Meteor Garden on kiinalainen tv-sarja, joka perustuu Yoko Kamion kirjoittamaan mangasarjaan Boys Over Flowers. Tuota mangasarjaa löytyy kymmenen osaaTampereen kirjaston alueelta englanniksi (ei ole suomennettu). Voit katsoa tästä linkistä.
Voit kysyä sitä kaukolainaksi Vaasan kaupunginkirjastosta tällä lomakkeella https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat?refId=aCMNTK&culture=fi tai kysymällä kirjastosta.
Sitä voi myös ostaa Amazon-verkkokaupan kautta.
Netflixin vuoden 2018 50-osainen sarja Meteor Garden on v. 2001 ja 2002 ilmestyneen taiwanilaisen samannimisen tv-sarjan (kaksi kautta) uusi versio. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, saako Netflixin julkaisu jatkoa.
On myös olemassa korealainen tv-sarja Boys Over Flowers...
Tämä minisarja on nähty Suomen televisiossa TV 1:llä ilmeisesti kahdestikin, mutta kirjastoista sitä ei löydy. Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia elokuvia, joille on myönnetty lainausoikeudet. Ilmeisesti tällä sarjalla ei niitä ole.
Ehkä kannattaa lähettää Ylelle palautetta ja toivoa sarjan esittämistä uudelleen:
https://palaute.yle.fi/
Olisiko tehdas voinut olla OTK:n teknokemiallinen tehdas, joka tosin sijaitsi Sörnäisissä eikä Talissa? Siellä valmistettiin tuolloin mm. paperiliimaa. Alla Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelu Finnan kautta löytyviä kuvia. Yhdessä kuvassa pakataan paperiliimaa ja muissa kuvissa on tehtaan valmistamia liimoja ja muita tuotteita. Löytyiskö näiden joukosta muistamanne?
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1278475
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=teknokemiallinen+tehdas+liimat&type=AllFields&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=otk+paperiliima&type=AllFields&limit=20
Kirill Bulytšev on kirjoittanut scifi-lastenkirjan Alissa avaruudessa, jonka juoni muistuttaa kuvailemaasi. Siinä pieni tyttö seikkailee avaruudessa ja selvittelee avaruusroistojen juonia. Eräs roistoista on ilkeä tiedemies, ja tarinan keskiössä on myös Alissan timanttikilpikonna. Kirjaa on vielä saatavissa lainaksi useista suomalaisista kirjastoista. Äänikirjana en kirjaa löytänyt, mutta C-kasetit onkin useimmista kirjastoista poistettu kokonaan, joten ei ole mahdotonta että kirja olisi ollut tarjolla myös siinä muodossa.
Mikäli omassa kirjastossasi ei ole seuraavia kirjoja ja lehtiä, niin niitä voi pyytää kaukolainaan:
Dodge, Venus A. : Dolls' House Needlecrafts: Over 250 Projects in 1/12 Scale
Sewing dolls' clothes: 27 projects to make in 1:12 scale
Malmström, Maria: Retroa nukkekotiin
Johnson, Sue: The Dolls' House Wedding Book
Lehtistä esimerkiksi Turun kaupunginkirjastosta löytyy Dolls House World, jossa julkaistaan myös vaateohjeita.
Verkosta löytyy videotutoriaaleja esimerkiksi Youtubesta. Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi "doll clothes tutorial 1:12". Kun löytää hyvän opasvideon, voi katsoa onko sen tekijällä muitakin.
www.youtube.com
Pinterest -verkkogalleriassa haun voi tehdä samoilla...
Brian Aldissin Helliconia-trilogia (Helliconian kevät, Helliconian kesä ja Helliconian talvi) on ilmestynyt 1980-luvulla, mutta saattaisi olla lukemasi kirjasarja. Alla linkit sarjan kirjojen esittelyyn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_340
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11062
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9061
Asiasanalla "liikuntasosiologia" löytyy kirjallisuutta liikunnan yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Alla muutama Vaskin verkkokirjaston hausta poimittu teos:
Nelimarikka, Kirsi & Kauppinen, Tapani. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (2007)
Kauravaara, Kati. Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyvaskylä: Likes-tutkimuskeskus (2013)
Zacheus, Tuomas. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain : turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. Turun yliopisto (2003)
Vehmas, Hanna. Liikuntamatkalla Suomessa : vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa. Jyväskylän yliopisto (2009)
Berg, Päivi & Kokkonen, Marja....
