sananlaskut

42 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko tietoa mistä verkossa löytäisi paljon sananlaskuja ja sananparsia? Kiinnostaisi löytää helposti eri aiheiden alle lajitellut sananlaskut… 274 Professori Matti Kuusen sananlaskutyyppikokoelmassa on yli 8000 sananlaskua, https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/. Niille on annettu aiheen mukainen luokitus, jonka saa näkyviin haun Code-kohdan alasvetovalikossa. Tyypit on myös on avattu kohdassa typology, mutta siellä teksti on englannin kielinen. Tämä on ainoa löytämäni, jossa sananlaskut on aiheen mukaisesti selattavissa. Kotimaisten kielten keskuksen Sananparsikokoelma on verkossa, mutta se on alueittain järjestelty eli sen paikan mukaan, josta sananparsi on lähtöisin, https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml. Aineistoon on kuitenkin tarjolla haku. Wikiquote-sananlaskut on järjestetty aakkosiin,  Suomenkieliset sananlaskut (laajempi), https://fi....
"Levisi kuin Jokisen eväät" -sanonta. Kuka oli Jokinen ja mitä hänellä oli eväänä? 1897 Sananlaskututkija, tietokirjailija Outi Lauhakangas on kommentoinut Ylen haastattelussa Jokisen eväiden alkuperää seuraavasti: "Kuten Ellusta [Ellun kanoista] on Jokisestakin tarina poikineen. Lauhakangas sanoo, että on mahdotonta tietää, mikä tarinoista on juuri se, joka on sanonnan synnyttänyt. Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi. – Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään…" Lähtökohtaisesti en suosittelisi Murha.infoa ensisijaiseksi tiedonhaun lähteeksi, mutta manittakoon tässä yksi siellä...
Mistä sanonta "See no evil, hear no evil, speak no evil" tulee ja mitä se tarkoittaa? 791 Sanonta on tullut englannin kieleen Japanista. Shintolaisen pyhätön porttiin on 1600-luvulla kaiverrettu kuva kolmesta viisaasta apinasta, joista yksi on peittänyt silmänsä, yksi korvansa ja yksi suunsa. Niiden japaninkieliset nimet Mizaru, Kikazaru ja Iwazaru merkitsevät juuri "ei näe", "ei kuule" ja "ei puhu". Tämän symbolin kautta sanonta on ilmeisesti levinnyt tullut yleiseen käyttöön englannin kielessä 1900-luvun alussa. Itse sanonta on ollut kauan käytössä ympäri Aasiaa. Sen uskotaan syntyneen Kiinassa ehkä 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja perustuvan Kungfutsen lausahdukseen. Toisten teorioiden mukaan se olisi peräisin muinaisesta Egyptistä. Sanonnan mukaan ihmisen tulee pidättäytyä katsomasta, kuuntelemasta tai sanomasta...
Löytyykö kirjastoista seuraavaa teosta: Henric Florinus 1702 Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut 93 Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut. Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt. Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut. https://finna.fi/Record/ratamo.40068 Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa. Teos on luettavissa myös netissä: https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf...
Runosta: "Jos Aatamikin häissään jo olis ollut päissään, niin paratiisin poikia me oltaisiin". Meni jotenkin noin. Arvelisin Asuntaa, Samppa tai Heikki, mutta… 107 Kyseessä taitaa olla sananalasku eikä kokonainen runo. Lause löytyy Risto Rekolan kokoamasta omakustanteesta Kuu on nuarten miästen aurinko: 36 500 suomenkielistä sananlaskua. Books.google.fi Lähdeluettelon mukaan sitaatti löytyy teoksesta Suuuri sitaattisanakirja, jonka on toimittanut Jarkko Laine. En saanut teosta käsiini tarkempaa tarkastusta varten.
Kunpa aina olisi kesä ja aina pyhä. Löytyykö sanonta mahdollisesti kansakoulun lukukirjasta ehkä 50 luvun loppupuolelta? 160 Sanontaa ei valitettavasti löytynyt täsmälleen kysymässänne muodossa, mutta sanonnasta on kyllä liikkeellä useita muunnelmia. Tässä muutamia ehdotuksia:   Larin-Kyöstin näytelmäsovitetussa runoelmassa Nuuskamuori ja prinsessat sanotaan ”oli mullakin suvi ja sunnuntai”. Runoelma löytyy mm kokoelmasta Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa (v. 1947).   Teksti löytyy runomuodossa myös mm Project Gutenbergin sivuilta: https://www.gutenberg.org/files/62701/62701-8.txt Project Gutenberg tarjoaa ilmaista e-aineistoa useilla kielillä.   Larin-Kyöstin runo löytyy myös Google-kirjoista: https://books.google.fi/books?id=vsM7EAAAQBAJ&pg=PT27&lpg=PT27&dq=larin-ky%C3%B6sti+nuuskamuori&source=bl&ots=5Ke_CVqJ_R&sig=...
