sananparret

67 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
"Vakka kantensa valitsee" on mielestäni suomalainen sanonta alunperin. Lapsena opittua. Ikää minulla on 75 vuotta. Siksi tuo vakka kantensa löytää tuntuu ihan… 25 18.3.2024 Kirjallisuudestamme löytyy runsaasti esimerkkejä vakasta niin valitsemassa, löytämässä kuin hakemassa kanttaan. Näistä sanonnan eri varianteista näyttäisi "Vakka kantensa valitsee" olla kuitenkin verrattain selvästi kaikkein tavallisin. Esimerkiksi Kansanrunousarkiston aineistosta koottu laaja Sananlaskut-valikoima sisältää ainoastaan "valitsee"-variantin esiintymiä: "Vakka kantesa valittee." (Hailuoto) – "Kyllä vakka kantees valittee ja vakan kansi kantimees." (Alastaro) – "Vakka kantensa valittee, keripeski kumppaninsa." (Kolari)  Aivan samoin tekee Mervi Kosken kokoama yhteiseloa koskevien sanontojen kokoelma Vakka kantensa valitsee: "Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens." (Elias Lönnrot) Suoralta kädeltä on silti vaikea...
Mistä tulee sanonta " Nyt otti ohraleipä"? Onko se sävyltään positiivinen vai negatiivinen? Kun savolainen ohrarieska, suoraan puu-uunista ja sipaisulla… 570 28.4.2023 Sanonta on negatiivinen. Ohraa arvostettiin vähemmän kuin ruista ja ohraleipää (usein petun tai olkien täydentämänä) syötiin silloin kun ruissato epäonnistui. Minäkin olen savolaisen ohraleivän ystävä. Asiasta tarkemmin Kielikellon artikkelissa: https://www.kielikello.fi/-/-otti-ohraleipa-ja-kavi-kalpaten-  
Nelivuotias tarttui loruun Ärrän kierrän orren ympäri. Kuka tämän hengentuotteen takana mahtaa olla ja mistä se on peräisin? 368 17.4.2023 "Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun" saattaa olla alkuperältään suullista kansanperinnettä, jonka alullepanija on tuntematon. Se on yksi niistä n. 40 000 sananparresta, jotka saatiin talteen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1985 julistamassa keruukilpailussa. Näistä se ja 5246 muuta kelpuutettiin mukaan Matti Kuusen toimittamaan kirjaan Rapatessa roiskuu : nykysuomen sananparsikirja (SKS, 1988). Sananparren keruupaikaksi kirjassa mainitaan Ristiina. Rapatessa roiskuu -kokoelmaan on kelpuutettu vain sellaisia sananparsitekstejä, joille ei ole löytynyt vastineita Kansanrunousarkiston n. 1950-luvun loppuun ulottuvista sananparsien kopiokortistoista eikä ennen vuotta 1965 julkaistuista sananparsikirjoista. Se esiintyy...
Onko tietoa mistä verkossa löytäisi paljon sananlaskuja ja sananparsia? Kiinnostaisi löytää helposti eri aiheiden alle lajitellut sananlaskut… 248 24.3.2023 Professori Matti Kuusen sananlaskutyyppikokoelmassa on yli 8000 sananlaskua, https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/. Niille on annettu aiheen mukainen luokitus, jonka saa näkyviin haun Code-kohdan alasvetovalikossa. Tyypit on myös on avattu kohdassa typology, mutta siellä teksti on englannin kielinen. Tämä on ainoa löytämäni, jossa sananlaskut on aiheen mukaisesti selattavissa. Kotimaisten kielten keskuksen Sananparsikokoelma on verkossa, mutta se on alueittain järjestelty eli sen paikan mukaan, josta sananparsi on lähtöisin, https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml. Aineistoon on kuitenkin tarjolla haku. Wikiquote-sananlaskut on järjestetty aakkosiin,  Suomenkieliset sananlaskut (laajempi), https://fi....
