Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
Kotimaisista numeropalveluista ainakin Fonectan 020202-palvelusta ja Sentraalin 0100100-palvelusta voi tiedustella ulkomaisia yhteystietoja.
Kannattanee käyttää 118 numeropalvelua, jossa palvelee joko Fonectan tai Eniron (Sentraali) asiakaspalvelijat riippuen soittajan operaattorista.
Lauri Pohjanpään runo Kevät, joka alkaa "Hei vaan! puro huus ohi rynnäten, /pois alta, on kiire mulla!" on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Graalin malja vuonna 1926. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmasta Metsän satuja (WSOY, 1967) sekä antologioista Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996) ja Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Tammi, 1988).
https://finna.fi/
Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, 1988)
Viipurin pääkirjaston noin 90 000 nidettä jäivät niille sijoilleen talvisodan alkaessa eikä niitä sodan edetessäkään siirretty muualle.
Kaupungin siirryttyä Neuvostoliiton haltuun kirjastossa työskentelivät kirjastotutkijat K. Pykke ja V. Ljublinski suomalais-ugrilaisten kansojen asiantuntijan Nikolai Nikolskin johdolla. He luetteloivat ja tutkivat Aallon kirjaston kokoelmia. Arvokkaimmat kirjat lähetettiin Leningradiin. Kirjoja lähetettiin myös Petroskoihin yliopiston kirjastoon sekä Karjalais-suomalaiseen tutkimuslaitokseen ja suomalaiseen teatteriin.
Alvar Aallon kirjasto avasi ovensa uusille viipurilaisille vappuna 1940. Kirjaston hyllyiltä poistettiin "neuvostokansalaisille sopimattomat" kirjat ja kokoelmaa täydennettiin venäläisellä...
Kaivattu kirja saattaisi olla Sarah Willisin The sound of us (Berkley, 2005). Ruotsinkielistä käännöstä tästä en tosin löytänyt.
http://www.publishersweekly.com/978-0-425-20302-6
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
Ennen ehto eväkses löytyy Tauno Koskelan lausumana CD-levyltä Luuvartim Boja: Luanikast reissu - Raumlaissi veisui ja värsyi. Kyseinen levy on kuunneltavissa netissä Spotify musiikkipalvelussa. Palveluun täytyy rekisteröityä Facebookin kautta tai sähköpostiosoitteella. Toki levy on myös lainattavissa kirjastossa.
Ehkäpä näistä löytyisi jotakin sopivaa luettavaa:
Kallioniemi, Tuula, Simpsakka ihminen ja muut : kertomuksia
Suikki, Merja, On ilta meitä varten : kertomuksia
Ämmälä, Vesa, Ankkurinappi
Ämmälä, Vesa, Pieni hiljainen mies : kertomuksia
Kannattaa muistaa myös kotimaiset klassikot, joista on tehty selkomukaelmia. Näistäkin monet ovat sellaisia, jotka eivät täytä kysymyksen "nyky-Suomi"-ehtoa (Seitsemän veljestä, Rautatie, Tuntematon sotilas), mutta joitain hieman lähempänä omaa aikaamme olevia kuvauksia sentään on saatavilla:
Huovinen, Veikko, Hamsterit
Härkönen, Anna-Leena, Häräntappoase
Istanmäki, Sisko, Liian paksu perhoseksi
Paasilinna, Arto, Isoisää etsimässä
Ensimmäiset Kyrösjärven ympärihiihdot järjestettiin vuonna 1929. Silloin ne olivat Ikaalisten suojeluskunnan eri joukkueiden väliset kilpailut. Hiihdon ideoijana ja syntysanojen lausujana oli silloinen suojeluskunnan paikallispäällikkö Aarne Kauppila.
Kyrösjärven ympärihiihtoja jatkettiin 1930-luvulla jokatalvisena tapahtumana. Vuoden 1947 ympärihiihto oli ensimmäinen Ikaalisten Urheilijoiden osastojen välinen kilpailu. Näitä hiihtoja järjestettiin 1970-luvulle saakka.
