Kyseessä lienee Anthony Quinn, joka oli nuorimman lapsensa syntyessä vuonna 1996 81-vuotias. Quinn kuoli 86-vuotiaana vuonna 2001.
Lähde:
Internet Movie Database: https://www.imdb.com/name/nm0000063/bio
Jäteastiaanhan nuo poistetut hampaat tavallisesti päätyvät, ellei sitten potilas niitä - syystä tai toisesta - itselleen halua. Joillakuilla olen nähnyt hampaita kaulakoruinakin, eli syyt hampaiden haluamiseen voivat olla hyvinkin moninaisia. Tahtoessasi olisit varmasti hampaasi mukaan otettavaksi saanut, ihan ilman varsinaista syytäkin - sinun olisi tarvinnut vain pyytää.
Leukaan jäänyt kolo paranee siten, että poistokuoppaan muodostuu verihyytymä ensimmäisen puolen tunnin aikana. Tästä hyytymästä tulee vähitellen (vajaassa vuodessa) uutta luuta kuopan täydeltä. Jos jostakin syystä verihyytymää ei synny, seurauksena voi olla hyvin kivulias niin sanottu kuiva hammaskuoppa.
Lähteet:...
Uppslagsverket Finland -verkkotietokanta, jota suomenkielinen Wikipedia-artikkelikin käyttää lähteenään, antaa Per-Hakon Påwalsin toiseksi etunimeksi Wilhelm. Ehkäpä artikkeliin itseensä on siis lipsahtanut kirjoitusvirhe.
1970-luvun alussa Olympialaiturista Tukholman Skeppsbroniin liikennöi useita aluksia. Loistokkain niistä lienee ollut vuoden 1971 loppuun saakka Tukholman-reitillä palvellut Ilmatar (reitillä viimeisen kerran 3.12.1971). Vuonna 1964 rakennettu alus oli vanhaan tapaan jaettu ensimmäiseen ja turistiluokkaan. Ilmatarta iäkkäämpiä reitillä vielä 70-luvun alussa käytössä olleita aluksia olivat Birger Jarl (rakennettu 1953, reitillä viimeisen kerran 16.9.1971) ja Svea Jarl (rakennettu 1961, reitillä viimeisen kerran 25.2.1972). Olisikohan kysymyksessä muisteltu laiva jompikumpi näistä kahdesta jälkimmäisestä?
Kun ympärivuotinen liikenne Tukholmaan aloitettiin vuonna 1972, uudistui myös laivakalusto. Reitillä aloittivat...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli Helmet-kirjastojen kokoelmissa on paljon nuotteja, joten kannattanee aloittaa haku siitä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli et löydä etsimääsi Helmet-kirjastoista, suosittelen etsimään aineistoa Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmista. Aineistoa voi hakea taideyliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta.
https://finna.fi
https://uniarts.finna.fi/?lng=fi
Myös Helsingin Konservatorion kirjasto on yleisessä käytössä, mutta tällä hetkellä kirjasto on suljettu kesäloman ajan.
https://www.konservatorio.fi/palvelut/kirjasto/
Jos lähetät palveluumme tiedot siitä, mitä nuottia etsit, voimme selvittää, löytyykö nuotti pääkaupunkiseudulta.
Hei.
Lainoja on Keskikirjastoissa mahdollisuus tosiaan uusia viisi kertaa. Se on valtakunnallisesti keskiverto uusintojen määrä. Uusintakertojen rajoittaminen perustuu mm. siihen, että kirjastot haluavat varmistua, että aineisto on tallessa ja kunnossa. Kun viisi kertaa uusitun aineiston käy kirjastossa palauttamassa, sen voi lainata uudelleen, ellei siitä ole varauksia. Tämän jälkeen on taas viisi kertaa mahdollisuus uusia laina.
Vastaukseni voi kuulostaa tylyltä, mutta tarkoitus on ehdottomasti hyvä! Nimittäin, miten ihmeessä kukaan muu voisi haravoida kiinnostavia blogeja sinulle, joka ketään muuta paremmin tiedät, mitkä asiat, tyylit ja kirjoitustavat miellyttävät tai kiinnostavat itseäsi. Joissakin blogeissa käytetään karkeita hakusanoja, mutta pidän itse niitä aika hyödyttöminä, koska samojen aiheiden tiimoilta voidaan kirjoittaa miljoonalla eri tyylillä.
Kannattaisiko asennoitua tarjonnan paljouteen sillä lailla, että systemaattisen kahlailun sijasta rupeat tekemään lyhyitä ja spontaaneja piipahduksia sen selvittämiseksi, onko joku tietoosi tullut blogi kiinnostava? Et kuitenkaan koskaan ehdi tai jaksa tutustua kaikkiin. Jos taas luotat jonkun toisen...
HelMet-kokoelmasta löhytyvät sekä vuoden 1989 että vuoden 2002 julkaisut, jotka lienevät identtisiä sisällöltään: http://luettelo.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin.