Ohjeita ukulelen virittämiseen löydät esim. seuraavista kirjoista: Julkunen, Arto: Suuri ukulelekirja ja Pretor-Pinney, Gavin: The ukulele handbook. Hyviä ohjeita löytyy myös Youtubesta, esim. https://www.youtube.com/watch?v=Du7T0OZSmRA ja https://www.youtube.com/watch?v=7xKTKjwGCVg
Vanhat Suomen tilastolliset vuosikirjat löytyvät digitoituina Doria-palvelusta. Tässä linkit kysymiisi vuosiin. 1960-luvun tiedot ovat parissa eri vuosikirjassa.
- vsk 1965, s. 330 (1960-1964)
http://www.doria.fi/handle/10024/87698
- Vsk 1971, s. 356 (1965-1970)
http://www.doria.fi/handle/10024/87817
Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuuritilasto-julkaisusta löytyvät tiedot viisivuosittain:
http://www.doria.fi/handle/10024/162262
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineiston voi palauttaa kaikkiin toimipisteisiimme ja kirjastoautoihin (myös Hattulan ja Janakkalan kunnankirjastojen toimipisteisiin) riippumatta siitä, mistä se on lainattu.
Brahmsin yksinlaulun Dein blaues Auge (Lieder und Gesänge, op59. Nro 8, Dein blaues Auge) alkuperäinen sävellaji on Es-duuri ja laulu alkaa 1-viivaisesta b:stä. Tämä sävellaji näyttää olevan korkealle äänelle tarkoitetuissa nuoteissa. Petersin kustantamassa nuotissa Brahms, Johannes: Lieder : für eine Singstimme mit Klavierbegleitung. Band 2, Ausgabe für tiefe Stimme laulu alkaa 1-viivaisesta a:sta, vaikka nuotti nimensä perusteella on tarkoitettu matalalle äänelle. Muissa yksinlaulunuoteissa, jotka ovat nyt käsilläni, matalalle äänelle tarkoitettu versio alkaa 1-viivaisesta g:stä. Tuo Petersin nuotti näyttäisi siis olevan keskiäänelle sopiva ainakin tämän laulun osalta.
E-concerthousen sivulla on mahdollista...
Mikko Laakson kirjoittama Helsingin kaupunginkirjaston historia Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjaston historia 1940-2005 (2010) kertoo Töölön vanhasta sivukirjastosta. Kirjan mukaan kirjasto toimi vuodesta 1939 vuoteen 1969 osoitteessa Mannerheimintie 48-50. Talo on vanha sotilasapteekki, joka oli 40-luvulta lähtien purku-uhan alla. 60-luvulla tehtiin päätös nykyisen Töölön kirjaston rakentamisesta ja rakennukseen päästiin muuttamaan vuonna 1970. Kun vanhan kirjaston vuokrasopimus umpeutui ennen kuin uusi kirjasto valmistui, kirjasto muutti vuonna 1969 väliaikaisiin tiloihin Kivelän sairaalan alueelle. Kyseessä oli vielä edellistäkin kirjastoa pienempi yksikerroksinen puurakennus. Molemmat...
Näillä Saukin eli Sauvo Puhtilan sanoilla tästä laulusta ei löydy nuottia, mutta muita nuotteja kyllä on. Laila Kinnusen esitys löytyy nimellä "Joululaulu lieden äärellä" Yleisradion kantanauhalta ja Musiikkiarkistosta cd-levyltä "Radio- ja televisiomusiikkia".
