Kyseessä lienee ns. lentikulaarinen kuva -painos:
https://www.discogs.com/ACDC-Rock-Or-Bust/release/6343565
Katselukulman mukaan muuttuva kuva tai kolmiulotteinen syvyysvaikutelman luova stereokuva kaksiulotteisella pinnalla luodaan erillisen linssilevyn avulla:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lentikulaarinen_kuva
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet selvittää Kassi-nimen taustaa hakusanan Kastinen kohdalla:
"Roomalaiskatolisesta ristimänimestä Kristianus on pohjoissaksalaisilla alueilla käytetty mm. muotoja Karsten, Kast, Kasten, Kasse ja Kassen. Näistä on Suomessa vakiintunut sukunimet Kastinen, Kassinen ja ehkä myös Kasanen ja Kastikainen. (Kassinen ja Kasanen voivat tulla myös Kassian-nimestä). Nimimuodot ovat levinneet koko maahan, esim. Turun seuduilla Kastun kylä, Lammilla Kastilan kylä, sukunimi Kastinen Karjalassa 1500-luvulla Kannaksella, kuten Viipurissa 1559 hans kastens, Viipurin pitäjässä 1562 Lau[ri] kasthi[nen], Uudellakirkolla 1545 Wassijl Kastin, 1563 Ihanns Kastine[n]; Loimaalla 1551 Thomas Kassi, Asikkalassa 1488...
Freddie Mercuryn muistokonsertti pidettiin Lontoon Wembley-stadionilla 20. huhtikuuta 1992. Helsingin Sanomien digiarkistoja tutkien selviää, että Suomen televisio esitti TV1-kanavalla taltioinnin konsertista 9.5.1992 klo 12.00. Uusintaesitys oli TV1-kanavalla 30.8.1992 klo 12.55.
Suorana lähetyksenä konsertin radioivat 20.4.1992 Radio City, Radio 957, Radio Auran Aallot, Rytmiradio, Radio Mega ja Radio Pori
Helsingin Sanomat arkistohaku
Audubonin kirjasta "Audubon's birds of America" on olemassa useita versioita, monet niistä Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikoissa. Yliopiston kirjastot ovat tämän hetkisen tiedon mukaan suljettuja 31.5.2020 asti. Kirjastoon voi yrittää ottaa yhteyttä sähköpostitse ks. https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/ota-yhteytta-k….
Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit...
Hei,
Näissä on käytännössä vain yksi syy. Niitä ei myyty tarpeeksi. Itse asiassa harvalta ulkomaiselta kirjailjalta on suomennettu koko tuotanto. Uusia dekkaristeja ilmestyy sitä tahtia, että jossain vaiheessa joidenkin kiinnostus vähenee uusien teiltä. Kirjoihin perustuva Bones-sarja varmaan auttoi myyntiä, mutta näyttäisi ettei tarpeeksi, koska kirjojen suomentaminen lopetettiin sarjan olessa vielä käynnissä. Muidenkin Reichsin tyyppisten kirjojen suosiohuippu taisi olla juuri tuossa kirjojen suomentamisvuosien tienoilla. WSOY:ltä voi tietysti kysyä tarkemmin, mutta tuskin he jatkavat suomentamista kerran lopetettuaan.
Toivottavasti uusista (ja miksei vanhemmistakin) jännityskirjailijoista löytyy yhtä mieluisia luettavia.
Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.
https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212
https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm
En onnistunut löytämään tietoa sydäniskurien määrästä Suomen kirjastoissa.
Defi.fi-palvelu näyttää lähimmän sydäniskurin sijainnin, mutta kattavaa hakua siellä ei voi tehdä. Laitteen rekisteröiminen palveluun perustuu vapaaehtoisuuteen, joten siitä ei todennäköisesti löydy kaikkia sijainteja.
https://defi.fi/
Kirjastohakemistostakaan ei ollut apua, koska defibrillaattoreita ei ole listattu sinne kirjaston palveluksi.
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Wikipedian mukaan Egotrippi-yhtyeen kappaleesta Koivuniemen herra on tehty musiikkivideo v. 2000 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Egotripin_diskografia).
Kansalliskirjaston hakupalvelusta Finnasta löytyy Kansalliskirjaston tekemiä kopioita tv-ohjelmista (Jyrki Countdown, Wimma, Musiikki-TV:Toivevideot), joissa musiikkivideo on esitetty, mutta niistä ei ole lainattavia kappaleita kirjastoihin edes lukusalikäyttöön.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämässä RITVA-tietokannasta löytyy Wimma-ohjelma 13.7.2001, jossa video on esitetty https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/24346262 . Tätä ohjelmaa pääsee katsomaan tietyissä pisteissä, jotka löytyvät tämän...
Kansalliskirjasto ja monet erikoiskirjastot pitävät edelleen yllä puuteluetteloita kokoelmistaan puuttuvasta aineistosta, mutta yleisissä kirjastoissa tällainen taitaa nykyään olla aika harvinaista. Digitaalisten tietoverkkojen ja erilaisten yhteistietokantojen myötä omista kokoelmista puuttuvien nimekkeiden paikantamisesta ja kaukolainauksesta on tullut niin vaivatonta, että kirjastoille on tullut aikaisempaa helpommaksi hyväksyä väistämättömät puutteet aineistokokoelmissa. Yltiöpäisen idealistisen täydellisyydentavoittelun asemasta kokoelma-ajatteluun on saatu aimo annos tervettä realismia: kaikkea ei voi - eikä edes tarvitse olla - omassa kirjastossa. Oma vaikutuksensa tähän katsantokannan muutokseen on ollut myös...
