Bialetti-mutteripannu tai mokkapannu on alumiinia. Alumiiniastioita ei pidä pestä konetiskiaineella, joka on voimakkaasti emäksistä. Alumiiniastioiden tahroja neuvotaan poistamaan saippuoidulla teräsvillalla, etikalla, etikka-suolaliuoksella tai nestemäisellä hankausjauheella. (Lähde: Kodin neuvot ja niksit / Barty Phillips)
Kirjastosta voi lainata lapsille sopivia kielenoppimismateriaaleja, esimerkiksi nämä
- Kultavuoren salaisuus : harjoittele englantia 2010
- Mysteeri Lontoossa (ikäsuositus 6-12-vuotiaille)
- Lasten oma kuvasanakirja englanti-suomi 2008
- Pronunciation Poems for Tots : englantia pienille oppijoille, Kallio Candy, 2011
- Smurffit : suomi-englanti kuvasanakirja
- Eka englanti Kallioniemi Tuula 2013
Makupalat.fi:n hausta löytyy englannin verkkokursseja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/englannin%20kieli%20AND%20oppim…
Lapsille soveltuvaa materiaalia ovat
Land Ahoy!-oppimateriaalit, https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/kielitaito-kuuluu-kaikille…
British Council Learn English Kids, https://learnenglishkids.britishcouncil.org/...
Kirjaston äänikirjoja ei ole mahdollista ladata verkon kautta omalle koneelle, mutta esimerkiksi Adlibris-verkkokirjakuppa ja Elisa kirja myyvät äänikirjoja myös ladattavassa muodossa.
Korttiin liitettävän PIN-koodin saat mistä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteestä. Mukaan tarvitset kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Etiketin merkinnästä 1:ma ei löytynyt juurikaan tietoa. 1:ma saattaisi merkitä priimaa (ensiluokkainen, erinomainen). Tätä voisi tukea myös se havainto, että sekundaa on merkitty tällä tavalla II:da.
Lyhenne voi olla jokin epävirallinen merkintä, jos se on käsin kirjoitettu. Toisaalta merkintä voisi tarkoittaa hintaa, eli että yksi karamelliaski maksaa yhden markan. Joissain vanhoissa makeismainoksissa hinta merkittiin esimerkiksi 2:50, mikä tarkoittaa, että yksi aski maksaa 2,50 markkaa.
Hinnerjoen karamellitehdas toimi 1920 - 1930-luvulla. Yrityksen nimi oli Satakunnan Makeisia, mutta se käytti myös nimeä Satakunnan Mehu ja Makeistehdas. Yrityksen perustaja oli Oskar Nikula.
Lähteet:
Kuusisto, Antti: Makein kirja : makean ja...
Yrjö Hosiaisluoman teoksessa ”Kirjallisuuden sanakirja” on noin sivu verran asiaa pamfletista. Siinä viitataan teokseen ”Kirjallisuus Suomessa” (Tammi, 1974), jossa on Pertti Hemánuksen artikkeli ”Pamflettikirjallisuus”. Sama kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta myös teokseen ”Hevosen sulkia” (Kirjastopalvelu, 1991).
Lisäksi pamfletista löytyy ainakin seuraavia tieteellisiä teoksia:
60-luvun lopun suomalainen pamflettikirjallisuus kirjallisena, poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä / Marjatta Venkula
The pamphlet as a form of publication : a corpus-based study of early modern religious pamphlets / Dorothee Groeger.
Pamphlets and pamphleteering in early modern Britain / Joad Raymond
Pamfletter! : en diskursiv praktik och dess...
Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vastauksen mukaan runo on on ilmestynyt Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä nimeltä Tukiviesti (numerossa 2, elokuussa 2011). Runon tekijäksi on ilmoitettu Kauko Sihvo. Joissakin lähteissä runon tekijäksi on kuitenkin ilmoitettu "tuntematon". Eräässä lähteessä tekijän kerrotaan olevan Esteri Mikkola. Kummaltakaan mainitulta ei ole julkaistu runoja, joten tekijästä ei saatu varmuutta.
Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c069a914-1c…
Vanhustuki-lehti runoineen löytyy tämän linkin kautta:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/eb41851f4965f7ba58a9a0c5a63c2f…
Tämänhetkisten sääntöjen mukaan Suomi voi osallistua Eurovision laulukilpailuun ensi vuonna, vaikka ei tänä vuonna päässyt finaaliin. Kilpailun säännöt julkaistaan aina kilpailua edeltävänä vuonna syksyllä (http://www.eurovision.tv/page/about/rules). Sääntöjä on vuosien varrella muutettu.
Osallistujamaiden lukumäärää on aiemmin rajoitettu esim. menestyksen perusteella. Vuosina 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003 Suomi ei päässyt loppukilpailuun aiemman huonon menestyksen takia. Vuodesta 2004 lähtien kaikki EBU-maat eli Euroopan yleisradiounionin jäsenmaat ovat voineet osallistua kilpailuun, mutta kilpailun finaalia edeltää karsinta eli semifinaalivaihe. Tämänhetkisten sääntöjen mukaan finaaliin pääsee korkeintaan 26 EBU-maata. Näiden joukossa...
Tästä kirjasta on ilmestynyt vain yksi painos. Se on vuodelta 2005.
Saman tekijän toimittamana on ilmestynyt myös kirja Työpaikan lait ja työsuhdeopas, jonka uusin, uusittu painos on vuodelta 2014.