Lauluun löytyy monenlaisia nuotteja sen englanninkielisellä nimellä "The Christmas song" ja toisella suomenkielisellä nimellä "Joululaulu". Laulun on säveltänyt Mel Tormé ja sanoittanut Robert Wells. Laulun toinen suomenkielinen versio alkaa: "Hiljaa leijuu maahan hiutaleet". Tämän sanoituksen on tehnyt Riikamaria Paakkunainen. Koska nuotin etsiminen nimellä "Joululaulu" on hankalaa, kannattaa yrittää hakea laulun alkusanoilla. Esimerkiksi Piki-verkkokirjastosta haku alkusanoilla...
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
Eduskunta vieraili puhemies Pystysen johdolla P-Koreassa vuonna 1984, mutta aiheesta ei löydy mitään kirjaa/julkaisua esimerkiksi Fennica-tietokannasta. Helsingin sanomissa maininta vierailusta https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005377826.html (tilaajille).
Hardbass (tai hard bass) on 2000-luvun alussa Venäjällä ja Itä-Euroopassa kehittynyt nopeatempoinen elektronisen musiikin alalaji. Erään lähteen mukaan musiikkityyli oli alun perin Youtube-vitsi, mutta kasvoi viraali-ilmiöksi.
Discogs-sivuston mukaan hardbass-levyjä on kyllä julkaistu runsaasti myös CD-muodossa, mutta ainakaan suomalaisiin kirjastoihin niitä ei ole hankittu. Voi olla, että levyjä ei ole koskaan laajassa levityksessä ollutkaan. Amazonissa näyttäisi olevan jonkin verran fyysisiäkin hardbass-levyjä, mutta sielläkin on enemmän tarjolla mp3-download- tai suoratoisto-vaihtoehtoa.
Youtubessa hardbass-videoita luonnollisesti on runsaasti, onhan koko ilmiö pitkälti Youtuben välityksellä syntynyt ja kasvanut. Jos...
Olisikohan kyseessä China Miévillen romaani Toiset? Kansi ja sisältö tuntuisivat vastaavan kuvaustasi. Voit tarkistaa kannen ja sisällön kuvauksen osoitteesta https://www.risingshadow.fi/artikkelit/63-artikkelit/kirja-arvostelut/315-arvostelu-china-mieville-toiset löytyvästä Juha Salmen arvostelusta.
Arabian Heljä -kirjan sivulla 28 on maininta: ”Suomeen palattuaan Heljä teki keramiikkataulun Karjalassa ottamansa valokuvan perusteella. Kuvassa on kaksi puutaloa Mäkriänjoen varrella. Työ julkaistiin Heljän äidin elämästä kertovassa kirjassa Korkealla päällä pilvien puutarha sininen” (Otava 1999).
Rovaniemen kirjasto tekee uutisen lähiaikoina sivulleen www.rovaniemi.fi /kirjasto. Lappi-kirjallisuuspalkinnon sivulla https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/ kerrotaan tämänvuotiset ehdokkaat ja äänestysaika 10.12.2018 - 20.1.2019.
Palkinnolla on myös facebook https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto
Tervetuloa lainaamaan ehdokaskirjoja!
Larry Huldén käsittelee kysymystä soopelin levinneisyydestä artikkelissa "Oliko soopeli karjalainen turkiseläin?" (Viipurin läänin historia II: Viipurin linnaläänin synty, 2004, s. 176 - 178). Hänen mukaansa soopelia ei mitä ilmeisimmin ole esiintynyt Suomen alueella: "Luotettavia tietoja soopelikannoista, jotka perustuvat sekä kielitieteellisiin, kansatieteellisiin, historiallisiin että luonnontieteellisiin aineistoihin, on lähinnä Suomea ainoastaan Uralin ja Timanin vuoristoissa Komin alueella." Nois-nimitys on hänen mukaansa tarkoittanut majavaa.
Sana "nois" esiintyy monissa paikannimissä, kuten todetaan teoksessa Suomalainen paikannimikirja (2007, s. 291 - 292): "Nokia-, Nois, Nokeus-, Nokisen- ym. paikannimiä on pääasiassa hämäläis-...