Olen etsinyt lähdettä sanonnalle "mies tulee räkänokastakin, mutta ei tyhjännaurajasta." En löytänyt SKS:n sananlaskut -kirjasta. 546 Tyhjännaurajasta on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-tyhjannauraja-kaikki-tiedamme Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä". Lönnrotin kokoelmasta löytyy ilmeisesti useampi versio tästä sananlaskusta, esimerkiksi tällainen: ”Mies tulee räkänenästä, toinen toljan tohjanasta, vaan ei tyhjän naurajasta”. (Lähde: https://www.tinfo.fi/fi/Sen_edestaan_loytaa ) Valitettavasti en saanut kys. teosta käsiini, joten en voi tarkistaa sen sisältöä. Lönnrotin kirja on ilmestynyt alunperin vuonna 1842 SKS:n...
Kuinka on suomennettu William Blaken The Marriage of Heaven and Hell kohta "The road of excess leads to the palace of wisdom" joka löytyy wikipedian mukaan… 216 Blaken teoksen Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa vuoden 1997 painoksessa, jonka suomennoksen ja johdannon on laatinut Tuomas Anhava, kyseinen kohta löytyy sivulta 53: "Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin". Kirja on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Tuohon "Path of excess.." -versioon löysin sellaisen selityksen, että Enigma -yhtye otti lauseen tuossa muodossa kappaleeseensa Gravity of love (Enigma - Gravity Of Love (Judgement Day Club Mix) lyrics (nothingbutlyrics.com). Muitakin selityksiä varmaan on.
Olen 70-luvulla nähnyt Erkki Tantun piirroksen, jossa ukko nousee avannosta karvareuhkassa vettä valuen. Teksti:"Pistäyty ku Pieksämäen mies jäissä". Mistään… 463 Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä sananpartta, mutta kannustan kuitenkin vielä tutkimaan Tantun  sananlaskukokoelmia, joita on julkaistu useampi kappale. Kyseisissä kokoelmissa on sananlaskuja ympäri Suomen. Jos kotikuntasi on Pieksämäki, niin Pieksämäen kirjasto kuuluu Lumme-kirjastoihin. Osoitteesta https://lumme.finna.fi/ pääsee hakemaan Lumme-kirjastojen aineistoa. Niiden kokoelmista löytyy hakulausekkeella (Tekijä:Tanttu, Erkki AND Kaikki osumat:(ykl 81.3)) mm. seuraavanlaisia Tanttu-kokoelmia: Tanttu, E. & Tanttu, M. (1995). Papit ja pirut: Erkki tantun sananparsikuvituksia. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tanttu, E. & Tanttu, M. (1996). Mies ja nainen: Erkki tantun sananparsikuvituksia. Suomalaisen...
Mikä on sanonnan "kuuroille ei toisteta" tarkoitus? 338 Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
Onko tämä mietelause alunperin suomalainen:Hyvä voittaa pahan kuusi nolla. 1295 Juuri tuossa "kuus-nolla"-muodossa sanonta on suomalainen. Sanonnan on spekuloitu juontavan juurensa milloin mistäkin legendaarisesta jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, mutta todennäköisimmin, kuten Kysy.fi:ssä kymmenen vuotta sitten todettiin, sillä viitataan tenniksen tilanteeseen, jossa ensimmäisen erän voittaa pelaaja, joka voittaa kuusi ensimmäistä peliä (6–0). Englannin kielessä tätä nimitetään bageliksi, ja bagel onkin myös ilmaus selvälle voitolle: Maija bageled Matti in chess = Maija voitti Matin shakissa kuus-nolla = Maija voitti Matin shakissa tuosta vain.   Ks. myös: https://en.wikipedia.org/wiki/Bagel_(tennis)
Mistä juontuu sanonta "odottaa kuin kuuta nousevaa"? 3357 Sanonta Odottaa kuin kuuta nousevaa löytyy jo Suomen kansan vanhoista kalevalamittaisista runoista. Nousevalla kuulla tarkoitetaan tässä sanonnassa kasvavaa kuuta eli vaihetta Uudesta kuusta, kun kuu on täysin pimeä, täysikuuhun, jolloin kuu on täysin näkyvillä. Vanhan kansan uskomus oli, että kasvavan kuun aikana moni työ tuottaa paljon paremman tuloksen, kuin laskevan kuun aikana. Odottaa kuin kuuta nousevaa ei siis tarkoita kuun ilmestymistä taivaalle iltaisin vaan kuun kasvamista. Lähteenä tähän olen käyttänyt Anne Pöyhösen Yläkuu ja alakuu –kirjaa. Kirja löytyy Helmet-kirjastoista ja halutessasi voi varata sen ja tutustua asiaan tarkemmin.