Viimeinen perinteinen Kyrösjärven ympärihiihto, josta löysin maininnan, järjestettiin vuonna 1973. Seuraavana vuonna sen asemesta kilpailtiin Kyrösjärven hiihdossa. Pohjois-Satakunta-lehden uutisen (21.2.1974) mukaan tätä "entistä Kyrösjärven ympärihiihtoa" seuraamassa ei...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on sekä lainattavia että vain kirjastossa pelattavia lautapelejä. Listan lautapeleistä saat verkkokirjastosta hakemalla asiasanalla lautapelit ja rajaamalla hakutuloksen aineistolajiin esine. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=zvbAlLxB&p_p_id=s…
Hyvä lähdeteos viipurilaisista paikannimistä on Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006), joka sisältää katu- ja paikannimihakemiston.
Tässä poimintoja keskusta-alueelta: Havinkatu, Kalevankatu, Karjalankatu, Koivistonkatu, Linnankatu. Linnasaarenkatu, Luostarinkatu, Papulankatu, Pontuksenkatu, Saunalahdentie, Suurkatu, Tikkutehtaankatu, Torkkelinkatu, Valtakatu.
Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta taiteessa ovat suomeksi kirjoittaneet esimerkiksi Kaarina ja Kalevi Pöykkö. Heidän kirjaansa Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi : Jeesuksen syntymä ja lapsuus taiteessa (Atena, 1998) sisältyy Marian ilmoitusta käsittelevä osio, johon sisältyy käyttökelpoista taustatietoa aiheesta.
Pöyköt käsittelevät kirjassaan myös kristillisen enkelin hahmon muotoutumista ja Dionysios Areopagitan laatimaksi oletettua enkelihierarkiaa, jossa enkelit jaetaan kolmeen ryhmään: ensimmäiseen kuuluvat serafit, kerubit ja vallat, toiseen herruudet, voimat sekä valtiaat ja kolmanteen ruhtinaat, arkkienkelit ja enkelit. Marialle ilmestyi arkkienkeli Gabriel. Marian ilmoitusta kuvaavissa taideteoksissa enkelit kuvattiin usein päässään...
HUS:in arkistosta neuvottiin ottamaan yhteyttä suoraan sinne, niin sieltä opastetaan miten tällainen tietopyyntö laaditaan. Arkiston puhelinnumero on 0505958054.
Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan Suomessa on vuoden 2016 lopussa ollut 67 104-vuotiasta tai vanhempaa: 104-vuotiaita on ollut 42, 105-vuotiaita 13, 106-vuotiaita 5, 107-vuotiaita 2, 108-vuotiaita 4 ja 110-vuotiaita 1. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v… Vanhin heistä on kuollut tammikuussa 2017.
Nettisivuilla Suomen vanhimmat ihmiset http://tuomas.salste.net/suku/vanhimmat.html kerrotaan, että tällä hetkellä Suomen vanhimmat ihmiset ovat neljä 108-vuotiasta 1908 syntynyttä naista. Miehistä vanhimmat ovat 105-vuotiaita ja syntyneet 1911. Heitäkin on neljä.
Tilastokeskuksen tuottaman väestötilaston mukaan 31.12.2016 Suomessa on ollut yli 100-vuotiaita 815, joista naisia 680.
Me ihmisethän emme varisten kaltaisten älykkäiden lintujen kaikkia toimia ymmärrä, mutta omat kokemukseni koirista ja variksista panevat kysymään, mistä päättelet varisten reagoivan juuri kissaan? Itse pidän todennäköisempänä, että ne reagoivat ihmiseen, jolla voi olla jotain maukasta syötävää jaettavana. Olen itse nähnyt monet kerrat, kuinka varis seuraa yhtä ja samaa koiranulkoiluttajaa, koska tämä on muutaman kerran heittänyt koiran makupalan myös varikselle. Muuta ei tarvittu. Varis päättelee, että kun kerran sai, voi saada toistekin.
