Kollegani Siuntion kunnankirjastosta tiesi upeasti, että kysymäsi runon on kirjoittanut Laura Ruohonen ja se löytyy runokirjasta Yökyöpelit. Runon nimi on Nuku nuku.
Tässä sinulle muutamia ehdotuksia.
- Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarja. Tätä maailmankirjallisuuden klassikoa luetaan myös Ylen Radio 1:ssä.
- Jane Austenin romaanit, esim. Järki ja tunteet ja Ylpeys ja ennakkoluulo
- Charles Dickensin romaanit, vaikkapa Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit 1-2
Alla linkit kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuille, joilla kirjailijat ja kirjat esitellään tarkemmin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175972832267
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175966721196
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930210274
Ainakin Kadonnutta aikaa etsimässä ja Austenin romaanit ovat myynnissä ...
Hei,
lähetin toiveesi eteenpäin hankinnoista vastaavalle informaatikollemme. Jos teos hankitaan Vanamo-kirjastojen kokoelmiin, se näkyy verkkokirjastossa ja siihen voi tehdä varauksia.
Hankintatoiveet Vanamo-kirjastoille kannattaa jättää lomakkeen kautta https://www.vanamokirjastot.fi/hankintaehdotus?culture=fi
Turun pääkirjastolla ei valitettavasti ole lainattavia e-kirjojen lukulaitteita joille saisi suoraan verkkokirjastosta ladattua e-kirjoja.
E-lukulaitteita, joille voi ladata kirjoja suoraan internetistä on olemassa. Vaskin e-kirjojen käyttöön kuitenkin vaaditaan yhteensopivuus Adobe Digitals Edition-ohjelman kanssa. Adoben sivuilla on lista laitteista, jotka sopivat yhteen kyseisen ohjelman ja samalla Vaskin e-kirjojen kanssa. Linkki listaan tässä:
http://blogs.adobe.com/aemmobile/supported-devices
Selailin listaa läpi ja ainakin PocketBook merkkiseen lukulaitteeseen pitäisi pystyä lataamaan kirjoja suoraan kytkemättä laitetta tietokoneeseen. Tässä vielä linkki PocketBookin sivuille:
https://www.pocketbook-...
Hei,
Helvi Juvosen suomentama runo on julkaistu ainakin teoksessa "Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia" (1992, ISBN 951-680-691-0).
Ei reininviini-tynnyrit
sellaista juomaa anna,
veroista maistamani, sen,
jota ei käymään panna!
Ilmasta olen juopunut,
kasteesta humalassa,
kun horjuin kesän sinisten
päivien kapakassa.
Kun mehiläiset päihtyneet
kukista potkitaan,
perhoset ryypyn torjuvat,
juon minä yhä vaan,
serafit kunnes tervehtii,
käy pyhät akkunaan
nähdäkseen juopon pikkuisen
aurinkoon nojallaan.
Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu .
Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman.
Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge…
Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta.
Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen...
Aleksi-tietokanta on yhdistetty Arto-tietokantaan tämän vuoden alussa. Aleksi-tietokannan ylläpito lopetettiin vuoden 2017 lopussa ja tietokantaa tuottanut BTJ luovutti Aleksi-artikkeliviitetiedot Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjasto on vienyt vanhat Aleksi-viitteet Arto-tietokantaan kevään aikana, josta ne ovat löydettävissä. Arton aineistoon pääsee käsiksi myös Finna-hakupalvelun kautta. Lista lehdistä, jotka yhä tallennetaan Artoon ja lehdistä, joiden tallentaminen on lopetettu 2017, mukaan lukien Aleksista siirretyt lehdet, löytyy osoitteesta https://finna.fi.
Arto-tietokannasta lisätietoa Kansalliskirjaston sivuilta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/metatietovarantopalvelut/arto
Arto-tietokanta: https://finna.fi...
Hei, isotekstiset kirjat löytyvät meidän kirjastojärjestelmästämme parhaiten hyllymerkinnän avulla, mutta tätä hyllymerkintää ei ikävä kyllä pysty ainakaan vielä hyödyntämään verkkokirjastossamme. Verkkokirjastossa voi hakea isotekstiset kirjat ja rajata tuloksia kielen ja aikuisten aineiston mukaan. Laitan sinulle kirjastojärjestelmästämme saadun listan suomenkielisistä isotekstisistä kirjoista liitteenä. Otathan yhteyttä, jos et saa liitettä avattua, laitan sen sitten sinulle toisessa muodossa.