Mitä tarkoittaa "tulla hullua hurskaammaksi"? Mistä sananparsi on peräisin? 724 3.3.2023 Uskonnollisessa mielessä sana hurskas tarkoittaa vakavaa, harrasmielistä, jumalaapelkäävää. Sillä voidaan joskus myös tarkoittaa viatonta ja syytöntä teeskentelevää: ”näyttää hurskasta naamaa” tms. Etenkin sanonnoissa hurskas viittaa viisaaseen, tietäväiseen. Esimerkkinä juuri sanonta ”ei tule hullua hurskaammaksi” tms. = ei tule viisaammaksi, paremmaksi, ei pääse jostakin selville tms. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_df8863a1a17dacae1ce1d6… Sananparsi tunnetaan laajalti koko Suomessa https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=171098 Sanana hurskas on esiintynyt kirjakielessämme jo Agricolan ajoilta. Sana on vanha germaaninen laina, muinaisnorjan vastine on ollut horskr ’viisas’. Nykysuomen etymologinen...
Olen 70-luvulla nähnyt Erkki Tantun piirroksen, jossa ukko nousee avannosta karvareuhkassa vettä valuen. Teksti:"Pistäyty ku Pieksämäen mies jäissä". Mistään… 441 22.12.2021 Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä sananpartta, mutta kannustan kuitenkin vielä tutkimaan Tantun  sananlaskukokoelmia, joita on julkaistu useampi kappale. Kyseisissä kokoelmissa on sananlaskuja ympäri Suomen. Jos kotikuntasi on Pieksämäki, niin Pieksämäen kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin. Osoitteesta https://lumme.finna.fi/ pääsee hakemaan Lumme-kirjastojen aineistoa. Niiden kokoelmista löytyy hakulausekkeella (Tekijä:Tanttu, Erkki AND Kaikki osumat:(ykl 81.3)) mm. seuraavanlaisia Tanttu-kokoelmia: Tanttu, E. & Tanttu, M. (1995). Papit ja pirut: Erkki tantun sananparsikuvituksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tanttu, E. & Tanttu, M. (1996). Mies ja nainen: Erkki tantun sananparsikuvituksia. Suomalaisen...
Etelä-savosta kotoisin ollut äitini käytti sanontaa "Kur kur kuppiin, vaivasen vattiin, jos et anna vaivaselle, et pääse taivaaseen". Mahtaako löytyä tietoa… 259 8.12.2021 Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikokoelmasta löytyy samantapainen sanonta Loimaalta: "Kuru kuru kuppiin vaivasten vattiin, se, joka antaa, joutuu kultaportin päälle, se, joka ei anna, joutuu rautaportin päälle." Hämeen kansan vanhat loitsut -kirja tuntee monta eri variaatiota tästä sanonnasta. Esim. Lopella tunnettiin lasten loru "Kuru, kuru kuppia, vaivasen nuppia, joka minut pettää, kuolkoon mettään."Tästä voitaisiin päätellä, että sanonta on ollut käytössä laajemminkin vähän erilaisina versioina. Hämeen kansan vanhat loitsut (Salakirjat, 2016)https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/loimaa/loimaa_rdf.xml  
”Haukkaa kakkoo kans muikkupää, äläkä pelkkää piimää jua,” Mistähän sanonta on peräisin? Vesilahdella 20-luvulla syntynyt appiukko toisinaan aterioilla… 444 23.6.2021 Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo." Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions). Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim. ”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.” ”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin...