Muita uusimpia työelämän lakiasioita käsitteleviä kirjoja ovat ainakin allamainitut:
- Työpaikan lait 2015
- Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirja 2015
- Palkkahallinnon säädökset / (toim.) Antti Kondelin, Mirjami Laitinen, Tomi Peltomäki (2015)
- Yhdenvertaisuus työelämässä / Katja Leppänen (2015)
- Työpaikan lakikirja 2015 / toimittaja: Raimo Luhtanen (2015)
Työelämän tasa-arvosuunnitelmia käsittellään esimerkiksi näissä:
- Työpaikan henkilöstösuunnitelmat / Hanna Skurnik-Järvinen (2014)
- Sukupuolten tasa-arvon hyvät...
Tuo yhtälö ei taida toimia mitenkään, että siitä saataisiin 875 tulokseksi. Noissa kaavoissahan on luvun ero kohdassa 2*4/(7/5) ja 3*4/(7-5), lienee kirjoitusvirhe, eikä se varsinaisesti vaikuta asiaan. Vastauksena todettakoon, että en ole matemaatikko, mutta kaavasta näyttäisi tulevan summaksi: ensimmäinen kaava 13 ja toinen kaava 11. Eli 875 tulosta ei saada.
Hei!
Puutarhurin laulu on muun muassa kokoelmassa Kootut runot 1938-1987. Runo on sivulla 454. Saatavuuden voit tarkistaa HelMet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2081961
Espoon kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksena hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää kirjastokäytössä. Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että jos aineistoa ei oteta kirjastokäyttöön, kirjasto voi laittaa sen kierrätyshyllyynsä tai hävittää muuten.
Suomessa kirja on ainosastaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa:
http://janet.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?CNT=50&BOOL1=all%2Bof%2Bthe…
Voit saada kirjan kaukolainaan. Alla tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja kaukolainan tilauslomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… ....
Voisikohan kyseessä olla Elina Aron Hattulan perheestä kertova kirjasarja? Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991).
Taikatempuntie 5:n esittelytekstissä kerrotaan näin: Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu huimiin seikkailuihin pihan lasten kanssa. Muut lapset eivät oikein usko Millin lupaamaan jäätelöpuuhun, mutta he eivät vielä tunnekaan Hattulan perhettä..."
Elina Aro Kirjasampo-sivustolla: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938753191#.VWK…
Mustapään jäähyväiset 24.1.1951 kuolleelle puolisolleen sisältyvät vuonna 1952 Linnustaja-kokoelmassa julkaistuun runoon Muisto.
Katarina Eskola kirjoittaa Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion parielämäkerran päätösosassa Autius lehtipuissa (2003) seuraavasti: "Kun kaikki oli ohi, Martti - P. Mustapää julkaisi runon 'Muisto'. Linnustajassa (1952) ilmestynyt runo on monille tuttu. Se päättää myös tämän teoksen dokumenttiosan."
Tähän Mildred J. Hillin säveltämään onnittelulauluun "Happy birthday" löytyy muitakin suomennoksia kuin tutuin Sauvo Puhtilan versio "Paljon onnea" (muista suomenkielisistä sanoituksista ks. esim. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista osoitteessa http://urly.fi/r2U).
Muistelemasi säkeistö on Erkki Ainamon versiosta "Onneksi olkoon", sen 3. säkeistöstä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. Nuotissa Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : säestykset (Otava, 1959) 3. säkeistö alkaa kuten muistelitkin: "Kaikki tuttus' mä nään tuli tervehtimään". Nuotissa 105 kitaralaulua (Fazer, 1969) 3. säkeistö alkaa: "Kaikki tuttusi nää tuli tervehtimään".
Myös Hilkka Norkamon...
Kannattaa hakea jostain itseä kiinnostavasta harrastuksesta tai aiheesta materiaalia englanniksi, niin opit helposti, eikä se tunnu työläältä. Kirjat, myös e-kirjat, lehdet, musiikin, DVD:t, cd-levyt, äänikirjat ja cd-romit ovat usein englanniksi Hämeenlinnassakin. Moniviestimet tarkoittavat kielikurssipaketteja, joista löytyy esim. kirja ja cd-levy tai cd-rom. Hämeenlinnassa niissä paketeissa on värikoodit: alkeiskurssit (keltainen), jatkokurssit (punainen), erikoiskurssit (sininen) ja kuuntelut (vihreä).
Kuullunymmärtäminen
- Älypuhelimeen lataa vaikka BBC News -appsi. Siitä voit lukea pikku-uutisia maailmalta ja kuunnella live-radiota. Yksi amerikanenglannin kiinnostava kuuntelupaikka netistä löytyy googlaamalla Ted talks, jolloin...
Helsingissä Kaupunkiverstaalla on käytettävissä Adoben Creative Cloud -ohjelmisto.
Lähde: www.kaupunkiverstas.fi/laitteet
Espoossa Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, mutta Espoosta ei löydy esim. Illustrator tai Lightroom ohjelmia.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu eikä Richard Burnsin runoja muutenkaan. Ainakaan Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei tunne ainoatakaan Richard Burnsin runoa, eikä niistä löytynyt mainintaa muistakaan tutkimistani tietokannoista.
Aina on toki mahdollista, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin julkaisussa, jota ei ole luetteloitu käännösrunotietokantaan tai muihinkaan tietokantoihin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tuosta runosta ole suomennosta.