On toki myös mahdollista, että kissan tapauksessa on myös kysymys potentiaalisen vihollisen vartioinnista. Kaupungissa vapaana liikkuvat kissat ovat uhka varikselle varsinkin pesimisaikana. Varikset...
Kysymys on sinänsä ymmärrettävä ja perusteltu, mutta siihen on mahdotonta vastata näin yleisellä tasolla. Kun ei tiedetä, minkä ikäisistä lapsista ja nuorista puhutaan tai minkälaisia kiinnostuksen kohteita kyseisillä lapsilla ja nuorilla on, mikä tahansa vastaus on sattumanvarainen.
On aina suositeltavaa mennä tällaisen kysymyksen kanssa kirjaston henkilökunnan puheille. Silloin voidaan täsmentää kysymystä ja etsiä yhdessä mahdollisesti sopivia ideoita. Varsinkin ns. lasten- ja nuorten osastoilla on tällaisiin kysymyksiin erikoistuneita ammattilaisia, joiden apua kannattaa käyttää hyväksi.
Lähde siis käymään omassa kirjastossasi, tai jos siellä ei ole erillistä lasten- ja nuortenosastoa, lähimpään riittävän isoon kirjastoon. Olen varma,...
Mielenkiintoinen kysymys, johon on moraalin piiriin kuuluvien asioiden tapaan mahdotonta vastata lyhyesti tai yksinkertaisesti. On selvää, että jättäytymällä tahallaan suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkojen varaan ihminen rasittaa yhteistä taloutta tuomatta siihen minkäänlaista omaa panosta. Tällaista tahallista rasituksen siirtoa voidaan moraalisinkin perustein arvostella ja moittia.
Toisaalta on totta, että Suomessa on melko korkeat työttömyysluvut, eivätkä kaikki työhaluiset saa ainakaan sellaista työtä, jota haluaisivat (tässä lienee turhaa pohtia sitä, täytyisikö ihmisen ottaa vastaan mitä tahansa työtä). Ainakin teoriassa vapaaehtoisesti työmarkkinoilta pois jättäytyvä keventää työllistämispyrkimyksiä, jotka myös automaation...
Seuraavat tiedot löytyvät Heidi Ilona Mustajoen Pro gradu –tutkielmasta ”Kohtalo omissa käsissä Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960” (linkki: http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Pro_gradu_Mustajoki.pdf):
Talvisota:
”Myönteinen asenne sotaan oli näkynyt jo joukkojen tunnollisena saapumisena palvelukseen.64 Armeijan liikekannallepano oli aloitettu ylimääräisinä kertausharjoituksina 6.10.1939 ja palvelukseen oli kutsuttu kaikki reserviin kuuluneet alle 60-vuotiaat upseerit ja alle 40-vuotiaat aliupseerit ja miehet.65 Kokonaisuudessaan tämä koski 337 000 miestä.” – s.16
Lähde: Klefström, Kalevi: YH – ylimääräiset harjoitukset. Teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. Toim. Jari...
Venäläinen säveltäjä Jevgeni Rodygin sävelsi Mihail Pilipenkon runon "Уральская рябинушка" eli "Uralskaja rjabinuška" vuonna 1953. Siitä tuli nopeasti hyvin suosittu, joten todennäköisesti se myös julkaistiin Neuvostoliitossa sekä nuottina että äänitteenä jo 1950-luvulla.
Suomessa laulu julkaistiin nuottina ja äänitteenä (Seija Järvinen solistina) vuonna 1961. Suomalaiset sanat kirjoitti Sauvo Puhtila eli Saukki salanimellä Veikko Vallas. Tuohon aikaa tämä ja monet muut venäläisten säveltäjien teokset esiintyivät meillä usein "kansanlauluina", koska Neuvostoliitto ei ollut liittynyt kaikkiin kansainvälisiin tekijänoikeussopimuksiin. Nykyään laulun säveltäjä on sentään saanut jo ansaintsemansa kunnian.
Heikki Poroila