Mistä on peräisin sanonta "Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmän ostajalla.? 413 10.5.2021 Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tietokannan mukaan kyseessä on loimaalainen sananparsi: Sillä on jutut, ko rahattomalla lehmänostajalla. Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmänostajalla. (Loimaa, H. Kankare , 1933) https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/teksti/loimaa/loimaa.xml
Mikä on sanonnan "kuuroille ei toisteta" tarkoitus? 322 15.4.2021 Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
Mistä löytyy sanonnan ”Nähdä Napoli ja kuolla” alkuperä? 3866 17.2.2020 Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan mukaan kyseessä on vanha italialainen sananparsi (Vedi Napoli e poi muori). Sen alkuperästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. On myös kerrottu, että se olisi alunperin latinankielinen Videre Neapolim et Mori ja että mori ei olisikaan alunperin tarkoittanut kuolla (vaikka mori tarkoittaakin kuolla), vaan pikkukaupunkia nimeltään Mori. Näistä ei kuitenkaan ole varsinaisia kirjallisia lähteitä, http://www.iitaly.org/magazine/events/reports/article/videre-neapolim-e…  
Mitä tarkoitetaan sananlaskulla "Lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin"? 346 15.1.2020 Tunnettu sananparsi kuuluu: "Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija." Se on myös Erkki Tantun kuvittaman sananparsikokoelman nimi. Tantun piirroksessa hövelin oloinen kirkonvartija istuskelee kahvilla ja puheissaan samaistaa itsensä pappissäätyyn, vaikka ei siihen kuulukaan. Olisiko sanonnassa "lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin" siis kyse saman asian toisesta versiosta? Tästä sanaparresta löytyy paljon vähemmän mainintoja. Olisiko lukijoillamme ehdotuksia tulkintaan?  
Sanontaa "jäi kuin nalli kalliolle", käytetään silloin tällöin monissakin yhteyksissä. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja mistä se on peräisin? 2667 5.12.2019 Kalliolle jäänyt nalli on askarruttanut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastaus vuodelta 2010 kuuluu näin: Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraasi arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille. Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä...
Mistä on lähtöisin sanonta: "Sen kunniaks' ku sisko pääsi sahalle töihin." 1730 22.10.2019 Sananparsi sahalle töihin päässeestä siskosta on pohjoispohjalaista kulttuuriperintöämme Haukiputaalta. Haukipudas oli aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta, ja siellä toimi kuusi suurta sahaa (Maunun saha, Pateniemen saha, Pirttikarin saha, Martinniemen saha, Santaholman saha ja Halosenniemen saha). Sahat olivat paikkakunnalla merkittäviä naisten työllistäjiä. https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/kun-sisko-paasi-sahalle-toihin-ja-seppo-mopon-osti/ http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sananparsia/koyhat_ja_rikkaat http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sahat
Sanonnan Vakka kantensa löytää etymologia 6242 25.1.2018 W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin). Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva, mutta...
Muutama esimerkki Seitsemästä veljeksestä elämään jääneestä sanontatavasta, kiitos. 2988 23.8.2017 Osoitteesta http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/sitaatteja-aleksis-kiven-… löytyy koko joukko sitaatteja Aleksis Kiven teoksista. On tosin vaikea sanoa, missä määrin ne ovat jääneet elämän juuri Kiven teoksien vuoksi ja missä määrin olleet jo aikaisemmin yleisesti käytettyjä sanontoja. Ainakin seuraavat ovat jossakin muodossa yleisessä käytössä: ”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven.” ”Öitä on monta, mutta joulu on vaan kerran vuodessa, ja sentähden iloitkaamme nyt.” [Käytettäneen lähinnä tuota keskimmäistä osaa.] ”Tehty on tehty, eikä saata sitä enään takaisin ruikutus ja marina.” ”Istu ja pala!” [Tätä ei ole tuossa listassa, mutta se löytyy useampaankin kertaan kirjasta.]
