Tiedättekö mikä mahtaisi olla sanonnan Vakka kantensa löytää etymologia? Samantyylinen sanonta ilmenee monissa muissakin kielissä, mutta selvisi että arabian kielessä sanonta on täsmälleen samanlainen (kattila löytää oman kantensa), mikä tavanomaisuudestaan huolimatta vaikuttaa liian sopivalta yhteensattumalta. Euroopan kielissä samanmuotoista sanontaa ei vaikuttaisi olevan, joten niistä se ei ole kulkeutunut, ja vanhahtavasta "vakka"-sanasta päätellen itse sanonta ei ole ainakaan kovin uusi. Voisiko kyseessä olla jopa esimerkiksi viikinkien mukana kulkeutunut sanonta jompaan kumpaan suuntaan, keiden ansiosta sanonta olisi voinut hypätä muutaman välissä olevan maan ja kielen yli?
Vastaus
W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin).
Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva, mutta Renkonen arvelee sen syntyneen tanskan "krage söger mage" -sanonnasta (=varis hakee kumppania) tai norjan "krake foer vel sin make", jossa krake merkitsee raukkaa ja on siten lohdutus epäonnistuneelle kosijalle. Saksassa on sanonta "zu jedem Topf gehört ein Deckel", joka vastaa täysin suomenkielistä sanontaa ja jota käytetään samoin kuin suomenkielistä varianttia.
Renkosen mukaan samantapaisia ovat myös ruotsin sanonta "lika barn leka bäst" (=samanlaiset lapset leikkivät parhaiten) sekä englannin "birds of a feather flock together" ja saksan "gleich und gleich gesellt sich gern" (=samanlaiset liittyvät mielellään yhteen).
Arabiankielisestä sanonnasta Renkonen ei kirjassaan mainitse, mutta se ei tietenkään sulje pois sanonnan esiintymistä myös arabiankielessä.
Kommentoi vastausta