Gynandromorfi on yksilö, jossa esiintyy kahden sukupuolen piirteitä. Gynandromorfismia tavataan eniten hyönteisillä, mutta myös äyriäisillä ja linnuilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.210397
Kysyin gynandromorfien lisääntymisestä Luonnontieteellisen museon asiantuntijalta. Hänen mukaansa gynandromorfi ei voi saada jälkeläisiä, sillä tällaisen yksilön lisääntymisrakenteet ovat ainakin osittain epämuodostuneita. Tämän takia koiras ei yleensä pysty tuottamaan siittiöitä eikä naaras hedelmöittymään tai synnyttämään.
Pertti Gylldenin kirjassa 100 vuotta Ylä-Kelhältä Ahjonsaliin kerrotaan s. 249 (lähteenä Sos.dem kunnallisjärjestön vuosikertomus vuodelta 1941), että Valfrid Eskolan aloitteesta Jämsän kunnanvaltuusto päätti rahoittaa 10 000 markalla muistomerkin vuonna 1918 surmattujen haudalle. Muistomerkki pystytettiin kesäkuussa 1941. Seurakunta lupasi pitää sen kunnossa ilman maksua.
Kotiseutuneuvos Hannu Ahlstedtin tietojen mukaan kivi tilattiin paikallisesta Sulho Wällärin kiviveistämöstä.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki ja yhteishauta sijaitsee Nurmon hautausmaalla VI-osaston keskivaiheilla. Haudassa lepäävät vainajat siirrettiin vuonna 1944 Paukanevalta, joihin heidät oli vuonna 1918 haudattu kahteen merkitsemättömään yhteishautaan. Hautamuistomerkkinä on punagraniittinen vaakakivi. Kiveen on piirretty kahteen riviin 21 hopeista ristiä, joista kukin merkitsee yhtä haudassa lepäävää tunnistamatonta vainajaa. Kiven sivuihin on kuvattu soihtua pitelevä käsi sekä säteilevä aurinko. (Johanna Miedon tekemä kartoitus 2009)
Nurmon joululehdessä (1995, s. 68-69) on artikkeli Paukanevan muistomerkistä. Kuvatekstissä on mainittu muistomerkin pystytysvuodeksi 1978, tietoa suunnittelijasta ei ole...
THL tutkii Suomessa uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä mittaamalla jätevesistä viruksen geeniperimää eli RNA:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viruksen esiintyvyyttä eri alueilla. RNA-tulos ei kerro, onko virus vielä tartuntakykyinen.
https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-tutkia-koronaviruksen-esiintymista-jatevesissa
Tuoreen tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 ei näytä säilyvän tartuntakykyisenä ulosteessa, vaikka COVID-19-tautiin sairastuneiden ulostenäytteissä oli runsaasti koronaviruksen RNA:ta.
https://www.nature.com/articles/s41586-020-2196-x
Toisaalta taas viime vuosikymmenen SARS-epidemian jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan alkuperäinen SARS-CoV saattaa tarttua jäteveden kautta.
https://...
Voisikohan etsimäsi näytelmä ja runo löytyä jostakin seuraavista teoksista:
Ahokainen, Ester: Oman juhlan ohjelmaa nuorimmille juhlijoille, 1963. Täältä löytyy näytelmät nimeltään "Keväällä" ja "Kukat keskustelevat".
Nuorten teatteria: pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön, 1959.
Öljymäki, Aino: Iloa ja juhlaa 2. Pienoisnäytelmiä ja mutia esitystehtäviä kouluille ja kerhoille, 1956.
Martin, Elsi: Runon lähde: ohjelmaa lastenjuhliin, 1954
Ennala, Atte: Lapset näyttelevät: lastennäytelmiä ja vuorokeskusteluja, 1954
Lasten runotar: valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville, 1962
Voit kysellä teosten saatavuutta omasta kirjastostasi.
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Tässä joitakin viime vuosisadalla eläneiden, kristillisen elämänkatsomuksen omakseen kokeneiden, naisten elämäkertoja:
- Anderson, Marian (1957): Oi Herra, mikä aamu: omaelämäkerta
- Tuulio, Tyyni (1950): Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa
- Ståhlberg, Ester (1949): Matilda Wreden testamentti
- Helakisa, Kaarina (1977): Saima Harmaja: legenda jo eläessään
- Laitinen, Kai(1989): Sylvi Kekkosen elämäkerta
- Waite, Helen (1963): Urheat ystävykset: Helen Kellerin ja Anne Sullivanin tarina
- Konttinen, Riitta (1946): Eva Cederström: taiteilijan henkilökuva
Uudempia elämäkertoja:
- Metsola, Tuulikki (1982): Surusta puhkesi kukka
- Priha, Päikki (1994): Silkkinen seppele: Hanna Loimaranta, tuntematon kirkkotekstiilien...
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