Mitä tarkoittaa sana sipri? Esiintyy kirjassa Jokamiehen taskukirja vuosi 1942 vanhoja merkkejä. 1055 17.2.2017 Sipri on itse asiassa nimi, joka tulee nimestä Sigfrid. Muita nimen muotoja on ollut mm. Sifri, Sifferi ja Sipretti, ja nykykalenterin mukaan 15. helmikuuta vietetään Sipin nimipäivää. Kustaa Vilkunan kirjassa Vuotuinen ajantieto (1994) kerrotaan, että Pyhällä Sigfridillä on Ruotsissa lähes sama asema kuin Suomessa piispa Henrikillä. Niimpä Pyhän Sigfridin muistopäivä 15. helmikuuta onkin ollut Skandinavian maissa merkittävä päivä, johon on liittynyt paljon uskomuksia ja sanontoja säähän liittyen. Esimerkiksi lumisade Siprin päivänä tiesi runsasta lumen tuloa, suojasää taas oli hyvän ja aikaisen kevään merkki. Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (1986) listaa sanontoja, joita eri puolilla Suomea merkkipäiviin on liitetty. Siprinä...
Mistä sananlasku "Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa" on saanut alkunsa? 15975 5.10.2016 Valitettavasti näyttää vahvasti siltä, ettei sanonnan alkuperää tiedetä. Sitä on selvitetty jo aikaisemmin Kysy-fi-palvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/mista-sanonta-ei-nuolaista-ennen-kuin-tipaht…, ja vilkaisin itse vielä läpi teokset ”Päivä pulkassa, pyy pivossa” (Valitut Palat, 2014), Jukka Parkkinen: ”Aasinsilta ajan hermolla” (WSOY, 2005) ja Leea Virtanen: ”Ellun kana ja Turusen pyssy” (WSOY, 1999) sekä useita sanakirjoja, mutta tietoa ei löytynyt. Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä sanontaa löytyi 1870-luvulta alkaen. Se ei silti kerro mitään tarkkaa sanonnan synnystä, sillä se on ollut olemassa suullisessa kielenkäytössä jo paljon ennen sitä. Henricus Florinuksen kokoelmassa ”Wanhain Suomalaisten Tawaliset...
Mikä on Ukko Kivennavalta? Tuleeko muusta kuin urheilujoukkueesta alun perin? 923 1.9.2015 Ukko Kivennavalta tunnetaan keskikannakselaisista sanonnoista: "Tulkoo ukko vaik' Kivenavalt", "Ei pelätä, vaik' ois ukko Kivennavalt". Sanonnalla viitataan kivennapalaisten taipumukseen kahinointiin ja periksiantamattomaan jääräpäisyyteen. Kivennapalaiset (kivennappoiset) saattoivat uhota: "Täs on ukko Kivennavalta!", ja jos joku lähti uhoajaa haastamaan sanottiin: "Myö ei pelätä, vaik tulkoo ukko Kivennavalt!" Lähteet: Kaivola, T. 1979. Kivennavalla: karjalaisia kertomuksia ja muistikuvia. Helsinki: SKS, s.227. Okker, J. (toim.) 2004. A vot sano ryssä ja taas pussas: keskikannakselaisia sanontoja. Loimaa: Ooli, s. 92. http://monivarinen.blogspot.fi/2013/12/tulkoon-ukko-vaikka-kivennavalta…
Mistä tulee sanonta:"meni tuusan nuuskaksi" 13607 31.12.2014 Ilmaisun alkuperä ei liene kenenkään tiedossa, mutta ilmaisun sanoista "tuusan" lienee peräisin ruotsin kielen sanoista "tusen" (tuhat) tai vahvistussanasta "tusan" (kääntyy monella tavalla, mutta tarkoittaa esimerkiksi "hitonmoista"). Nuuska puolestaan on hienojakoista ainetta, mihin ilmaisu "tuusan nuuskaksi" yleensä myös viittaa. Sekin on mahdollista, että ilmaisun takana on nuuskarasian nimitys "nuuskatuusa". Suomen kielessä on ilmaisu "mennä tuhannen päreiksi", jonka merkitys on suunnilleen sama kuin "tuusan nuuskaksi" menemisellä. Heikki Poroila Tikkurilan kirjasto