Mistä on peräisin sanonta "Anna palaa, Frank" ja kuka on tuo Frank? 4948 Samaa on kyselty aikaisemminkin, Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -verkkotietopalvelussa. Vastauksessa arvellaan, että sanonta juontaisi juurensa englanninkieliseen sanontaan "Let it burn Frank": http://www.kysy.fi/kysymys/anna-palaa-frank-kaikille-tutun-sanonnan-juuria-kun-ei-loydy
Olen tuloksetta yrittänyt etsiä luotettavaa lähdettä, joka selittäisi sanonnan "Oma maa mansikka, muu maa mustikka" merkityksen. Maanomistuksen ja… 3444 Sanontaa selitetään tosiaan sillä, että mansikkaa kasvava kaski oli kaskeajan omaa maata ja mustikkaa ja puita kasvava metsä oli muiden käytettävissä.  Alla linkit kahteen sivustoon: ympäristökirjailija Juha Kuisman alustukseen  ja Seppo-Juha Pietikäisen blogiin Uudesta Suomesta: https://www.juhakuisma.fi/lehtijutut/37 https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sjphki/79873-oma-maa-mansikka-muu-maa-mustikka/ Varmistusta siihen, että selitys on oikea, ei valitettavasti löytynyt.       
Isoäitini Karjalasta runoili kalatuuli/ tuurirunoa, näin 40 vuoden jälkeen muistan loppuvärssyn ” luodetuuli vie lusikastakin” . Löytyisikö tämä… 486 Tämä on itämerensuomalainen sananlasku, joka löytyy Kansainvälisestä Matti Kuusi sananlaskutietokannasta : Kaakko vie kalan merestä, itäkaakko kattilasta, luode lusikastakin. http://lauhakan.home.cern.ch/lauhakan/fin/finproverbrespond.asp?whichpr… .
Eräs Varsinais-Suomen sananparsi oli tämän tapainen: Se on näpin tärkis, ikä härjämbask vankkem bääl, et kummal pua se putto. Mikä lienee se kapine, jonka… 221 Tyrvään murteessa "vanket" tarkoittavat hevosten tms. vetoaisoja. Lähde: Heikki Ojansuu: Tyrvään murteen sanakirja, 2009, s. 558.
Mistä tulee sanonta,joka on julma.. Sitä tikulla silmään,joka vanhoja muistelee? Kuka lausunut milloin ja miksi? Ja miksi tikulla silmään? 9167 Tämä monina erilaisina versioina eri puolilla Suomea tunnettu ikivanha ilmaisu kuuluu siihen valtavaan perinnesanontojen joukkoon, jonka alkuperää on mahdoton tietää. Tässä sanonnassa lienee olennaista sen varoitus; missä tahansa tilanteessa tikun osuminen silmään on äärimmäisen ikävä juttu joten siihen liitetty asia on vastaavasti hyvin epätoivottu - kysyjän mainitsemassa yleisimmässä ilmaisussa vanhojen ikävien asioiden kaivelu. Noormarkussa on otettu talteen hiukan toisenlainen muunnos: " Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu." Tässä lienee olennaista väittää, että herrasväellä on ärtymiskynnyskin rahvasta alempana. Hiukan vaikeaselkoisempi on Laihialta talteen otettu muoto " Ei ne herrat paljon tarvitse: vähä...
Mitä tarkoittaa sanonta, "ei voi kauhalla vaatia,jos on lusikalla annettu"... esim.käytettäessä kuvaamaan ihmisen älyä/tyhmyyttä? Tai esitettäessä vaatimuksia… 10838 Sananlaskukirjat ovat yksimielisiä siitä, että tämä kyseinen sanonta on taltioitu Vilppulasta. Kyse on siis vanhasta suomalaisesta sananlaskusta, ei yksittäisen henkilön sanomasta. Sanonta löytyy ainakin kirjoista Sananlaskut : 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta (SKS, 2017) ja Sananlaskut. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 346 (SKS, 1978). 30091020316421    
Sanonnan Vakka kantensa löytää etymologia 6372 W. O. Renkosen kokoamasta ja selittämästä kirjasta Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja (Otava 1953) löytyy monipuolinen vertailu Vakka kantensa löytää -sanonnan vastineista muissa eurooppalaisissa kielissä. Renkosen mukaan kaikki eurooppalaiset variantit tuntuvat juontavan juurensa Kreikasta, nimittäin Homeroksen Odysseiasta. Odysseian pohjalta Cicero on Renkosen mukaan kiteyttänyt sanonnan latinankielisen muodon "Pares cum paribus facillime congregantur" (=samanlaiset yhdistetään helpommin samanlaisiin). Vakka kantensa löytää -sanonnalla viitataan henkilöön, joka on löytänyt itselleen sopivan, samankaltaisen elämänkumppanin. Ruotsiksi sanotaan "kaka söker maka" (=kakku etsii puolisoa), joka on merkitykseltään vaikeasti avautuva, mutta...
Olen jossain nähnyt tämän aforismin, mutta en löydä sitä uudelleen. "Se ovi on todella suljettu, joka voidaan jättää auki." Luulin sitä Leciksi, mutten ole… 808 Verkkolähteiden mukaan kyseessä on kiinalainen sananlasku.