Heikki Poroila
Trivial Pursuit -peliä ei ole nyt saatavilla, mutta lähinnä tulee mieleen Sirkku Talja-Larrivoiren kirjat Älä unohda minua (WSOY, 1976) ja Mustat lakeerikengät (WSOY, 1978). Niissä Talja-Larrivoire kirjoittaa lapsuudestaan lastenkodissa, äidin ikävästä, äitisuhteestaan ja nuoruudestaan. On toki makuasia, pidetäänkö niitä häväistyskirjoina. Sirkku Talja-Larrivoire valittiin Suomen Neidoksi vuonna 1955.
Valitettavasti sen enempää fyysisten kuin sähköitenkään aineistojen varaus- tai lainausjonoja ei voi jouduttaa.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan Celia-palveluun. Celia tuottaa äänikirjoja kaikille, joille painetun tekstin lukeminen on hankalaa näkövamman, sairauden, lukihäiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi. Celian asiakkaaksi voit rekisteröityä useissa Helmet-kirjastoissa.
Lisätietoa Celian palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
https://www.celia.fi/
https://www.celianet.fi/
Jabberwocky-runo on Lewis Carrollin teoksen Through the Looking-Glass ensimmäisestä luvusta.
Teoksesta on kaksi suomennosta. Eeva-Liisa Manner ja Kirsi Kunnas suomensivat teoksen vuonna 1974 (Liisan seikkailut peilimaailmassa). Heidän suomennoksessaan Jabberwocky on Pekoraali. Alice Martinin suomennos Alice peilintakamaassa on vuodelta 2010. Martin suomensi Jabberwockyn Monkeriaaksi.
Saat kyseisen katkelman kummastakin suomennoksesta sähköpostiisi.
https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekoraali_(runo)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä...
Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.
Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.
Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja:...
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta...
Useammalla ruotsalaisella naisdekkaristilla on kirjoissaan päähenkilönä tai merkittävässä roolissa poliisi. Alla on luettelo viime vuosina julkaisseista kirjailijoista. Toivottavasti kysymäsi kirja löytyy listalta.
Viveca Sten : Sandhamin murhat –sarja ; uusin kirja Huonossa seurassa (2019)
Camilla Läckberg : Fjällbacka –sarja ; sen uusin Perillinen (2018). Sarjan ulkopuolella ilmestynyt Kultahäkki (2019)
Emelie Schepp; Jana Berzelius –sarja ; uusin Kadonnut poika (2019)
Anna Jansson ; Maria Wern –sarja ; uusin Sokea hetki (2019)
Mari Jungstedt ; Gotlanti-sarja ; uusin Pimeys keskellämme (2018). Syksyllä ilmestyy Näen sinut (2019)
Anne Holt ; Hanne Wilhelmsen –sarja ; uusin Tomussa ja tuhkassa (2018)
Camilla Grebe ; uusin kirja...
Kustaa Vilkunan lisäksi suomalaisen kansanperinteen tutkimuksen klassikkoja ovat mm. Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri (1975) ja Ilmar Talven Suomen kansankulttuuri (1979). Perusteellinen teos aiheesta on Vanhat merkkipäivät, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948 ja josta on otettu useita uusia painoksia vuosikymmenten varrella.
Aiheesta on julkaistu todella paljon kirjoja. Koko vuoden kiertoa esittelevät esimerkiksi Sirpa Karjalaisen Juhlan aika (1994), Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin (2004) sekä Juhlat alkakoot!: vuotuisia tapoja ja perinteitä (2005). Uudemmasta päästä voisi mainita esim. kirjasarjan Suomen kevät, Suomen kesä, Suomen syksy ja Suomen talvi.
Lapsia...
Kysyin asiaa tämän gradun osalta Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelusta ja tämä gradu on sellainen, että se pitää pyytää siellä luettavaksi ja siitä ei edes saa kopioita. Osan saa kyllä meille lukusalikäyttöön.
Taideyliopisto Sibelius-Akatemian kirjastossa on eniten kirjoja ja useita opinnäytetöitä aikuisten pianonsoitosta. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa Anu Silvastin: " Pianon avain 1: näkökulma alkeispianonsoittoon". Monesti opinnäytetöistä on myös olemassa verkkoversio, jolloin teosten osoite löytyy kirjaston ARSCA(Finna) -tietokannasta osoitteesta https://lib.uniarts.fi/ (myös https://uniarts.finna.fi/)
Joitakin kirjoja löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, esim. Kianto, Mervi: "Matka pianon soittamiseen: Kirja pianonsoiton ja pianopedagogiikan opettajille ja oppilaille", Paavola, Satu: "Ihanteena bel canto: näkökulmia laululliseen pianonsoittoon", Tuurna, Stefanie:"Vapaat kädet: pianonsoiton ja improvisoinnin opas" (nuotti),...
