Onnistuin löytämään ainoastaan tässä linkissäkin mainitsemaa kirjaa "I vaekstens vold" ruotsiksi. Sen on ilmestynyt 1979 ja ruotsinkielinen nimeke on "I tillväxtens våld : ekologi och religion". Voimme tilata kirjan kaukolainana tänne Kirkkonummen kirjastoon.
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures...
Hei,
Kirja löytyy esim. Karjaan ja Siuntion kirjastoissa.
Karjaan yhteystiedot löydät seuraavan linkin kautta:
https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/karis
yst.terv.
Heidi Enberg
Thomésta löytyy jonkin verran henkilöhistoriaa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Biografiskt lexikon för Finland. 2 : Ryska tiden (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009)
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita (EMMA - Espoon modernin taiteen museo, 2008)
Suomen kansallisbiografia 9 (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007)
Lisäksi Arto-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi voi etsiä hakusanalla ”Verner Thomé” artikkeleita ja muita kirjoituksia taitelijasta.
Nimen lausuntaohjetta en löytänyt, mutta veikkaisin, että sukunimen loppu lausutaan pitkänä vokaalina eli "ee".
Kiitos kysymyksestä.
Kirjat voisivat olla Aikojen takaa 1: Suomen historian lukukirja ja Aikojen takaa 2: Yleisen historian lukukirja. Kirjat ovat 90-luvulta ja sisältää mm yksittäisten ihmisten tarinoita. Suomen historian lukukirjassa on tarina perunan Suomeen tulosta Pommerin sodasta, joulu Raaseporin linnassa.
Miltä vaikuttaa, onkohan nämä kaipaamasi kirjat?
Jokainen yleinen kirjasto päättää itsenäisesti, keille kaikille kirjastokortti annetaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston kortin (HelMet) saa kuka tahansa suomalainen, koska kirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona.
Normaalisti ei kuitenkaan riitä, että on toisen paikkakunnan kirjastokortti, jos ei kyseisellä paikkakunnalla pysty itse käymään. Kirjastojen välillä toimii ns. kaukopalvelu, jossa välittäjänä toimii aina noutokirjasto. Useimmat kirjastot eivät kuitenkaan tilaa kaukolainaksi kirjaa, joka löytyy niiden omasta kokoelmasta.
Jos olet valmis vierailemaan lainan saadaksesi toisella paikkakunnalla, ota sen kirjastoon yhteyttä ja kysy, saatko kortin. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://...
HelMet-kirjastojen varaukset ovat aina yhdessä jonossa, jota palvelevat kaikki varattavissa olevat niteet. Kyseessä olevasta kirjasta on hankittu 7 nidettä, jotka kaikki ovat varattavia. Vastaushetkellä neljä niteistä on lainassa, yksi odottaa hyllyssä noutoa ja kaksi on matkalla. Kirjan kappaleet ovat siis kaikki liikenteessä, vaikka yksi lainassa olevista onkin pari viikkoa myöhässä.
Jonotusaika riippuu siitä, monenneksiko on päässyt. Koska varauksia on enää kaksi, kysyjän varaus toteutunee lähiaikoina. Viime kädessä jonon purkautumisen nopeus riippuu siitä, kuinka pitkään lainaajat lainojaan pitävät. Jos tulee myöhästelijöitä, odotusaika pitenee. Järjestelmän tietojen mukaan kohta pitäisi kuitenkin jo tärpätä.
Heikki Poroila
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Valitettavasti tällaista jakelupalvelua ei ole olemassa, mikään taho ei rupea postittamaan 200 kappaletta omalla kustannuksellaan ilman painavaa syytä. Myymätön varasto ei sinänsä riitä perusteeksi. Joskus takavuosina BTJ Kirjastopalvelu saattoi ottaa jonkin lahjoituksen mukaan kirjastoille meneviin kirjalähetyksiinsä, mutta vähän epäilen, ettei tällainen anteliaisuus ole enää voimassa. Asiaa voi kuitenkin tiedustella sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@btj.fi.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä sijoitetaan kokoelmaaan, mitä ei. Kirjastoilla ei siis ole velvollisuutta ottaa kokoelmaan lahjoitettua materiaalia.
Heikki Poroila
Valitettavasti tätä videota ei tee lailliseksi se, että sitä on jaettu YouTubessa. Luvanvaraisia asioita on tällaisissa tapauksissa vähintään kahta eri lajia. Ensinnäkin on kysymys esittäjän oikeudesta päättää siitä, kuka saa taltioida ja jakaa julkisesti esittäjän esiintymisen. Yksityiseen käyttöön voi tehdä kaikenlaista, mutta julkaiseminen on eri asia, se ei ole enää yksityistä käyttöä. Jos kuvaaja ei ole saanut esittäjältä lupaa videointiin ja videon julkaisemiseen, kirjasto ei saa julkaista tätä videonpätkää. Asia on tältä osin syytä selvittää ennen kuin edetään.
Toinen luvanvaraisuus liittyy kirjastossa järjestetyssä konsertissa esitetyn musiikin mekanisointiin (videointi) ja levittämiseen yleisön keskuuteen. Kirjaston järjestämissä...
Hei,
Laatokan syvyyskarttaa voit tarkastella netissä Suomen Maantieteellisen Seuran sivuilla (http://www.geography.fi/11-suomenlahden-ja-laatokan-syvyyskartta-%E2%80…) ja fyysisenä kopiona Laatokan eri alueiden syvyydet selviävät Juha Taskisen kartasta Laatokan seitsemän merta (1998), joka on näköispainos vuodelta 1935.
FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN).
Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Runoa ei näillä tiedoin ole löytynyt. Kysymys on ollut myös kirjastonhoitajien keskustelulistalla, eikä kukaan ole vastannut. Otamme yhteyttä jos runo löytyy.
HelMet kirjastojen sivulta löytyy Lukudiplomi, jonka kirjastolaiset ovat tehneet koululaisille eri ikääryhmiin sopiviksi. Tältä sivustolta voisi löytyä vinkkejä avaamalla otsikoita esim. Perhosia vatsassa, josta löytyvät kirjan tiedot ja sijainnit kirjastoissa kirjan kuvan avaamalla.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=4
Myös Kirjasammon sivuilta voi etsiä mielenkiintoista luettavaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/5003#.Vh9Jq_PyXL8
Kirjaston HelMet sivulla on kirjastolaisten laatimia lukudiplomeja koululaisille,joista voisi saada hyviä vinkkejä. Kirjasta löytyy tiedot ja sijainnit Helmet kirjastoissa, kun napauttaa kirjan kuvaa.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Lukukeskus julkaisee myös lapsille suunnattuja kijallisuusaiheisia lehtiä Vinski sekä Lukufiilis. Lehdet ovat luettavissa kirjastoista ja ensi vuoden alusta vapaana katsottavina verkossa.
Ikävä kyllä vastausta ei löytynyt, vaikka kysyimme valtakunnallisella kirjastolaisten postituslistalla.
Toivottavasti joku palstaa seuraava tunnistaa kirjan!
Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