Ammi Krogius on ahvenanmaalainen taiteilija, joka saa inspiraationsa luonnosta ja merestä. Konstrundan-sivustolla hän kertoo lyhyesti itsestään ja sivulta löytyy myös hänen kotiosoitteensa. Kenties voisit kirjoittaa hänelle postikortin tai kirjeen ja kysyä, mistä hänen taidettaan voisi hankkia. Lähde: http://arkiv.konstrundan.fi/start/index-70777-2012-1010 Ahvenanmaan matkailusivustolta pääset suoraan chatin kautta kysymään ahvenanmaalaisesta taiteesta ja taiteilijoista. Sivulla on myös runsaasti muuta kiinnostavaa Ahvenanmaatietoutta. Lähde: http://www.visitaland.com/fi/ Ahvenanmaan taidemuseosta voit kysyä suoraan Ammi Krogiuksesta ja muista ahvenanmaalaisista ja meriaihetta käsittelevistä taiteilijoista. Sieltä löytyvät parhaat...
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Mihin ympärileikkaus perustuu, millä se selitetään?
”Tyttöjen ympärileikkausta perustellaan kulttuurisilla, uskonnollisilla, moraalisilla, sosiaalisilla, taloudellisilla, seksuaalisilla sekä esteettisyyteen ja puhtauteen liittyvillä syillä. Syyt tyttöjen ympärileikkaamiseen vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Tyttöjen ympärileikkausikä vaihtelee eri alueilla ja eri etnisissä ryhmissä. Tyttöjen ympärileikkaus voidaan tehdä jo vauvana, lapsuusvuosina, ennen avioliittoa, ensimmäisen raskauden aikana tai vasta synnytyksen jälkeen. Useimmiten leikkaus kuitenkin tehdään 4 ja 10 ikävuoden välillä. Samoin leikkaustavat voivat vaihdella samankin alueen sisällä riippuen paikallisesta perinteestä,...
Espoon kaikissa kirjastoissa voi tietokoneelta tulostaa paperitulosteita ja useissa kirjastoissa on 3D -tulostimia myös, jos sattui olemaankin niistä kyse. Tervetuloa!
Tiede-lehden artikkeli (nro 8/2013) kertoo, että borreliabakteeri tarvitsee useita isäntäeläimiä, joiden välillä se liikkuu. Punkin larva-, nymfi- tai aikuismuoto saa bakteerin veriaterian mukana toisesta eläimestä. Aterian aikana borrelia siirtyy punkin suoleen. Suolesta osa borrelioista vaeltaa punkin sylkirauhaseen, josta ne taas voivat siirtyä seuraavaan isäntään, kun punkki seuraavan kerran saa veriaterian. Borreliabakteeri kykenee muovaamaan ulkokalvoaan oleskelupaikkansa ja sen olosuhteiden mukaan.
Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/alya-palloon
Oikea nimi taitaa olla pitkittäisspagaatti. Spiraali on tosiaan pitkään käytössä ollut epävirallinen nimitys pitkittäisspagaatille. Siitä ei löytynyt mainintoja kirjaston kokoelmista löytyvistä voimistelukirjoista eikä myöskään urheilusanastoista. Suomenkielinen wikipedia mainitsee spiraalin spagaattia käsittelevässä artikkelissa ja verkossa spiraali näyttää muutenkin suhteellisen yleiseltä. Monelle nykypäivän nuorellekin voimistelijalle pitkittäisspagaatti on spiraali. Englannin kielessä ei spiraalia tunneta, mutta ruotsin kielessä se näyttää esiintyvän spagaatin rinnalla. Tosin ruotsin kielessäkin termi näyttää olevan suhteellisen harvinainen. On siis mahdollista, että spiraali olisi vierasperäinen ilmaisu...
Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjassa kerrotaan sanonnan tarkoittavan tottumista, tuntemaan oppimista. Tästä kirjasta tai muistakaan lähteistämme ei kuitenkaan läytynyt tietoa sanonnan alkuperästä.
Sinun pitäisi muuttaa osoitteesi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin. Voit tehdä sen joko paikan päällä jossakin Helmet-kirjastossa (silloin tarvitset mukaan kuvallisen henkilötodistuksen) tai kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI . Valitse omissa tiedoissasi kohta "Muuta yhteystietoja". Kun pidät rekisterissä olevat asiakastietosi ajan tasalla, voit edelleen käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka et asuisikaan pääkaupunkiseudulla. Edellytyksenä on vain, että sinulla on osoite Suomessa. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-aineistothan ovat käytetttävissä mistä käsin tahansa.
Halutessasi voit tietysi myös lakkauttaa kirjastokorttisi. Ilmoita silloin asiasta johonkin Helmet-kirjastoon. Kirjastojen...
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei Kaarlo Österbladhilla ole. Olisiko etsimäsi teos tämä: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906 1: 1809-1885 / Kaarlo Österbladh (1933)?
Tämä kirja on Turun pääkirjaston varastossa. Voit tehdä varauksen Vaski-verkkokirjastossa ja noutaa sen kirjan Kaarinan kirjastosta:
https://vaski.finna.fi/
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6sterbladh+kaarlo+pappiss%C3%A4%C3%A4ty+suomen+valtiop%C3%A4ivill%C3%A4+1&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
