirveskansa-trilogia, Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan, Sukupolvien perintö 2 sekä Suomalaisen arjen historia 2 : säätyjen Suomi.
Myös romaaneja aiheesta löytyy. Pohjanmaalle sijoittuvia ovat mm. Salme Aejmaleus: Kaksi lakeutta, Veli Ranta-Ojala: Meritien maa sekä Eira Pättikankaan Punainen silkkinauha, Jokaisella kotinsa ja Vain routainen maa....
Ikävä kyllä satua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos sieltä löytyy vastaus, lähetän sen sinulle.
Tunnistaisiko joku lukijoista tämän sadun?
Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastossa on asiakkaiden toiveesta otettu käyttöön varausten nouto itsepalveluna. Nykyinen vanhentunut kirjastojärjestelmämme ei mahdollista muuta systeemiä asiakkaan identifioimiseen. Varattu aineisto ei näy muille asiakkaille, vain asiakkaan nimi. Vähentyneiden henkilöstöresurssien vuoksi joudumme miettimään uusia tapoja tuottaa palveluita asiakkaille ja tämä kokeilu on yksi niistä.
Jos asiakas ei halua käyttää itsepalvelunoutoa, hänen tulee valita noutopaikaksi pääkirjaston media- ja musiikkiosasto tai joku lähikirjasto, josta saa jatkossakin palveluna varauksensa.
Etsimäsi kirja voisi olla Pierre Probstin Mirri ja Murri (Veitikka-sarja, Paletti 1957). Kirjassa seikkailevat kissaserkukset Mirri (valkoinen) ja Murri (musta), jotka mm. putoavat savupiippuun ja muuttuvat molemmat mustiksi. Myöhemmin Murrin päälle valuu jauhoa ja hän on hetken valkoinen. Lopuksi serkukset vilustuvat ja juovat kuumaa sitruunamehua kaminan ääressä.
Paletin Veitikka-sarjan kirjat ovat pieniä, saman kokoisia kuin Tammen kultaiset kirjat.
Kyllä kaukolainaus muista kirjastoista on mahdollista.
Musiikkiaineiston kaukolainatilauksen voi tehdä verkossa http://lastukirjastot.fi/kaukolainapyynto
tai Lahden pääkirjaston musiikkiosastolla. Tällä hetkellä musiikin palvelupiste on osaston remontin takia lehtisalissa.
Kotimainen kaukolaina maksaa Lahden kaupunginkirjastossa viisi euroa.
Pelikirjat käsittelevät yleensä tietokonepelejä.
Pelaamista ja populaarikulttuurin hyödyllisyyttä käsitellään teoksessa:
Kaikki huono on hyväksi : miten populaarikulttuuri tekee meistä älykkäämpiä / Steven Johnson ; suomentanut Kimmo Pietiläinen
Hakemalla HelMetin tarkennetulla haulla hakusanoilla "pelit" ja "sosiaalinen vuorovaikutus", tulee mm. tämä kirja:
Varpunen : varhaisen puuttumisen malli / Suvi Bouhlal, Taru Heinonen, Teemu Sulaoja
Katri Sarmavuoren toimittamassa teoksessa "Espoolaiskirjailijat" esitellään espoolaisia kirjailijoita, myös siten, että Espoo on tapahtumapaikkana. Kirja on sijoitettu monessa kirjastossa erityiseen Espoo-kokoelmaan. Se on sieltä hyvin lainattavissa ja tilattavissa.
Vivi-Ann Sjögrenin omaelämäkerralliset teokset "Kissan kasvot ja Lassen kioski" kertovat Espoon keskuksesta ja monet Leena Lehtolaisen dekkarit tapahtuvat Espoossa. kirjasta löydät lisää.
Kirpputoreista julkaistuissa kirjoissa ei todennäköisesti käsitellä palvelujen laatua.
Turun ammattikorkeakoulussa on tehty opinnäyte aiheesta:
Satu Randell: Kirpputoriliiketoiminnan kehittämismahdollisuudet asiakaspalvelua parantamalla, 2013. Kannattaa tutustua myös tämän opinnäytteen lähdeteoksiin.
Jyäskylän ammattikorkeakoulussa on tutkittu asiakkaita: Miettinen, Sandra: Kirpputoriasiakkaan arvot ja asenteet : Case: Sovatek-säätiö
Miettinen, Sandra, 2013.
Punaisen Ristin Kontti -kierrätystavaratalon palvelua venäläisille asiakkaille on tutkinut Sini Makkonen: SPR Lappeenrannan
Kontin asiakastyytyväisyyskysely venäläisille asiakkaille, 2013. Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakouluissa tehtyjä opinnäytteitähän on osoitteessa https...
Alla olevista yrityshakupalveluista voit etsiä tarvitsemiasi hitsaus- ja metallikorjaamoja koko Suomen alueelta. Tarkenna hakua -kohdassa voit rajata hakua kunnan ja/tai toimialan mukaan.
http://www.suomenyrityshaku.fi/?gclid=CMrTw56GwMECFSSzcgodNV4Aog
http://www.finder.fi/yrityshaku/metalli/Helsinki
